Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74420

Hankkeen nimi: RUOKARIIHI - Osaava elintarviketalous Pohjois-Pohjanmaalle

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 9

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi/fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ronja Kuorikoski

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ronja.kuorikoski(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 326 1309

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

RUOKARIIHI - Osaava elintarviketalous Pohjois-Pohjanmaalle -hankkeen tarkoituksena on Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategian 2017-2025 jalkauttaminen. Tavoitteena on edistää ICT:n ja muiden teknologioiden käyttöä elintarvikealan yrityksissä, lisätä elintarvikealan yritysten keskinäistä ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä sekä edistää elintarvikealan yritysten kansainvälistymistä.

Hankkeen aikana järjestetään mm. ICT:n ja muiden teknologioiden mahdollisuuksia elintarvikealan yrityksissä esitteleviä opintomatkoja ja teematilaisuuksia, elintarvikealan yritysten keskinäistä ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä edistävä Matchmaking-tapahtuma ja maakunnallisia lähiruokatreffit-tapahtumia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaosasto kansainvälisille ruoka-alan ammattimessuille sekä kotikansainvälistymistä edistäviä kulttuuri- ja ruokamatkailun teematilaisuuksia. Lisäksi viestintä ja tiedottaminen ovat olennainen osa hankkeen toimenpiteitä.

Hankkeen tuloksena elintarvikealan yritysten tietoisuus ICT:n ja muiden teknologioiden mahdollisuuksista tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisessä lisääntyy, uusien ja/tai uudenlaisten yrityssymbioosien syntymisen mahdollisuudet elintarvikealalla kasvavat niin toimialan sisällä kuin myös toimialarajat ylittäen, ja elintarvikealan yritysten kansainvälistymisvalmiudet kehittyvät. Pitkällä aikavälillä parannetaan edellytyksiä elintarvikealan yritysten kannattavuuden, viennin, liikevaihdon ja työllistämisvaikutuksen kasvulle, jonka lisäksi maakuntaan saadaan tuotua monialaista elintarvikealan osaamista myös maakunnan ja Suomen ulkopuolelta hankkeen aikana avattujen uusien yhteyksien kautta.

Hanke toteutetaan 1.1.2019-31.12.2021 välisenä aikana Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohdealueena on Pohjois-Pohjanmaa ja pääkohderyhmänä ja -hyödynsaajina maakunnan elintarvikealan yritykset. Näitä ovat esimerkiksi Huovisen Leipomo (Timo Kyllinen Oy), Hätälä Oy, Kasvishovi Oy, Kinnusen Mylly Oy, Kotirannan Vihannesjaloste Oy, Kujalan tila (Tmi Ranta Timo Johannes), Kurkelan Rieskaleipomo Oy, Kuusamon Juusto Oy, Kylmänen Food Oy, Laitakarin Kala Oy, Maustaja Oy, Pohjolan Peruna Oy, Sonnisaari panimo Oy, Vaalan Juustola Oy, Vihiluodon Kala Oy ja Viskaalin Oy.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeisimpiä välillisiä kohderyhmiä ovat muut ruokaketjun eri vaiheissa toimivat yritykset, esimerkiksi alkutuotannon, kuljetuksen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimijat. Työllistämisvaikutuksen kautta näiden yritysten kansantaloudellinen merkitys on suuri: Ruokaketju tarjoaa maanlaajuisesti työtä yhteensä noin 340 000 henkilölle, kun elintarviketeollisuuden yritysten henkilöstömäärä on yhteensä noin 38 000 (Hyrylä & Tikkanen 2017: Syksyn 2017 toimialojen näkymät: Elintarviketeollisuus - Tuotannon tehostamista, moderneja tuotantolaitoksia). Lisäksi välillisiin kohderyhmiin kuuluvat ICT- ja teknologia-alan yritykset, ravintola- ja matkailualan yritykset, alueen oppilaitokset (erityisesti luonnonvara-ala ja elintarvikeala), tutkimuslaitokset ja neuvontaorganisaatiot sekä kunnat ja muut julkiset kehitys- ja rahoitusorganisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 276 801

