|
|
|
Hankekoodi: A74397
Hankkeen nimi: Mikrokirurgian Innovaatiokeskus (MIC)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.10.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0171495-3
Jakeluosoite: Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus, KYS / Antti-Pekka Elomaa
Puhelinnumero: 0447179781
Postinumero: 70029
Postitoimipaikka: KYS
WWW-osoite: https://www.psshp.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti-Pekka Elomaa
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistuva lääkäri, tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti-pekka.elomaa(at)kuh.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447179781
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjoisesta Euroopasta puuttuu osaamista ja yksiköitä, joissa vaativaa leikkausteknologiaa voidaan testata, kehittää ja soveltaa turvallisessa ympäristössä. Tästä syystä leikkausteknologian innovaatio-osaaminen on jäänyt vähäiseksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa eikä meillä ole niin paljoa terveysteknologian yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa, Aasiassa ja Keski-Euroopassa tehdään valtaosa lääketieteen kärkiteknologian kehityksestä, tuotannosta ja tutkimuksesta. Uusilla innovaatiopainotteisilla aloilla, kuten virtual realitya (VR) ja tekoälyä hyödyntävillä aloilla olisi kuitenkin potentiaalia kansainvälisille markkinoille ja tätä pitäisi pystyä tukemaan myös Suomessa.
Vuonna 2017 Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) on perustettu Mikrokirurgiakeskus. Keskuksen tarkoituksena on tarjota helposti lähestyttävä ja pysyvä paikka leikkaustoiminnan itsenäiselle harjoittelulle, alan koulutukselle, tutkimukselle ja ennen kaikkea yritysyhteistyölle ja uusien terveysteknologian alan innovaatioiden kehittämiseen. Mikrokirurgiakeskukseen on tarkoitus luoda uusien innovaatioiden kehittämistä varten EU:n sääntöjen mukainen terveysteknologiaan soveltuva keinotekoinen testausalusta (HTA), jolloin siellä voidaan turvallisesti kehittää uusia terveysteknologian alan innovaatioita ja pyrkiä kansainvälisille markkinoille.
Pelkästään Pohjois-Savossa suoritetaan yli 5000 vaativaa mikrokirurgista toimenpidettä vuodessa. Paremmalla harjoittelulla, koulutuksella ja tukemalla alan kehitystoimintaa saataisiin aikaan enemmän onnistuneita operaatioita, kustannussäästöjä ja vähemmän inhimillistä kärsimystä. Mikrokirurgian alan kehittäminen on tärkeää, sillä tulevaisuudessa mikrokirurgian kaltaisten vähäkajoavien toimenpiteiden määrä tulee pikemminkin kasvamaan kuin laskemaan ja käyttöön tulee jatkuvasti uusia teknologiaratkaisuja ja innovaatioita. Vakiintuneiden leikkausteknologioiden lisäksi leikkaussaleissa käytetään nykyään myös uusia menetelmiä, kuten virtuaalitodellisuuden menetelmiä, 3D-tulostusta hyödyntäviä menetelmiä, spektrikuvantamista ja yhä enemmän tekoälyä hyödyntävää tekniikkaa. Myös näitä tekniikoita on henkilökunnan opittava käyttämään.
EAKR-hankkeen tarkoituksena on investoida Mikrokirurgiakeskukseen välttämätön ja nykyaikainen laitekanta ja infrastruktuuri, joka mahdollistaa keskuksen toiminnan kehittämisen myöhemmin kaikilla itsenäisen harjoittelun, koulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön osa-alueilla. Myöhemmin vuonna 2019 haetaan ESR-rahoitusta, jonka turvin voidaan erityisesti kehittää keskuksen koulutustarjontaa vastaamaan alan tarpeita. Mikrokirurgiakeskuksen toiminnan laajentaminen ja kehittäminen tuo alueelle lisää työpaikkoja, yrittäjyyttä ja parantaa alueen lääketieteen ja sen teknologian vaikuttavuutta myös kansainvälisesti vertailtuna. Lisäksi keskuksen toiminta voi tulevaisuudessa turvata vaativan operatiivisen toiminnan pysyvyyden alueella ja se voi toimia vetovoimatekijänä kun osaavaa henkilökuntaa rekrytoidaan.
