Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74334

Hankkeen nimi: Harvinaisten maametallien talteenotto vaihtoehtoisista raaka-aineista

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34

Puhelinnumero: 0294 462 111

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Postitoimipaikka Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eveliina Repo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Apulaisprofessori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eveliina.repo(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403553707

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Kouvola Innovation Oy, 2221859-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Harvinaiset maametallit (REE) ovat välttämättömiä nykyisen informaatioyhteiskunnan pyörittämisessä. Lisäksi uudet puhtaat teknologiat mukaan lukien sähköautot, aurinkoenergia ja tuulivoima ovat riippuvaisia harvinaisten maametallien saatavuudesta. Kiina on hallinnut näiden kriittisten metallien tuontia, mutta viime aikoina on herätty siihen todellisuuteen, että saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan kiperästi uusia ratkaisuja. Erityisesti elektroniikkaromun sisältämien metallien kierrättäminen on herättänyt kiinnostusta, mutta käytettyjen menetelmien taloudellisuus on osoittautunut haasteeksi. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää uusia sähkökemiallisiin ilmiöihin sekä ioninvaihtoon perustuvia harvinaisten maametallien talteenottoratkaisuja sivuvirroista kuten elektroniikkaromu, kuonat, tuhkat ja lietteet ja tutkia niiden tehokkuutta sekä taloudellisuutta. Ratkaisujen lähtökohtana pidetään vähähiilisyyden edistämistä sekä energia- että materiaalitehokkuuden kautta. Lisäksi skaalauksen suunnittelussa hyödynnetään edistynyttä mallinnusta. Tavoitteena on myös luoda kattava verkosto, jonka tarkoituksena on edistää metallien kierrätystä Kaakkois-Suomen alueella. Tätä varten hankkeen aikana kartoitetaan alueella tuotetut sivuvirrat sekä sivuvirtoja hyödyntävät tahot ja luodaan edellytykset uusien teollisten symbioosien kehittymiselle. Hanke toteutetaan Kaakkois-Suomen merkittävien toimijoiden Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Kouvola Innovationin yhteistyönä. Mukana olevat yritykset kattavat hyvin koko arvoketjun lähtien raaka-aineiden tarjoajista metallien tuottajiin. Siten hanke sijoittuu erinomaisesti kiertotalouden ytimeen. Hankkeen tuloksena saadaan merkittävää uutta tietoa harvinaisten maametallien määrästä ja arvosta teollisuuden ja kotitalouksien sivuvirroissa sekä uusia ratkaisuja harvinaisten maametallien talteenottoon näistä vaihtoehtoisista raaka-aineista. Ratkaisuja voidaan laajentaa koskemaan myös muita arvokkaita metalleja. Hanke luo vahvan pohjan uusien talteenottomenetelmien pilotointiin alueella sekä vahvistaa alueen asemaa kiertotalouden ytimessä.

Hankkeen tulokset raportoidaan julkaisuina lehdissä ja konferensseissa. Lisäksi hankkeen lopuksi järjestetään seminaari, jossa tulokset käydään läpi ja hankkeen aikana luotuja verkostoja voidaan kasvattaa edelleen. Loppuraportti julkaistaan sopivan kanavan kautta. Hankkeessa kehitetyt vähähiilisyyttä edistävät tuotteet, ratkaisut ja demonstraatiot liittyvät uusiin talteenottomenetelmiin sekä edistyneen mallinnuksen hyödyntämiseen. Hankkeen ohjausryhmässä on viisi yritysosapuolta, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia kehittämällä uusia tuotteita sekä pilotoimalla esitettyjä ratkaisuja. Hankkeen aikana kartoitetaan myös laajemmin Suomen potentiaalia harvinaisten maametallien/arvometallien kierrätyksessä, jolloin mukaan saadaan kattavasti muitakin alalla toimivia tahoja.