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 270 884

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 391 830

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 383 486

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Reisjärvi, Ii, Siikalatva, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Muhos, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Sievi, Pyhäjärvi, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Haapajärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus kuuluvat TOL2008-toimialaluokituksessa pääluokkaan ’C. Teollisuus’. Teollisuuden aloja tarkasteltaessa naisten osuus palkansaajista on verrattain pieni ja heistäkin suurin osa työskentelee toimisto- ja hallintotehtävissä. Esimerkiksi vuonna 2014 teollisuuden ja rakentamisen palveluksessa työskenteli kaikkiaan 528 000 palkansaajaa, joista vajaa viidennes (19,3 %) oli naisia. Samana vuonna Suomessa oli kaikkiaan 66 000 teollisuuden ja rakentamisen toimialojen yrittäjää ja yrittäjäperheen jäsentä, joista vain 12,6 % oli naisia. Lisäksi naisten osuus teollisuuden alojen johto- ja esimiestehtävissä kasvaa huomattavasti keskimääräistä hitaammin. Nuorten ikäluokkien osalta kasvu on kuitenkin ollut voimakkaampaa; vuonna 2013 jo lähes 30 % alle 30-vuotiaista teollisuuden ylemmistä toimihenkilöistä oli naisia. Eroja on myös miesten ja naisten keskiansioissa: Vuonna 2014 palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot teollisuudessa olivat miesten osalta 3 788 €/kk ja naisten osalta 3 357 €/kk (-431 €/kk, -11,4 %). Vuonna 2016 tuntipalkkaisten elintarvike-, puutyö- sekä vaatetus- ja jalkinealan ammattiryhmään kuuluvien miesten säännöllisen työajan keskiansio oli 16,41 €/h, kun se naisilla oli 14,72 €/h (-1,69 €/h, -10,3 %). Vaikka teollisuuden alat kokonaisuutena näyttäytyvät miesvaltaisena toimintaympäristönä, toimialoilta löytyy myös tasa-ammatteja, joissa eri sukupuolta olevien osuus ammattiryhmissä toimivista on 40-60 %. Näihin kuuluvat mm. elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät, joista vuonna 2013 naisia oli kaikkiaan 49 % ja miehiä 51 % (yhteensä 15 700 hlöä). Korkeakouluissa elintarvikealan ja biotekniikan opiskelijoista enemmistö taas on naisia; ammattikorkeakouluissa naisten osuus on noin 63 %, yliopistoissa noin 72 % ja korkeakouluissa yhteensä noin 66 % (tilanne vuonna 2002 korkeakouluopintonsa aloittaneiden osalta). Naiset myös suorittavat koulutuksen loppuun miehiä todennäköisemmin ja nopeammin. Pohjois-Pohjanmaan elintarvikeala on pienyritysvaltainen ja erityisesti mikroyritysten yrittäjissä on huomattava määrä myös naisia. Kaikista Suomen yrittäjistä ja yrittäjäperheenjäsenistä noin kolmannes (32,5 %) on naisia ja peräti kolme neljäsosaa heistä toimii yksinyrittäjinä. Hankkeen toiminnan ja tulosten odotetaan edistävän yritysten kehittymistä ja kasvua, josta hyötyvät myös nykyiseltä kooltaan pienet, mutta kasvuhakuiset toimijat. Lähteet: - Elinkeinoelämän keskusliitto EK (2013). Naiset ja miehet työelämässä. Viitattu 12.2.2018, http://ek.fi/wp-content/uploads/naisetmiehet_maaliskuu2013.pdf. - Suomen Yrittäjät (julkaisuvuosi ei tiedossa). Yrittäjyys kantaa Suomea: Tavoiteohjelma 2011-2015 - Yksinyrittäjyysohjelma. Viitattu 12.2.2018, https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_yksinyrittajaohjelma_2011_2015lowres.pdf. - Tilastokeskus (2014). Korkeakouluissa opiskelevat naiset valmistuvat miehiä todennäköisemmin ja nopeammin. Viitattu 12.2.2018, https://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-09-29_002.html?s=0. - Tilastokeskus (2015). Ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013. Viitattu 12.2.2018, http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-10-23_tie_001_fi.html. - Tilastokeskus (2016). Naiset ja miehet Suomessa 2016. Viitattu 12.2.2018, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_namisu_201600_2016_16132_net.pdf. - Tilastokeskus (2017). Yksityisen sektorin tuntipalkat. Viitattu 12.2.2018, https://www.stat.fi/til/ystp/2016/ystp_2016_2017-08-16_fi.pdf. - Tilastokeskus (2018). Toimialaluokitus 2008. Viitattu 12.2.2018, https://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ja toiminnassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Myös hankkeen ohjausryhmässä tulee olla kummankin sukupuolen edustus. Hankkeen hankinnoissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka sisältää syrjimättömyysvelvoitteen (Laki julkisista hankinnoista 2007/348).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on edistää Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan yritysten ja muiden toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä, tiedonjakoa ja osaamisen lisäämistä sekä edunvalvontaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Tehostuvat tuotantoketjut vähentävät hävikkiä ja yritysten välinen yhteistyö parantaa sivuvirtojen hyödyntämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Tehokkuuden lisääntyminen ja sivuvirtojen entistä parempi hyödyntäminen pienentävät ilmastovaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Tehostuvat tuotantoketjut vähentävät hävikkiä ja yritysten välinen yhteistyö parantaa sivuvirtojen hyödyntämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Yritysyhteistyö lisää tiedon ja kokemusten vaihtoa ja tuo esiin hyviä esimerkkejä energiaratkaisuista, joita voidaan kopioida. Lisäksi yritysyhteistyö lisää sivuvirtojen käyttöä myös energiatuotantoon (biokaasu).
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 10
Hankkeella edistetään alueen vahvuuksiin nojautuvaa paikallista ja alueellista elintarviketuotantoa ja -yrittäjyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeella edistetään alueen vahvuuksiin nojautuvaa paikallista ja alueellista elintarviketuotantoa ja -yrittäjyyttä ja sitä kautta myös alaan liittyvää palvelutoimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 8
Yritysten välisellä ja erityisesti toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä haetaan myös tehokkaampia logistiikkaratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Verkostoituminen ja yhteistyö sekä vertaistoiminnan kehittyminen lisäävät hyvinvointia erityisesti pienimmissä yrityksissä.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Pohjois-Pohjanmaan pienyritysvaltaisella elintarvikealalla naisten merkitys on suuri, joten alan kehittäminen tukee välillisesti myös tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Verrattuna muihin maakuntiin elintarvikealan kehittäminen nostaa Pohjois-Pohjanmaata entistä tasavertaisempaan asemaan mm. teollisuuden moninaisuuden ja ruokakulttuurin näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 5
Verkostoituminen ja vuorovaikutus tuo toimijajoukon tietoon myös ympäristöön liittyviä hyviä käytänteitä ja ratkaisuja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