*Kirurgit ja muut operatiivisella alalla työskentelevät (leikkaussalihenkilökunta)
*Terveydenhuollon alan opiskelijat (AMK, Yliopisto)
*Muiden alojen opiskelijat (esim. tekniikan ala)
*Akateemiset tutkijat (Tietojenkäsittelytiede, fotoniikka, tekniikan ala, lääketieteen ala)
*myös sellaiset tutkijat, jotka tekevät eläinkokeita ja tarvitsevat operaatioiden tekemiseen oppia
*Terveysteknologian alan yritykset/toimijat Suomessa ja muualla maailmassa
*Uusi innovaatio saattaa luoda uusia mahdollisuuksia uusille yrityksille, jotka eivät ole terveysteknologian alan yrityksiä/toimijoita
*Koulutustapahtumat tuovat ihmisiä alueelle, jotka tarvitsevat majoituspalveluita ym. eli voi hyödyttää välillisesti myös muuta alueen elinkeinoelämää
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 402 833
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 350 288
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 529 976
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 465 908
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi
Jakeluosoite: Kuopion yliopistollinen sairaala, Mikrokirurgiakeskus
Postinumero: 70029
Postitoimipaikka: KYS, Kuopio
Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hanke voi vähentää tulevaisuudessa koulutuksesta aiheutuvaa matkustamista ulkomaille ja siten samalla vaikuttaa päästöihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta kasvillisuuteen tai elioihin ja luonnonmonimuotoisuuteen.Vähäinen välillinen vaikutus voi olla keskuksessa käytettyjen materiaalivalintojen vuoksi kyseiseen asiaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta pinta- ja pohjavesiin ym. Vähäinen välillinen vaikutus voi olla keskuksessa käytettyjen materiaalivalintojen vuoksi myös tähän. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Keskuksessa uusiokäytetään varsinaisesta leikkaustoiminnasta poistettua kalustoa ja hyödyntää sen koulutuksen ja innovaation tueksi. Myös muuta käytöstä poistettua materiaalia voidaan uusiokäyttää harjoittelukäytössä. Jätteen tuotantoa pyritään minimoimaan. Materiaalit pyritään valitsemaan ympäristönäkökohdat huomioiden. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Hanke tekee yhteistyötä 3D tulostuslaboratorion kanssa ja uusia ympäristöystävällisiä materiaaleja, joista anatomisia malleja ja prototyyppejä tulostetaan, etsitään koko ajan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke tukee alueen elinkeinoelämän osallistumista leikkaustoiminnan koulutuksen ja teknologian kehitykseen. Se voi työllistää toimijoita (kansainvälisten) kumppanien alihankintojen kautta ja lopulta luoda uutta teollisuutta ja uusia työpaikkoja alueelle. MIC:n toiminnan on tarkoitus olla pysyvää ja sen toiminnan odotetaan laajenevan aina yrityslähtöisiä tarpeita vastaamaan | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 7 |
| Hanke kehittää ensisijaisesti palveluja ja osaamista vaativan leikkausteknologian testaukseen ja tutkimukseen. Vaikutusten oletetaan olevan suuret. Kun osaaminen leviää laajemmin yrityksiin ym., myös välillisiä positiivisia vaikutuksia ilmenee. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 4 |
| Mikrokirurgiakeskus sijaitsee KYSissä, jolloin koulutukseen tulevilla ja keskuksessa harjoitteleville välimatka lyhenee (jos aiemmin on käyty harjoittelemassa/kouluttautumassa ulkomailla). Videoinnin avulla koulutusta voidaan antaa myös ulkomaalaisille ilman, että paikan-päälle tarvitsee tulla. Tämä myös vaikuttaa liikkumiseen. Parantaa koulutuksen saatavuutta. Myös virtuaaliset ympäristöt mahdollistavat uusia joustavia koulutusmenetelmiä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää sekä leikkaussalihenkilökunnan työhyvinvointia, työssä jaksamista ja sillä on vaikutusta poissaoloihin. Hanke myös edistää potilaan hyvinvointia leikkauksen jälkeen. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia myös potilaan omaisiin. Hankkeen vaikutukset hyvinvointiin ja sen edistämiseen arvioidaan suuriksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 5 |
