Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74354

Hankkeen nimi: Infra -ala Digittää investointi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0214765-5

Jakeluosoite: Asevelikatu 4

Puhelinnumero: 0400 827 251

Postinumero: 74101

Postitoimipaikka: Iisalmi

WWW-osoite: http://www.ysao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Toivanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.toivanen(at)ysao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400792830

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Infra –ala Digittää -hankkeessa kehitetään uudenlaisia, digitalisatioon perustuvia työskentelymalleja maarakennusalalle. Hankkeessa hankittavat koneet ja digitaaliset työkalut ovat alojensa uusinta, työmaakäyttöön soveltuvaa teknologiaa, jotka tukevat vähähiilistä sekä energiaa säästäviä työmenetelmien kehittämistä. Maarakennusalan pk-yritykset odottavat tulevaisuuden työntekijöiltään moniosaajuutta mm. uuden ja tulevaisuuden teknologian tuntemista ja osaamista. Jo koulutuksen aikana omaksuttu uuden teknologiaan tutustuminen ja käyttö kantavat läpityöelämän avoimena suhtautumisena uusiutuvaan teknologian käyttöön sekä myös oman osaamisen kehittämiseen.Infra –ala Digittää -hankkeessa tehdään tiivistä työelämäyhteistyötä hankittavilla koneilla ja laitteilla oikeilla työmailla. Työelämä ja opiskelijat osallistuvat hankkeen toimiin uuden teknologian käyttäjinä ja käyttötapojen innovoijina. Hankkeen toimesta uutta teknologiaa esitellään alan yrittäjille, järjestöille sekä muille oppilaitoksille.

Infra –ala Digittää -hankkeessa –hankkeessa hankitaan ja varustetaan vähähiilisyyttä tukevaa kaksi tela-alustaista kaivinkonetta sekä -kuorma-auto. Hankittaviin koneisiin asennetaan etävalvontatekniikkaa oppimistilanteiden ohjausta varten, 3D-koneohjauksen mittaustekniikkaa tukevat mittarit sekä digitaalisen oppimisympäristön välineitä.

Hankittavilla koneilla ja laitteistoilla kehitetään työmaalla tapahtuvan oppimisen- ja ohjauksen menetelmiä digitalisuutta hyödyntäen. Digitalisaation avulla opettaja voi ohjata useampaa opiskelijaa työmaalla yhtä aikaa etähallintalaitteiden kautta, jolloin työturvallisuus paranee myös koko työmaata ajatellen. Uudenaikaiset, erilaisia avustavaa teknologiaa käyttävät ja täten hiilijalan jälkeä pienentävät koneet ovat uutta maarakennusalalla; hankkeessa halutaan jakaa näiden koneiden käyttöominaisuus tietoa yrityskenttään. Vähähiilisyys ja –energisyys yhdistettyä uuteen virtuaali- ja lisätyn todellisuuden teknologiaan on maarakennusalalla uutta. Hankkeessa testataan ja kehitetään uusia, työmailla aidoissa työtilanteissa toimivia käyttö- ja hyödyntämistapoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Ylä-Savon ammattiopiston opettajat sekä –opiskelijat sekä pohjoissavolaiset maarakennusalan yrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä on koko itäsuomalainen elinkeinoelämä sekä yhteistyöoppilaitoksien opettajat ja opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 671 650

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 660 147

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 959 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 943 067

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Keitele, Kuopio, Siilinjärvi, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Asevelikatu 4

