Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74347

Hankkeen nimi: LIITO - Digitaaliset liiketoimintamallit

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.1.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teknologiakeskus TechVilla Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1579776-1

Jakeluosoite: Kankurinkatu 4-6

Puhelinnumero: 040 1768712

Postinumero: 05800

Postitoimipaikka: Hyvinkää

WWW-osoite: http://www.techvilla.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Toni Popovic

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yrityskehittäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: toni.popovic(at)techvilla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405884707

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pk-yritysten, joilla usein on niukat kehittämisresurssit, on tärkeä tunnistaa millä liiketoiminnan osa-alueella yritys voisi saavuttaa suurimman ja nopeimman hyödyn digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa. Tarve ratkaisulle voi löytyä kaikista yrityksen liiketoimintaprosesseista kuten esimerkiksi markkinoinnista, myynnistä tai palveluista. LIITO-hankkeen päätavoite on suunnitella teollisuuden pk-yritysten digitalista uudistumista tukeva ohjelma nimeltä We Master the IoT sekä kehittää ja pilotoida siihen liittyvää toimintamallia, jolla helpotetaan yritysten digitalisaatiohankkeiden käynnistämistä ja toteuttamista.

We Master the IoT -ohjelma yhdistää eriteemaisia digitalisaatiohankkeita helposti lähestyttäväksi ja hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa luodaan prototyyppi toimintamallista, jonka avulla pk-yritysten kehittämisresurssit voidaan kohdistaa nopeasti arvoa tuottaviin kehitysprojekteihin. Kehitysprojektit voivat liittyä yrityksen tuotantoon, palveluihin, myyntiin, markkinointiin, osaamiseen tai muuhun yrityksen liiketoimintamallin osa-alueeseen. Toimintamallin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan yrityksen digitalisaatiopotentiaali ja -voimavarat. Toisessa vaiheessa laaditaan yritykselle kehittämissuunnitelma ratkaisulle potentiaalin saavuttamiseksi ja kolmannessa vaiheessa yritysten kanssa mahdollisesti kokeillaan ratkaisun toimivuutta pienessä skaalassa.

Hankkeen tuloksena syntyy suunnitelma We Master the IoT -ohjelman toteuttamisesta ja lanseeraamisesta. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan ohjelmaan liittyvää toimintamallia, jossa tunnistetaan kokonaisvaltaisesti yritysten digitalisaatiopotentiaali ja -voimavarat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on uusmaalaiset pk-yritykset, joiden toimintaympäristöön digitaalinen transformaatio vaikuttaa.

Keskeinen ryhmä hankkeen näkökulmasta on erityisesti teollisuuden ekosysteemien osaamisintensiiviset pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muun muassa teollisuuden arvoverkkojen muut yritykset, yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, erikoisosaamista tarjoavat palveluntuottajat sekä osallistuvien yritysten asiakkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 7