| Hanke kehittää avointa innovaatioalustaa ja yhteistyöverkostoa ja mahdollistaa kliinisille ammatinharjoittajille (asiantuntijoille ja noviiseille), yrityksille (suurille ja pienille) ja akateemikoille (menestyneille ja vasta-alkajille) tasa-arvoisen hyödyntämismahdollisuuden leikkausteknologian parissa. Tasa-arvoa voi olla myös se, että kun kehitetään uusia laitteita, joillain uudella laitteella voidaan hoitaa jopa uusia potilasryhmiä. Hanke vaikuttaa potilasryhmien tasa-arvoon siten, että se voi tuoda uusia potilas ryhmiä hoidon piiriin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on jo aiemmin käsitelty. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Hankkeen myötä syntyvät uudet koulutukselliset ja kaupalliset innovaatiot ovat hyödynnettävissä kaikkialla maailmassa. Hankkeessa työskentelee myös ulkomaalaisia ihmisiä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Hanke pyrkii tekemään mikrokirurgiasta avoimemman ja helposti lähestyttävämmän myös kansalle, mahdollistaen sen populaarikulttuurin osallistumista ja kansalaisten kiinnostuksen ruokkimista aluepoliittisesti tärkeässä positiivisessa hengessä - myös kansainvälisesti. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hankkeen myötä perehdytään myös ympäristövaikutuksiin ja ympäristötietoisuuden kehittämiseen. Esim. materiaalivalinnat, kierrättäminen ja uusiokäyttö, ne otetaan toiminnassa huomioon. | ||
4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Hankkeen tarkoituksena oli kehittää Mikrokirurgiakeskuksen toimintaa, laitekantaa ja välineistöä palvelemaan kirurgian harjoittelua sekä kirurgian tutkimusta. Tavoitteena oli päivittää puitteet ja välineistö vastaamaan akateemisten tutkijoiden tarpeisiin sekä luoda alusta terveysteknologiaa kehittävien yritysten, asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteistyön mahdollistamiseksi entistä tiiviimmin.
Projektin aikana Mikrokirurgiakeskuksen laitekanta päivitettiin oleellisilta osin vastaamaan modernin leikkaussalitoiminnan asettamia vaatimuksia harjoittelun suhteen. Modernin kaluston lisäksi opetusta ja tutkimusta palvelemaan luotiin kuvansiirto ja käsittely mahdollisuudet Mikrokirurgiakeskukseen. Projektin aikana myös laajennettiin harjoituskirjastoa ja onnistuttiin aloittamaan selkeitä kurssikokonaisuuksia, kuten ”hands on neurosurgery”, ”selkäkirurgian kurssi” sekä ”laparoskopiakurssi”. Myös lääketieteen opetus vakiintui säännönmukaiseksi keskuksella.
Harjoitteluvälineistön lisäksi myös kirurgian ja lääketieteellisen teknologian tutkimusympäristö kehitettiin vastaamaan nykypäivän tutkimuslaboratorion vaatimaa tasoa muun muassa hankkimalla fotoniikan ja biometristen muuttujien rekisteröintiin vaadittavia ohjelmia ja laitteistoja.
Lisäksi Mikrokirurgiakeskus osallistui ja toimi aktiivisesti paikallisissa lääketieteellistä teknologiaa kehittävissä foorumeissa sekä sairaalan innovaatio toiminnassa. Myös kansainvälisiä kontakteja saatiin luotua suuriin lääketeknologia jätteihin, kuten esimerkiksi Stryker.
Vaikka Pandemia vaikuttikin hyvin vahvasti projektin loppuaikana, eikä esimerkiksi suunniteltuja kursseja pystytty toteuttamaan toivotusti, vakiinnutti Mikrokirurgiakeskus paikkansa sairaalan toiminnassa. Mikrokirurgiakeskus onnistui myös luomaan kansallisesti tunnetun brändin operatiivisten alojen keskuudessa. Mikrokirurgiakeskus on edelleenkin varsin ainutlaatuinen toimija, jopa kansainvälisellä tasolla.