Postinumero: 74101

Postitoimipaikka: Iisalmi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Miesvaltaiselle maarakennusalalle hakeutuu myös naisia. Erilaiset digitaaliset ratkaisut, lisääntyvä työturvallisuus voivat lisätä naisten haluukkutta hakeutua alalle. Monipuoliset ja digitaliosaamista vaativien laitteistojen käyttö voivat myös olla kiinnostuksen kohteena hakeutua alalle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tuomat mahdollisuudet kehittää osaamista sopivat molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimenpiteet sopivat molemmille sukupuolille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Digitaalisuuteen pohjautuvien työtapojen ja -laitteistojen kehittämisen pohjana on luonnonvarojen käytön kestävyydestä huolehtiminen, sillä se tuo suoraan taloudellista hyötyö yrityksille. Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa sekä mm. moniosaajuuden kehittämisessä korostuu ekologisuus ja vähähiilisyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 9
Innovatiivisia uusia teknologisia ratkaisuja hyödyntävät koneet, yhdessä työtä kehittävien laitteistojen kanssa, pyrkivät vähentämään ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia. Pienemmät päästöt konkretisoituvat välittömästi tekokasta polttoainetaloutta hyödyntävien koneiden kautta raskaskoneajossa. Koneen päästöjä vähentävät myös lisälaitteistot kuten esim. vaaka, jonka avulla esim. kuormaus on optimaalinen ja liika maankäyttöä tai vajaata kuormausta ei tule.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Esim. 3D-koneohjaus, työsuunnitelmien mallintaminen maasto huomioiden säästää kasvillisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Polttoainetaloudellisen koneen käytöllä vähennetään hiilijalanjälkeä raskaskonetyössä. 3D-suunnittelulla voidaan huomioida myös vesistöihin kohdistuvat toimenpiteet, jolloin pinta- ja pohjavesien kuormittaminen ja pilaantumisriski vähenee hyvin toteutetuissa maarakennuskohteissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 3
Natura 2000-ohjelman alueilla ei tehdä kaivannastöitä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 7
Entistä laadukkaammalla suunnittelulla voidaan säästää maarakennuksen maaperämateriaaleja ja myös jätteen syntymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Maarakennusalan kehittämistyössä voidaan löytää uusia ratkaisuja energianlähteiden käyttöön, edelleen levitettäväksi niille tahoille jotka tutkivat ja kehittävät uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Maarakennusalan edelleen kehittäminen, alan kiinnostavuus työvoiman keskuudessa, kilpailukyvyn kasvattaminen yrityskentässä ovat kehittämistyön päätavoitteet. Uudenlaisen osaamisen kehittämisen kautta tuetaan pkyritysten kilpailukykyä ja siten elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Kehittämistyössä voidaan löytää uusia palvelutuotteita maarakennusalalla esim. jotka hyödyntävät vähähiilisyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Uusia teknologisia ratkaisuja käyttävät koneet tukevat vähähiilisyyttä. Esimerkiksi sähköinen esiohjaus ja entistä tarkempi koneenkuormitustason säätäminen. Maarakennusalalla välttämättä tehtävä konetyötunnit ja niiden liikuteltavuus työmailta toiselle on välttämätön, mutta päästöjen vähentäminen tarjolla olevalla teknologialla, uusien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen kevyempään ja tehokkaampaan työhön työmailla, tukevat energiatehokkuutta raskakonalalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Työmailla käytettävä seuranta- ja ohjausvälineistö lisää työturvallisuutta työmailla, mikä lisää hyvinvoinnin edistämistä vaaralliseksi luokiteltavilla maarakennustyömailla.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Turvallinen koulutusympäristö lisää osaltaan naisten hakeutumista alalle vaativien työtehtävien pariin esim. 3D-koneohjauksessa. Vastaavasti miesvaltaisen alan miehillä on mahdollisuus kouluttautua esim. kilpailukykyä edistävästi 3D-koneohjauksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
3D-koneohjauksella voidaan huomioida paremmin kulttuuriympäristön säilyttämistä. Myös koulutuksella voidaan vaikuttaa ympäristön arvostamiseen ja kohteen vaatimiin työmenetelmien hallintaan.
Ympäristöosaaminen 9 9
Ympäristöosaaminen infra-alalla tulee korostumaan entistä enemmän kestävän kehityksen ja luonnonvarojen käytön minimointiin mm. uusien jäte- ja ympäristölakien velvoittamana.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-