Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74309

Hankkeen nimi: NOxOpti-Energiantuotantoyksiköiden päästöjen monitorointi ja hallinta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanne Soininen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanne.soininen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400869952

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Energiantuotantoyksiköiden päästöjen monitorointi ja hallinta (NOxOpti) -hankkeen tavoitteena on biopolttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten päästöjenhallinnan ja monitoroinnin kehittäminen. Tavoitteena on saavuttaa entistä ympäristöturvallisemmat ja puhtaammat polttoprosessit pienissä energiatuotantolaitoksissa (1-50 MW). Hankkeen demonstraatiokokeiden tuloksena syntyy uutta tietoa biomateriaalien käytettävyydestä kattilalaitosten savukaasupäästöjen hallinnassa.

Vuoden alusta voimaan astuneet energiantuotannossa syntyvien päästöjen raja-arvot ovat huomattavasti tiukemmat puulla ja turpeella kuin kivi- ja ruskohiilellä. Energiateollisuudessa on arvioitu, että biomassaa ja muita kiinteitä biopolttoaineita käyttävien laitoksiin kohdistuu 430 miljoonan euron investoinnit päästöjen vähennyksestä. Poltossa syntyviin päästöihin on mahdollista vaikuttaa myös käytetyllä polttoaineella. Xamkin tutkimusten mukaan hevosenlannan ja turpeen yhteispoltossa päästöjä syntyy vähemmän. Seospolttoaineen käyttö ei vaadi erillisiä investointeja.

Hankkeen toimenpiteitä ovat:
• Etelä-Savon pienten kattiloiden päästöjen nykytilaselvitys
• Savukaasupäästöjen hallinnan ja vähentämisen menetelmät
• Päästöjen hallinnan demonstraatiokokeet
• Kaupallistamismahdollisuuksien selvittäminen
• Tulosten raportointi ja tiedottaminen

Hankkeen konkreettisena lopputuloksena alueen osaaminen ja tietoisuus typen oksidien ja rikkidioksidin hallinnasta sekä niiden hallitusta vähentämisestä 1-50 MW kattiloissa kasvaa. Hankkeen tuloksena tuotetaan uutta tietoa myös typen ja rikin poistoon sopivista menetelmistä, joka lisää osaltaan energiantuotantoalan kustannustehokkuutta. Hankkeen tuloksena saadaan tietoa 1-50 MW:n kokoluokan energialaitosten savukaasu- ja hiukkaspäästöistä sekä käytetyn polttoaineen, kattilatekniikan ja savukaasujen puhdistusratkaisujen vaikutuksista päästöjen laatuun. Demonstraatiokokeista saadaan käytännön kokemusta biomateriaalien käytöstä savukaasupäästöjen hallinnassa, joka mahdollistaa menetelmän laajemman käyttöönoton. Hankkeen tulokset edistävät ympäristönsuojelua sekä Etelä-Savon omavaraisuutta ja biomateriaalien hyötykäyttöä.