Hanke edistää useita horisontaalisia periaatteita. Luonnonvarojen käytön kestävyyttä edistetään käyttämällä vaihtoehtoisia raaka-aineita harvinaisille maametalleille, jolloin raakamineraalien käyttöä voidaan vähentää, jolla on puolestaan vaikutusta kaivostoiminnan aiheuttamalle ympäristökuormalle. Tällöin riski maaperän ja vesistöjen saastumisesta pienenee. Taloudellisesta näkökulmasta on erittäin tärkeää, että harvinaisten maametallien saatavuus ei ole riippuvainen Kiinan tuonnista. Kun jätevirtoja voidaan hyödyntää paremmin raaka-aineena, taloudellista arvoa saadaan sekä jätteen hyötykäytöstä että tuontimetallien ostotarpeen vähenemisestä. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä edistävät puolestaan alueelle mahdollisesti syntyvä uusi liiketoiminta sekä teolliset symbioosit.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat yritykset, jotka tuottavat tai käsittelevät metalleja sisältäviä sivuvirtoja (kierrätysala, jätelaitokset, energiayhtiöt, kaivosteollisuus, metalliteollisuus). Hankkeessa tuotetut ratkaisut voivat soveltua hyvinkin erilaisille raaka-aineille ja talteen voidaan ottaa erilaisia arvokkaita liuoskomponentteja. Lisäksi harvinaisten maametallien saatavuuden varmistaminen pitää niiden hinnat järkevällä tasolla eikä teknologian kehitys hidastu saatavuusongelmien vuoksi. Varsinaisia kohderyhmiä ovat myös metallien tuottajat, talteenottoteknologioita tuottavat yritykset sekä ioninvaihto/adsorptiomateriaaleja valmistavat yritykset. Harvinaisten maametallien ja muidenkin arvometallien talteenoton merkitystä vaihtoehtoisista raaka-ainevirroista ei voida liiaksi korostaa ja liiketoiminta aiheen ympärillä tulee lisääntymään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti halutaan tavoittaa päätöstentekijät ja kuluttajat ja lisätä heidän tietoisuuttaan metallien kierrätyksen tärkeydestä. Kiertotaloushankkeiden tukeminen on tehostunut, mutta harvinaisten maametallien kriittisyyden vuoksi tätä kehitystä tulisi nopeuttaa. Lisäksi haetaan kansainvälistä näkyvyyttä alueella tapahtuvalle toiminnalle arvokkaiden metallien kiertotalouden ympärillä.

Välillisiksi kohderyhmiksi voidaan laskea myös osatoteuttajien kanssa yhteistyötä tekevät tutkimustahot, joita ovat mm. Helsingin ja Oulun yliopisto sekä Aalto yliopisto. Uudet tutkimusaiheet voivat synnyttää lisää merkittävää hankeyhteistyötä eri tutkimustahojen välillä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 443 985

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 111 735

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 619 263

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 155 846

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo

Seutukunnat: Imatran, Mikkelin, Lappeenrannan, Kouvolan

Kunnat: Mikkeli, Kouvola, Lappeenranta, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Suvauskoneen perusteella hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Vaikka tekniikan ala ja koulutus ovat perinteisesti miesvaltaisia, mukana olevat kemian- sekä ympäristötekniikan tutkimusryhmät vetävät puoleensa erityisesti naisia. Hankkeessa sekä valmisteleva ryhmä että ohjausryhmä koostuvat tasapuolisesti molemmista sukupuolista. Hankkeen tulokset palvelevat yrityksiä, joissa tasa-arvo on otettu huomioon ja yleisesti edistävät kiertotaloutta sekä ympäristön suojelua, mikä vaikuttaa tasavertaisesti kaikkiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa kuten mm. tutkijoiden rekrytoinnissa, ohjauksessa, johtoryhmän kokoonpanossa ja hankkeen johtamisessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo. Osallistuvat tutkimusryhmät koostuvat sekä nais- että miestutkijoista, jotka toimivat sekä ohjaajina että tutkijoina. Lisäksi osallistuvissa yrityksissä on mukana sekä naisia että miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali. Hankkeen toiminnassa kuten mm. tutkijoiden rekrytoinnissa, ohjauksessa, johtoryhmän kokoonpanossa ja hankkeen johtamisessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Vaihtoehtoiset raaka-aineet harvinaisille maametalleille (raakamineraalien kestävän käytön edistäminen, metallien kiertotalous)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Käytetään vähähiilisiä menetelmiä (vähennetään liuottimien ja vahvojen happojen käyttöä)
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 7
Kerätään metalleja talteen jätevirroista (estää niiden joutumisen vesistöihin) Vähentää raakamineraalien käyttöä (kaivosten ympäristöhaitat vähenevät)
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Hyödynnetään jätevirtoja raaka-aineena. Vähennetään raakamineraalien louhinnan tarvetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 7
Sähkökemialliset menetelmät saadaan toimimaan aurinkoenergialla
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Uusi liiketoiminta ja teolliset symbioosit alueelle
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
ei vaikutusta
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Raaka-aineet tuodaan läheltä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Ympäristöystävälliset menetelmät vähentävät ilman veden likaantumista
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 7 3
Uutta osaamista sivuvirtojen hyödyntämisestä raaka-aineena

9 Loppuraportin tiivistelmä

-