|
|
|
Hankekoodi: A74477
Hankkeen nimi: Kestävää hyvinvointia arktisesta puurakentamisesta
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Kemin Digipolis Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0935441-1
Jakeluosoite: Tietokatu 6
Puhelinnumero: 020 7691990
Postinumero: 94600
Postitoimipaikka: KEMI
WWW-osoite: http://digipolis.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: AHORANTA TYTTI SISKO KAARINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tytti.ahoranta(at)digipolis.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 405042257
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa puurakentamiseen liittyvä viestintä ja eri toimijoiden tuottaman informaation välittäminen puu- ja kestävän rakentamisen edistämiseksi. Hankkeessa tuotetaan tietoa puurakentamisen potentiaalista ja tehokkaista toimenpiteistä puun määrän kasvattamiseksi rakennusmateriaalina. Tavoitteena on yritystoiminnan kehittäminen ja uusien yritysten käynnistäminen Lapin maakunnassa sekä Lapin maakunnan uusiutuvien luonnonvarojen ja hiilineutraalien kiertotalouden ratkaisujen hyödyntäminen Kemin Digipolis Oy:n vetämän teollisen kiertotalouden innovaatioalustan myötävaikutuksella. Rakentamiseen tarvitaan ratkaisuja, jotka eivät perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön, kuten vallitseva tilanne rakentamisessa globaalisti edelleen on.
Hankkeessa painottuu puurakentamisen potentiaalin esille tuonti yhtenä kestävän kehityksen mukaisena, vähähiilisenä rakentamisen vaihtoehtona ja osana kestävän rakentamisen klusterin toimintaa.
Hankkeessa tuodaan esille puurakentamiseen liittyvää energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ilmastovaikutuksia vähentäviä tuotantoprosesseja, toimintamalleja ja tuotteiden t&k&i-toimintaa sekä liiketoimintaa. Näillä toimilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä mm. mahdollistamalla uusien ympäristöä vähemmän kuormittavien ja energiatehokkaampien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa niiden toiminnassa sekä vähähiilistä, kestävää ympäristöliiketoimintaa.
• Arkkitehtitoimistot
• Rakennesuunnittelutoimistot
• Rakennustuoteteollisuus, Puutuoteteollisuus
• Puutuotealan yritykset (sahat ja höyläämöt)
• Rakennusalan yritykset
• Rakennuttajat
• Kuntien kaavoittajat
• Rakennusvalvontaviranomaisetä
• Pelastusviranomaiset
• Oppilaitokset / opettajat
• Kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot
• Puuntuottajat ja metsäalan organisaatiot
• Kestävän rakentamisen klusterin toimijat
A: Lapin maakunnan alueella toimivat
Puutuotealan toimijat
Oppilaitokset
Lapin Ely-keskus, Business Finland
Lapin kehitysyhtiöt: esim. Rovaniemen Kehitys, Meri-Lapin kehittämiskeskus
Kuntien elinkeinotoimistot
Pääomasijoittajat
Maaseudun kehitysorganisaatiot ProAgria, Peräpohjolan Kehitys, Outokaira, Leader
Yksityiset ihmiset
B: Valtakunnallisesti toimivat:
Ympäristöministeriö
PuuSuomi-verkosto
Puuinfo Oy
Metsäteollisuus ry
Puutuoteteollisuus ry
Oulun Ammattikorkeakoulu
Itä- ja Pohjoissuomen EU-toimisto, Bryssel
Oulun Yliopisto / Arkkitehtuuri
Aalto Yliopisto / Puu-&rakennusteknikkka
Tampereen Teknillinen Yliopisto
VTT / Oulu
Muut ammattikorkeakoulut: Centria, Savonia
Kuhmon Woodpolis
Puurakennealan edelläkävijöinä toimivat suuryritykset: esim. Storaenso, Metsä-Wood
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 74 502
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 72 016
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 336
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 96 022
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Rovaniemen
Kunnat: Pelkosenniemi, Inari, Ylitornio, Pello, Ranua, Keminmaa, Savukoski, Rovaniemi, Kittilä, Posio, Sodankylä, Enontekiö, Salla, Tornio, Simo, Muonio, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 7 |
| Hanke tukee voimakkaasti luonnonvarojen älykästä ja kestävää käyttöä. Uusiutuvan ja vähähiilisen puumateriaalin käytön lisääminen osana kestävän rakentamisen periaatteiden edistämistä pyritään lisäämään luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Alan toimijoiden toimintakulttuuriin pyritään vaikuttamaa tiedon, oivaltamisen ja osaamisen tasolla. Erityisesti vaikutukset korostuvat verkostotoiminnan ja kestävän rakentamisen klusterin toiminnassa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 8 |