RUOKARIIHI - Osaava elintarviketalous Pohjois-Pohjanmaalle-hankkeen tarkoituksena oli Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategian 2017–2025 jalkauttaminen. Hankkeen tavoitteena oli edistää ICT:n ja muiden teknologioiden käyttöä elintarvikealan yrityksissä, lisätä elintarvikealan yritysten keskinäistä ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä sekä edistää elintarvikealan yritysten kansainvälistymistä.

RUOKARIIHI-hanke toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä 1.1.2019–31.12.2021 välisenä aikana. Hankkeen päärahoittajana toimi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta.

RUOKARIIHI-hanke järjesti erilaisia tilaisuuksia ICT:n ja muiden teknologioiden käytön edistämiseksi elintarvikealan yrityksissä ja toimialojen törmäyttämiseksi. Hankkeessa toteutettiin toimialojen verkostoitumiseen ja tiedon lisäämiseen tähtäävät kaksi teematilaisuutta ja kotimaan opintomatka Pohjanmaalle. Toinen kotimaan opintomatka peruuntui vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi, johon osaltaan vaikutti syksyllä 2021 nopeasti pahentunut koronaepidemiatilanne. Tapahtuma järjestettiin kuitenkin osittain webinaarin muodossa marraskuussa 2021. Myös elintarvikealan yrityksille suunnattu opintomatka Anuga FoodTec 2021 –messuille (23.-26.3.2021) Kölniin peruuntui koronatilanteen takia.

RUOKARIIHI-hankkeen tavoitteena oli myös edistää elintarvikealan yritysten kansainvälistymistä ja vientiedellytyksiä. Hankkeessa järjestettiin kaksi kotikansainvälistymistä tukevaa kulttuuri- ja ruokamatkailun teematilaisuutta ja koordinoitiin maakuntaosastoa ruoka-alan Internationale Grüne Woche 2020 -messuilla Saksassa. Messuille osallistumista edelsi tutustumismatka vuoden 2019 messuille. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin maakunnan elintarviketuotteiden esittely ulkomaalaisille ruoka-alan kutsuvieraille IAIC 2019 -konferenssissa (The 4th International Agriculture Innovation Conference) Oulun yliopistolla 7.-9.8.2019. RUOKARIIHI-hanke tuotti myös yhteistyössä Ruokajälki-hankkeen kanssa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketaloutta esittelevän videon “Turvallista pohjoispohjalaista ruokaa meille ja maailmalle”. Video on tekstitetty sekä suomeksi että englanniksi ja sitä on jaettu myös kansainvälisille verkostoille.

Hanke edisti toimialan verkostoitumista ja yhteistyön edistämistä toteuttamalla vuonna 2021 laajan virtuaalisen Matchmaking –tapahtuman yhdessä Ruokajälki-hankkeen kanssa. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin kuuluivat vuosittaiset Lähiruokatreffit-tilaisuudet ja yritysvierailu, joka toteutettiin Kinnusen Myllylle syksyllä 2021.
Verkostoitumista edistettiin osaltaan myös muissa hankkeen toimenpiteissä, kuten teknologian mahdollisuuksia esittelevissä teematilaisuuksissa ja opintomatkoilla, joissa alan toimijat ja heidän tarjoamansa mahdollisuudet tulivat tutuiksi.

Hankkeen tuloksiin voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilla osoitteessa: www.oamk.fi/ruokariihi