|
|
|
Hankekoodi: A74427
Hankkeen nimi: Biomassaperäisten aromiaineiden ja hyötykemikaalien käytettävyysarviointi ja testaus – investointihanke (BioMahti - I)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 1627
Puhelinnumero: 02 94 45 1111
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jouko Juhani Vepsäläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouko.vepsalainen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403553256
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tarve: Biojalostuksessa syntyy eri tyyppisiä nesteitä monimutkaisina seoksina sisältäen merkittäviä määriä erilaisia arvokomponentteja. Pohjois-Savon alueella on lukuisia yrityksiä, joilla on tarve selvittää omien nestemäisten sivuvirtojen jalostuspotentiaalia. Tällaisia nesteitä ovat mm. hiilen valmistuksessa syntyvä pyrolyysiöljy. Nämä seokset voidaan jakaa komponenteikseen joko kromatografisesti, uuttamalla, tislaamalla tai kiteyttämällä. Kromatografiset menetelmät ovat tehokkain tapa eristää yhdisteitä, mutta menetelmä soveltuu harvoin isojen ainemäärien (>1 g) erottamiseen. Uuttaminen on toiseksi tehokkain tapa jakaa seokset komponenteikseen. Menetelmä soveltuu myös isojen ainemäärien (jopa 40 kg ainemäärille) käsittelyyn mikäli sopiva laitteisto on käytössä. Tislaaminen soveltuu vain haihtuville yhdisteille (tislauslaitteiston hankehakemus xxx). Kiteyttämiseen ei tarvita välttämättä tarvita erillistä laitteistoa.
Mikäli biojalostuksessa syntyviä nesteitä halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, on ne voitava jakaa tehokkaasti joko yksittäisiksi arvokomponenteiksi tai sopiviksi yhdisteryhmiksi, mitä voidaan edelleen käyttää hyväksi uusissa kaupallisissa innovaatioissa kuten uusina bioperäisinä lisä- ja/tai aromiaineina elintarviketeollisuudessa. Tällä hetkellä Itä-Suomen alueella ei ole käytössä laitteistoa, jonka avulla nesteiden erottelua voitaisiin demonstroida mittakaavassa, joka antaisi tietoa erotteluprosessin kaupallisesta kannattavuudesta ja toimivuudesta eri tyyppisille biojalostuksessa syntiville nesteille.
Tavoite: Hankitaan uuttotekniikkaan perustuva erottelulaitteisto, joka pystyy jakamaan 1-10 g seoksia komponenteikseen. Menetelmän on oltava skaalattavissa helposti isommille (>100 g) ainemäärille, sen on sovelluttava käsittelemään monipuolisesti eri lähteistä olevia nesteitä ja laitteiston on oltava helppokäyttöinen sekä pitkälle automatisoitu.
Tulokset: Tässä hankekokonaisuudessa varsinaiset tulokset syntyvät tämän rinnakkaishankkeen (työosio) puolella. Tässä hankkeessa tulokset rajoittuvat sopivan laitteiston tai laitekokonaisuuden hankintaan ja laitteen soveltamiseen monipuolisesti eri kohteista peräsin olevien biotalousnesteiden käsittelyyn.
Vaikutukset: Hanke mahdollistaa uusien tuotteiden kehittämisen paikallisille yrityksille aikaisemmin vähempiarvoisista raaka-aineista vahvistaen paikallisten yritysten markkina-asemaa aina kansainväliselle tasolle.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat pohjois-savolaiset yritykset, joilta syntyy joko nestemäisiä tai helposti nestemäiseen muotoon muutettavia biotalouden sivuvirtoja. Tällaisia sivuvirtoja syntyy mm. puunjalostus- marjanviljely-, puutarha- ja kalanjalostusalanyrityksiltä. Tyypillinen tapa muuttaa bioperäinen sivuvirta nestemäiseksi on hidaspyrolyysi, jossa syntyy tyypillisesti hiiltä, nestettä ja kaasua, kutakin 1/3 alkuperäisen massan määrästä. Tällainen terminen biomassan käsittely on mahdollista toteuttaa vaiheittain räätälöidysti, jolloin saadaan talteen otettua hyvin erityyppisiä esieroteltuja raakatislefraktioita.
Onnistuneen hankkeen seurauksena jätteiden määrä vähenee ja vähähiilisyystase paranee. Tämä puolestaan auttaa Suomea toteuttamaan asetut päästötavoitteet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 140 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 654
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 200 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 199 506
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Ylä-Savon
Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Hankkeessa tehostetaan biopohjaisten uusituvien luonnonvarojen käyttöä, Hankkeessa etsitään uusituvia raaka-aineita öljyyn pohjautuvien tilalle. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Hankkeessa pyritään kehittämään tuoteaihioita, jotka perustuvat uusituviin raaka-aineisiin. Samalla tehostetaan sivuvirtojen käyttöä ja pyritään jalostamaan talteen arvokomponentit ennen polttamista energiaksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Hanke lisää vähähiilisyyttä ja tehostaa uusituvien raaka-aineiden käyttöä. Erityisesti kiinnitetään huomiota syntyvien sivuvirtojen jalostukseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 4 |
| Hanke vähentää erityisesti kasvihuonekaasujen päästöjä, koska biotalouden sivuvirroista otetaan talteen kaupallisesti arvokkaat jakeet, jotka aikaisemmin olivat peräisin öljystä, mutta olisivat muuten päätyneet poltettavaksi. Lisäksi nesteiden sivutuotteena syntyvää hiiiltä voidaan käyttää mm. vesien puhdistukseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei tietoa | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | -1 | 4 |
| Laitteiston valmistus kuluttaa luonnonvaroja, mutta jätteiden määrä pienee kun ainakin osa niistä jalostetaan yhdisteiksi (jakeiksi), jotka aikaisemmin olivat peräisin öljystä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Hankkeessa talteenotetaan arvokomponentit muuten poltettavaksi tai jätteeksi päätyvästä materiaalista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Hankkeella tähdätään erityisesti paikallsiten yritysten biopohjaisten sivuvirtojen jalostukseen kaupallisesti arvokkaiksi komponenteiksi. Aikaisemmin näm sivusirrat päätyivät esimerkiksi poltettavaksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa syntyneiden tuoteaihioiden markkinointiin tarvitaan sopiva yhteistyöverkosto joka tukee palvelutoiminnan kehitystä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Mikäli biotalouden sivuvirrat kannattaa koota yhteen paikkaan, jossa ne käsitellään tehokkaasti. Samalla syntyvät tuotteet voidaan viedä eteenpäin tarvitsijoille. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 3 |
| Hankkeessa pyritään jalostamaan uusia aromiaineita, joiden perusteella voidaan kehittää mm. uusia konsepteja ruuan valmistukseen. Lisäksi osa eritetyistä aineista todennäköisesti toimivat mikrobi ja homeentorjunta-aineina. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
| Hankkeessa tehty tutkimus lisää tietämystä biopohjaisista uusituvista yhdisteistä ja tuotejakeista, jotka aikaisemmin olviat peräisin mm. öljystä. | ||
-