| Tieto, jonka välittämiseen hankkeen avulla pyritään, sisältää mm.tietoa siitä miten ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä voidaan vähentää ottamalla käyttöön uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja, vähähiilisiä helposti kierrätettäviä rakennusmateriaaleja ja rakentamistapoja. Vähähiilisyys, energiatehokkuus ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen rakentamisessa ovat ne kestävän rakentamisen lähtökohdat, joiden esille tuomista hankkeessa selvitetään ja toteutetaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 6 |
| Vähähiilinen, kestävä rakentaminen estää omalta ilmaston lämpenemistä ja pienentää lämpenemisestä aiheutuvaa kasvillisuudelle, eliöille ja luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvaa uhkaa. Lisää metsien käyttöä ja metsänhoidolliset toimenpiteet tehostuvat. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 6 |
| Vähähiilinen rakentaminen ehkäisee ilmaston lämpenemistä ja ylläpitää osaltaan luonnon kiertokulkua. Puun käytön lisääminen rakentamisessa lisää metsien hakkuita ja siten metsien uudistumista, jolloin ilmakehän hiilen sitoutuminen kasvaviin puihin tehostuu. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnoille ei ole asetettu varsinaisia tavoitteita Natura 2000-ohjelman osalta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 7 |
| Hankkeessa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta (resurssiviisaus), jotta raaka-aineita käytettäisiin taloudellisesti. Hankkeessa painotetaan kiertotaloutta ja sivuvirtojen hyödyntämistä, jotta jätteitä ei pääsisi syntymään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 8 |
| Hankkeessa painotetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja lisätään tietoa uusista teknologioista, jotta investoinnit uusiutuvien energialähteiden käyttöön lisääntyisi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 7 |
| Hankkeessa painotetaan Lappilaisen puuraaka-aineen jalostamisen potentiaalia rakennustuotteiksi maakunnan alueella. CLT-oppimisympäristössä ja Lapin AMK:ssa toteutettavalla koulutuksella tuetaan uusien rakennusalalle tarvittavien ja yrityksissä toimivien henkilöiden osaamista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 6 |
| Hankkeessa tuodaan esille puun merkitys kestävän kehityksen periaatteiden ja restoratiivisuuden toteuttamisessa erityisesti matkailurakentamisessa. Kestävyys työkalun hyödyntäminen teollisuustuotannon kehittämisessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 7 |
| Maakunnan puuraaka-aineen hyödyntäminen pienentää materiaalin kuljetustarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 8 |
| Hankkeessa välitetään puumateriaalin hyvinvointivaikutuksiin liittyvää tietoa. Kotimaisen puun lisääntyvä käyttö vaikuttaa suoraan kansalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 4 |
| Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se otetaan hankkeessa huomioon. Sukupuolten väliset mahdolliset erot tunnustetaan ja niiden merkitykset tehdään hankkeessa näkyviksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 5 |
| Hankkeen päätavoite ei ole yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen, mutta se otetaan puurankentamista edistettäessä huomioon. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 6 |
| Hankkeen tarkoitus on uudistaa rakennusalan yritysten toimintatapakulttuuria ja argumentoida puurakentamista myös kulttuuriympäristön näkökulmasta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on kannustaa toimimaan resurssitehokkaasti luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävästi. Hankkeessa tuodaan esille suomalaisen puuraaka-aineen tuotannon ympäristövastuullisuus (PEFC ja FSC sertifiointiosaaminen) sekä rakennusten ympäristösertifikaatit. | ||
Hankkeen tavoitteena oli edistää puun käyttöä rakentamisessa viestinnän avulla.
Hankkeessa tuotiin esiin eri toimijoiden (mm. yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammattioppilaitokset, tutkimuslaitokset, yritykset, ministeriöt) tuottamaa informaatiota puun monipuolisesta potentiaalista suorituskykyisenä vähähiilisenä, ilmaston lämpenemistä ehkäisevänä rakennusmateriaalina. Uusia puurakenneinnovaatioita, erityisesti ristiin laminoitua massiivipuuta, voidaan käyttää yhä haastavammat vaatimukset täyttävässä rakentamisessa, kuten korkeissa kerrostaloissa (> 5 kerrosta) porraskäytäviä ja hissikuiluja myöten.
