Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74469

Hankkeen nimi: Kuopio Living Lab

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31, PL 228

Puhelinnumero: 017 182 111

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jouko Miettinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäälikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouko.miettinen(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447181851

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskeinen toiminta-ajatus on yhteiskehittäminen: julkinen sektori, akateeminen maailma, elinkeinoelämä ja loppukäyttäjät yhdessä luovat uusia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin aidoissa ympäristöissä. Hanke täydentää Kuopio Health ekosysteemiä asiakasrajapintaan toteutetuilla testialustoilla ja toimii startup- ja kasvuyritysten kumppanina tutkimus- ja kehittämisprosesseissa. Hanke on osittain jatkoa jo päättyneelle Terveysteknologian kehittämishankkeelle (TeKe-hanke), jossa Living Lab –toimintaa testattiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa. Kokemukset toimintamallista olivat hyviä.

Hankkeen tavoitteena on 1) kehittää ja laajentaa Living Lab toimintoja. Kaupunki kumppaneineen toimii innovaatioalustana, jossa yritykset voivat testata ja yhteiskehittää tuotteitaan kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin palveluissa. Lisäksi hankkeessa 2) tunnistetaan alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä avainkumppanuuksia ja edistetään yhteistoimijuutta verkoissa. 3) Fyysisten toimintaympäristöjen lisäksi hankkeessa hyödynnetään ja kanavoidaan myös dataa (ml. avoin data) yrityksille tulevaisuuden palvelujen kehittämiseksi (alustatalous). 4) Hankkeessa edistetään myös innovaatiokumppanuutta julkisen ja yksityisen välillä kytkemällä Living Lab yhteiskehittämiseen innovatiivisten hankintojen prosessi sekä luomalla yritysten käyttöön referenssimerkki ”co-created with Kuopio Living Lab”. Lähtökohtana on, että hankkeen päätyttyä Living Lab toiminnoista tulee pysyvä osa tulevaisuuden elinvoimaisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden palvelukokonaisuutta.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, sitoo poliittisesti Suomea ja siihen sisältyviä tavoitteita tulee toiminnan suunnittelussa huomioida. Living Lab-toiminnan osalta erityisesti Agenda 2030 tavoite 9 innovointiin kannustamalla ja tutkimus- sekä kehitysympäristöjen luonnilla otetaan huomioon ja tavoite 8 talouskasvun ja työllisyyden edistämisestä tukemalla yritysten ja työntekijöiden innovointia. Kestävän kehityksen tavoitetta 3 terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaamisesta kaikenikäisille voidaan tukea tuottamalla palveluita, jotka edesauttavat hyvinvointi- ja terveysteknologian kehittämistä. Laajentamalla Living Lab-palveluita koko kaupunkiympäristöön ja palvelualueille pystytään vastaamaan Kestävän kehityksen tavoitteeseen 11 turvallisten ja kestävien kaupunkien sekä yhteisöjen turvaamisessa. Yhteistyö eri kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken vahvistaa Kestävän kehityksen tavoitteen 17 toteutumista yhteisen tavoitteen mukaisen kumppanuuden kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat maakunnan pienet ja keskisuuret yritykset. Yritykset ovat pääasiassa hyvinvointi- ja terveysteknologian alan yrityksiä mutta temaattisen laajentumisen myötä yrityksiä voi tulla laajemmalta alueelta. Kehittämistoiminta vaikuttaa myös välillisesti ja välittömästi hankkeen pää- ja osatoteuttajiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen eri-ikäinen väestö, jonka terveyspalveluita ja omaehtoista terveyden edistämistä tehostamaan kehitetään uudenlaisia innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Kohderyhmänä ovat myös alueen sosiaali- ja terveysalan henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 462 728