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 10

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Raaseporin, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Lapinjärvi, Vihti, Järvenpää, Espoo, Lohja, Pukkila, Sipoo, Tuusula, Myrskylä, Hyvinkää, Pornainen, Askola, Vantaa, Porvoo, Nurmijärvi, Hanko, Kirkkonummi, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Raasepori, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen tavoitteena on saavuttaa pk-yrityksiin korkeampi jalostusarvo, mikä tarkoittaa kehittämisen painopisteen siirtymistä matalan jalostusarvon valmistavasta työstä kone- ja metallituoteteollisuudessa kohti tuotekehitystä, palveluliiketoimintaa ja kasvun edellyttämää markkinointia kansainvälisille markkinoille. Raskas valmistava työ on perinteisesti ollut miesvaltainen ala, kun taas suunnittelun ja markkinoinnin henkilöstöstä kasvava osa on naisia. Tätä muutosta vauhdittaa myös se, että teollisuudessa ikääntyvät ja eläköityvät henkilöt ovat tyypillisesti miehiä, joten uutta liiketoimintaa luomalla voidaan tukea erityisesti naisten urakehitystä pk-yrityksissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Teollisuusyrittäjien eläköitymisestä johtuvissa sukupolvenvaihdoksissa yhä suurempi osuus uusista pk-yrittäjistä ja toimivasta johdosta on naisia. Heillä on kokemuksemme mukaan usein miehiä paremmat edellytykset ja into liiketoiminnan uudistamiseen ja kansainvälistämiseen. Näin ollen uskomme, että naisyrittäjien ja naisten johtamien yritysten osuus projektiin kohderyhmän yrityksistä on suurempi kuin alueen yrityksistä keskimäärin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on luoda pk-yrityksissä uutta liiketoimintaa uudistamalla niiden liiketoimintamalleja digitaalisemmiksi sekä ottamalla käyttöön sitä tukevia uusia digitaalisia ratkaisuja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Digitaaliset menetelmät ja työvälineet tehostavat raaka-aineiden käyttöä. Toimintaprosessien kehittyessä luonnonvarojen käyttöä vähenee ilman, että lopputuotosten arvo laskee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 8
Digitaalisuus on yksi teollisuuden suurista megatrendeistä, jonka varaan pääosa uusista innovaatioista ja tulevaisuuden palveluista rakentuvat. Hankkeessa edistetään digitalisuutta pk-yrityksissä uudistamalla yrityksen sisäisiä prosesseja sekä liiketoimintamalleja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Digitalisaatio tehostaa toimintamalleja ja vähentää prosessissa tarvittavaa luonnonvarojen käyttöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto vähentää välillisesti ympäristörasitetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen tavoitteena on, että yksikään toteutettavista toimenpiteistä ei kohdistu Naturaalueille tai niiden lähistölle. Jos kuitenkaan ei ole täysin varmaa, että toimenpiteet eivät heikennä Natura-ohjelman suojelutavoitteita, tullaan toimenpiteidenvaikutukset arvioimaan toteutuskohtaisesti hankkeen aikana.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Hankkeessa edistetään teollisuuden yritysten resurssiviisautta, mikä näkyy erityisesti valmistavan teollisuuden merkittävänä materiaalin säästönä ja tuotantojätteen vähenemisenä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Digitalisaatio ja automatisaatio voivat olla kokonaan uusia investointeja, joista päätettäessä voidaan samalla tarkastella mahdollisuutta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hanke tukee useita erilaisia paikallisia yrityksiä ja arvoketjuja sekä niitä tukevia teknologiatoimittajia/asiantuntijapalveluita muodostaen ekosysteemejä. Hankkeen sekundäärisille kohderyhmille voi syntyä hanketuotosten perusteella uutta liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Aineettomien ja digitaalisuuden varaan rakentuvien palvelujen ja uusien liiketoimintamallien syntyminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita. Palveluliiketoiminta on pk -yrityksille yksi merkittävimmistä ahdollisuuksia siirtyä korkeampaan jalostusarvoon ja hakea uutta kasvua.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Hankkeessa kehitettävät digitaaliset työprosessit ja liiketoimintamallit tehostavat yritysten ja yritysryhmien välistä logistiikkayhteistyötä ja siten edistävät ekologista, kestävää kasvua. Hankkeessa kilpailukykyään kasvattavista kohdeyrityksistä mm. suunnittelutoimistot toimivat liikenteen palveluiden, liikenteen hallinnan sekä älyliikenteen kehittämisen arvoketjuissa, joten hanke vaikuttaa välillisesti myös muiden toimialojen menestykseen kilpailussa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Hankkeella on merkittäviä sosiaalisia ja kulttuurillisia vaikutuksia, koska paremman ja monipuolisemman osaamisen avulla työntekijät kokevat työkykynsä paranevan, stressitasonsa laskevan ja työmarkkina-arvonsa nousevan. Lisäksi osaamisen ja kokemusten vaihto parantaa yhteenkuuluvuutta ja ilmapiiriä työpaikalla.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hankkeessa kehitetään digitaalisia työprosesseja ja liiketoimintamalleja ja tähän työhön osallistuu arvoketjujen monikulttuurista ja koulutustaustaltaan erilaista työvoimaa. Kansainvälistyminen ja tuloksellisuus globaalissa liiketoiminnassa vaatii kulttuuriosaamista, kielitaitoa ja ennakkoluulotonta asennetta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hankkeeseen osallistujiksi haluavien yritysten työntekijöillä on taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toteutukseen ja palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistä, osaamista ja osallisuutta liiketoiminnan kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 3
Menestyäkseen kansainvälisesti täytyy kärki- ja pk-yritysten kyetä huolehtimaan oman toimintansa lisäksi myös arvoketjujensa vastuullisuudesta ja ekologisuudesta. Näin kestävä kehitys on jo nyt monien yritysten toiminnan edellytys. Tätä kehitystä edistetään hankkeessa sparraamalla yritysten strategisia valintoja, nopeuttamalla uuden teknologian käyttöönottoa sekä lisäämällä resurssiviisautta. Muutosta tukevat myös kannustaminen ekologiseen yrityskulttuuriin sekä digitaalisuuden mahdollistamat uudet informaatiovirrat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke päätettiin olla toteuttamatta muutospäätöksen mukaisesti.