Hankkeen aikana alkoi rakennussektorin modernisaatio näkyä entistä selvemmin teollisen puurakentamisen vauhdittamana. Teollinen rakentaminen on puurakentamisen valttikortti ja se toimii osaltaan rakennusalan muutosajurina. Teollisella rakentamisella tarkoitetaan rakentamisen siirtymistä työmailta tehtaisiin perustustöitä ja elementtien asennustyötä lukuun ottamatta. Korkealla esivalmistusasteella saavutettavat edut ovat selkeät: rakentaminen nopeutuu ja tehostuu, laadunhallinta paranee, kustannustehokkuus kasvaa, työturvallisuusnäkökulma on huomioitu paremmin ja toimitusketjun hallinta tehostuu, kuten TEM:n julkaisemassa Katsaus teolliseen puurakentamiseen – puuelementit, (I. Sipiläinen (2020-06-25)) mainitaan. Rakennusteollisuuden tuottavuuden näkökulmasta puu- ja rakennusalojen limittyminen koulutuksesta lähtien on ennen kaikkea mahdollisuus.
Hankkeen toimenpiteiden mukaista viestintää toteutettiin monin tavoin mm. erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa ja kunnallisten toimijoiden kokouksissa useilla paikkakunnilla pääasiassa Lapin maakunnassa. Tilaisuuksissa hankkeen toteuttajat toimivat, joko niiden järjestäjänä tai kutsuttuina luennoitsijoina. Kestävää hyvinvointia arktisesta puurakentamisesta viestintää toteutettiin myös toimimalla jäsenenä Rakennusalan toimialaklusterissa, joka on yksi Lapin liiton koordinoimista toimialaklustereista. Hankkeen toimenpiteitä on toteutettu myös toimimalla aktiivisesti PuuSuomi-verkostossa sekä Lapin metsäneuvostossa vaikuttamalla mm alueellisen metsäohjelman 2021-2025 sisältöön puurakentamisen osalta.
Viestintää toteutettiin lisäksi julkaisemalla puun käytön edistämiseen liittyviä artikkeleita sanoma- ja ammattilehdissä sekä postaamalla teemaan liittyviä uutisia sosiaaliseen mediaan (LinkedIn). Tekniikka ja Talouslehdessä 10.6.2019 julkaistussa artikkelissa "Lapissa on aloitettu CLT-painotteinen puurakentamisen koulutus – Rakennusala ei tunnista tätä vielä omakseen" tuli selkeästi esille merkittävin puun käyttöön liittyvä haaste: rakennus- ja puutuotetoimialojen välinen kuilu, joka yltää opetukseen ja koulutukseen asti. Teollinen puurakentaminen kuitenkin on luonnollisesti osa sekä puutuote- että rakennusteollisuutta.
Viestinnässä painotettiin sitä, kuinka merkittävä mahdollisuus puun käytön lisääminen rakentamisessa on koko toimialan kehittämisen ja kansallisten vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisen kannalta, unohtamatta sen tuomaa hyötyä sekä alue- että kansantaloudelle.
Kestävää hyvinvointia puurakentamisesta – Woodarc -viestintähanke on ammattiopisto Lappian Teollisen puurakentamisen tuotantoprosessin kehittäminen -rinnakkaishanke. Woodarc -viestintähankkeeseen sisällytettiin myös Teollisen puurakentamisen tuotantoprosessin kehittäminen viestinnän toteuttaminen. Ammattiopisto Lappia täydensi omassa kehittämis- ja investointihankkeessaan teollista CLT-oppimisympäristöä vastaamaan täysimittaista CLT-levyjen ja teollisen puurakentamisen valmistuslinjaa. Investoinnin myötä toisen asteen korkean teknologisen valmiuden omaava oppimisympäristö voi toimia tasavertaisesti korkeakoulu- ja tutkimusorganisaatioiden rinnalla myös tutkimus-, innovaatio- ja tuotekehitysympäristönä.
Hankkeen aikana uutiset Lapin maakunnan puutuoteteollisuuden yhteensä yli 20 milj. €:n investoinneista, uusien massiivipuutuoteinnovaatioiden käyttöönotosta taloteollisuudessa, rakennus- ja puutekniikan insinööreille suunnatusta muuntokoulutuksesta useissa eri ammattikorkeakouluissa ja Tampereen yliopiston teollisen puurakentamisen tohtorikoulutuksen käynnistymisestä kertoivat omalta osaltaan positiivisesta kehityksestä puurakentamisen saralla.