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 385 152

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 661 040

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 550 217

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Keitele, Kaavi, Rautavaara, Vesanto, Tervo, Kuopio, Pielavesi, Leppävirta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnan ja tulosten arvioinnissa huomioidaan eri näkökulmien ohella myös toiminnan merkitys sukupuolten tasa-arvolle. Hankkeessa tehtävään kehitystyöhön osallistuu sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankeessa huomioidaan Kuopion kaupungin tasa-arvo –ohjeet, joiden mukaan henkilövalintoihin eivät vaikuta sukupuoli, ikä, uskonto tai sosiaalinen tausta, vaan henkilöt valitaan ainoastaan pätevyyden perusteella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ottaa huomioon sukupuolen, mutta hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeessa edistetään uusien tulevaisuuden innovaatioiden syntymistä ja näin luodaan mahdollisuus myös luonnon varojen käytön kestävyyteen. Hankkeessa toteutetaan Kuopion kaupungin strategian mukaisesti resurssiviisautta sekä sovelletaan YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen periaatteita Hankkeessa hyödynnetään etäyhteyksiä, teknologiaa, sähköisiä järjestelmiä, olemassa olevia työ- ja kokoustiloja jne. Hankkeessa pyritään vähäiseen tulostamiseen ja paperien käsittelyyn.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Hankkeessa mahdollistetaan uusien teknologisten innovaatioiden syntyminen terveys- ja hyvinvointialalla. Hankkeessa toteutetaan Kuopion kaupungin strategian mukaisesti resurssiviisautta sekä sovelletaan YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen periaatteita. Hankkeessa hyödynnetään etäkokouksia ja vältetään turhaa matkustamista. Matkustaessa hyödynnetään viisas liikkumisen periaatteita ja julkisia liikennevälineitä aina silloin kun se on mahdollista (aikataulut, matkan tarkoitus ym. huomioiden).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia alueen kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Hankkeen vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan pyritään vähentämään käyttämällä yhteydenpidoissa mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä, vähentämällä turhaa papereiden jakamista sekä käyttämällä kaikissa mahdollisissa tilanteissa viisaan liikkumisen periaatteita ja julkista liikennettä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Natura 2020 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Hankkeen mahdollistama lisääntynyt tieto teknologian ja digitalisaation hyödyntämisestä uusissa tuotteissa sekä palveluissa mahdollistaa jätteiden määrään vähentämisen, materiaalien hyötykäytön (ts.käytön vähentämisen) sekä energia- ja materiaalitehokkuuden. Hankkeessa toteutetaan Kuopion kaupungin strategian mukaisesti resurssiviisautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei välitöntä vaikutusta tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Paikallisen elinkeinorakenteen ja kilpailukyvyn edistäminen on yksi hankkeen keskeisistä osa-alueista. Hankkeen toiminta kehittää osaltaan alueellista innovaatioekosysteemiä ja osaamiskeskittymää.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Hankkeen tuloksena syntyy kehitysalusta hyvinvointi- ja terveyssovellusten digitaalisen alustatalouden innovaatioille joka heijastu myös muille aloille lisäten alueen kilpailukykyä. Hankkeessa toteutetaan Kuopion kaupungin strategian kaikkia tasoja läpileikkaavaa digitalisaatiota.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Hankkeessa edistetään uusien tulevaisuuden innovaatioiden syntymistä joiden hyödyntäminen mm. hoitotyössä vähentää hoitohenkilökunnan ja potilaiden tarvetta liikkua paikasta toiseen esim. etäpalveluita hyödyntäen. Hankkeessa sovelletaan Kuopion kaupungin strategian viisaan liikkumisen mukaisia periaatteita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen edistämiä asioita ovat ennen kaikkea ihmisten terveys ja hyvinvointi. Hankkeessa yritysten ja muiden terveys- ja hyvinvointialan toimijoiden, korkeakoulun, yritysten ja asiakkaiden/asukkaiden yhteiskehittäminen mahdollistaa uusien asiakaslähtöisten, hyvinvointiteknologiaa ja/tai digitalisaatiota hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Näiden avulla voidaan mm. tukea ihmisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ikäihmisten kotona asumista.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hanke edistää tasa-arvoa parantamalla eri toimijoiden osaamista ja ymmärrystä tulevaisuuden innovaatioista hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Edistetään Itä-Suomen ja Kuopion alueen osaamisen tunnistamista kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeella on vaikutusta mm. eriarvoisuuden vähentämiseen. Esimerkiksi syrjäseuduilla teknologian hyödyntäminen lisää terveys- ja hyvinvointipalveluiden saavutettavuutta.
Kulttuuriympäristö 2 5
Hankkeen yhteiskehittämistoiminta tuo myös luovien alojen osaamisen osaksi kehitystä (mm. asiakaskokemus, visuaalisuus, 3d-mallinnus, muotoilu, pelillisyys, viestintä), ja tukee siten myös kulttuuriympäristön kehitystä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen keskeisenä toiminta-ajatuksena oli yhteiskehittäminen: julkinen sektori, akateeminen maailma, elinkeinoelämä ja loppukäyttäjät yhdessä luovat uusia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin aidoissa ympäristöissä. Hanke täydensi Kuopio Health ekosysteemiä asiakasrajapintaan toteutetuilla testialustoilla ja toimi startup- ja kasvuyritysten kumppanina tutkimus- ja kehittämisprosesseissa. Hanke oli osittain jatkoa jo päättyneelle Terveysteknologian kehittämishankkeelle (TeKe-hanke), jossa Living Lab –toimintaa käynnistettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa ja kotihoidossa. Hankkeessa kehitettiin edelleen ja laajennettiin Living Lab toimintoja koskemaan KYSissä myös Kysteriä sekä kaikkia Kuopion kaupungin palvelualueita.

Hankkeen tuloksena Kuopion kaupunki sekä KYS kumppaneineen toimivat nyt innovaatioalustana, jossa yritykset voivat testata ja yhteiskehittää tuotteitaan. Lisäksi hankkeessa tunnistettiin alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä avainkumppanuuksia ja edistettiin yhteistoimijuutta erilaisissa verkostoissa. Fyysisten toimintaympäristöjen lisäksi hankkeessa hyödynnettiin ja kehitettiin uusia tapoja hyödyntää myös dataa (ml. avoin data) yrityksille tulevaisuuden palvelujen kehittämiseksi (alustatalous). Hankkeessa edistettiin myös innovaatiokumppanuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Lähtökohtana hankkeessa oli, että hankkeen päätyttyä Living Lab toiminnoista tulee pysyvä osa tulevaisuuden elinvoimaisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden palvelukokonaisuutta.

Living Lab hanke toimi kiinteässä yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun Terveysteknologian tuotekehitys- ja testausympäristö (Kuopio HealthLab) -hankeen kanssa. Tämän hankkeen kanssa yhdessä kehitettiin terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan toimijoille tuotekehitys- ja testauspalveluja sekä tuotekehitysympäristöjä tuotekehityksen eri vaiheita varten. Näin ollen myös Savonia-ammattikorkeakoulu on kiinteä osa Living Lab –toimintaa.