NOxOpti-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta ja Etelä-Savon Energia Oy. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suur-Savon Sähkö Oy ja Tassu ESP Oy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Biopolttoaineita käyttävien energiantuotantoyksiköt, joiden polttoaineteho on vähintään yksi mutta alle 50 megawattia. Etelä-Savon alueen mittalaitevalmistajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kattilavalmistajat, polttoaineita valmistavat ja toimittavat yritykset sekä ympäristöviranomaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 168 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 220 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 220 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Rantasalmi, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On arvioitu, sukupuolella ei ole vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa, mutta hankkeessa ratkaistavalla ongelmalla ja hankkeen toimintaympäristöllä ei ole suoraa vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ja sen toteutumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 3
Hanke edistää bioenergian kierrättävyyttä. Hanke edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 5
Hanke vähentää merkittävästi ilmaston muutoksen riskejä minimoimalla energiantuotannossa syntyviä savukaasupäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hanke edes auttaa suojelemaan kasvillisuutta, eliöitä ja luonnonmonimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 4
Hanke vähentää pintaveteen sateen muodossa kohdistuvaa kuormaa. Hanke vähentää kasvihuonekaasuja sekä maaperän kautta pohjavesiin kulkeutuvia epäpuhtauksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminta ei kohdistu Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 5
Hanke edistää ammoniakkia sisältävien biomateriaalien energiakäyttö ja vähentää päästöjä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 4
Hanke edistää uuden uusiutuvan polttoaineseoksen käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hanke edistää maakunnan energiaomavaraisuutta ja siihen liittyvää alihankintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 2
Hanke kehittää uusia sovelluskohtia tuottaen uutta tietoa tutkimuksen ja käytännön testauksen kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Hanke edistää alihankintaa ja logistisia ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 2
Hankkeen edistää liiketoimintaa. Hanke edistää ympäristön hyvinvointia vähentämällä energiantuotannossa syntyviä päästöjä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tasa-arvon edistämiseen
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen tai kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen
Kulttuuriympäristö 2 1
Hanke edistää maakunnan kulttuuriympäristön säilymistä.
Ympäristöosaaminen 8 6
Hanke synnyttää uutta tietoa energiatuotannon päästöjen hallintaan. Alueen ympäristöosaaminen kasvaa hankkeen myötä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Energiatuotantoyksiköiden päästöjen monitorointi ja hallinta (NOxOpti) -hankkeen tavoitteena oli biopolttoaineita käyttävien energiatuotantolaitosten päästöjenhallinnan ja monitoroinnin kehittäminen. Hankkeessa saatiin uutta tietoa biomateriaalien käytettävyydestä kattilalaitosten savukaasupäästöjen hallinnassa.

Hankkeessa selvitettiin 14 Etelä-Savolaisen biovoimalaitoksen päästöjen nykytila. Selvityksissä tarkasteltiin tekijöitä, joilla on vaikutusta poltossa syntyviin päästöihin sekä päästöjen vähentämisen menetelmät ottaen huomioon lainsäädännön vaatimukset ja kustannukset. Hankkeen demonstraatiokokeista saatiin tietoa ja kokemusta biomateriaalin käytöstä seospoltto- sekä apuaineena savukaasupäästöjen vähentämisessä. NOx-päästöjen hallintademonstraatiokokeiden tulosten perusteella tehdyssä teknistaloudellisessa tarkastelussa todettiin hevosenlannan sisältämällä urea- ja ammoniakkipitoisuudella saavutettu päästövähenemä vähäiseksi.

Päästöjen nykytilaselvitys tuotti energiantuotannon toimijoille lisää tietoa biopolttoainetta käyttävien laitosten savukaasupäästöistä sekä siitä, millä tavalla PIPO-asetus vaikuttaa päästöraja-arvoihin. Energiantuotannon toimijat saivat myös tietoa päästöjenhallintamenetelmistä sekä niiden kustannuksista. Toimijat saivat tietoa myös hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen monitorointijärjestelmistä ja kustannuksista.

Demonstraatiokokeista saatiin tietoa hevosenlannan käytettävyydestä päästöjen hallintaan sekä seospoltossa. Hevosenlanta sopii hyvin seospolttoaineeksi keskikoisissa lämpölaitoksissa 10–30 prosentin seossuhteella olettaen, ettei hevosenlannan kosteuspitoisuus ylitä 70 prosenttia. Hevosenlannan poltossa tulee ottaa huomioon lannan polton asettamat päästöraja-arvot. Teknistaloudellisen tarkastelusta saatiin tietoa testatun menetelmän tehokkuudesta sekä hevosenlannan polttoon liittyvistä kustannuksista.

Hankkeen tulokset ovat sidosryhmien ja alueen toimijaverkostojen ja yritysten käytettävissä. Hankkeen keskeiset tulokset on esitelty hankkeen loppujulkaisussa.

Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Etelä-Savon Energia Oy.