Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74482

Hankkeen nimi: Vähähiilistä energiatehokkuutta mikroCHP-tekniikalla, VEneCT

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: Lotilantie 16

Puhelinnumero: +358503520102

Postinumero: 37630

Postitoimipaikka: Valkeakoski

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susan Heikkilä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susan.heikkila(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503520102

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä edellyttävät uudenlaista ajattelutapaa, jossa lisäarvo ja hyvinvointi saavutetaan luonnonvarojen käyttöä vähentämällä ja hiilijalanjälkeä pienentämällä. Muutos edellyttää resurssitehokasta ja hiilineutraalia kiertotaloutta. Energiasektorilla tämä tarkoittaa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöönottoa, prosessien optimointia, energiavirtojen mahdollisimman tarkkaa hyötykäyttöä ja logistiikkakustannusten minimointia.

Hiilijalanjäljen pienentäminen ja uusiutuvan energian käyttö ovat keskeisiä tekijöitä niin kansallisen, kuin globaalin ilmastostrategian toteuttamiseksi. Suomen hallituksen hyväksymässä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa painotetaan uusiutuvan energian hyödyntämistä, sähkön- ja lämmön hajautetun pientuotannon tukemista, sekä energiamarkkinoiden avaamista kaksisuuntaiseksi. Hajautettu energian tuotanto mahdollistaa useiden energialähteiden käyttämisen siten, että vallitsevissa olosuhteissa käytetään resurssiviisaasti ja kustannustehokkaasti edullisinta ratkaisua. Paikallinen pientuotanto mahdollistaa omavaraisuuden myös haja-asutusalueilla, sekä tilanteissa, joissa energian tarve on tilapäisesti kasvanut esimerkiksi lisärakentamisen tai väistötilojen vuoksi. Ilmastoriskien seuraukset voidaan hallita tehokkaammin ja taloudellisemmin paikallisella, siirrettävissä olevalla lämmön- ja sähköenergian vähähiilisellä pientuotantomoduulilla.

VEneCt hankkeen lähtökohtana on Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) EAKR-hankkeessa ”Tarkalla Ohjauksella Energiatehokkuutta” kehitetty lämpöenergian pientuotannon hybridimoduuli. VEneCt hankkeessa hybridimoduuliin tullaan integroimaan sähkön tuotanto ja varastointi ORC- (organic rankine cycle) ja CHP- (combined heat and power) tekniikoita hyödyntäen. Hankkeen aikana valitaan ORC-tekniikalle kustannustehokkain tekninen integrointipositio ja toteutustapa jo olemassa olevaan polttoprosessiin. Hankkeen toinen tavoite keskittyy hybridimoduulin polttoprosessin optimointiin ja hyötysuhteen parantamiseen. Optimointiparametreja ovat polttolämpötila, poltettavan materiaalin massa ja suhteellinen kosteus, sekä polttoprosessin päästöt. Polttoprosessin optimointi toteutetaan hyödyntäen matemaattisia malleja, jotka todennetaan käytännön koejärjestelyin. Hankkeen kolmas tavoite keskittyy sähköenergian varastointimenetelmien kehittämiseen. Hankkeen aikana valitaan tutkittavat varastointimenetelmät, joiden kelpoisuus todennetaan vuoden mittaisella ajanjaksolla. Tavoitteena on selvittää laajasti eri energian varastointiin liittyviä parhaita käytänteitä, ja pyrkiä antamaan suosituksia mm. varastointiajoista ja energianvarastointikapasiteetista.

Hankkeessa saadut tulokset julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä alan julkaisusarjoissa, sekä paikallisesti pk-yrityksille järjestettävissä seminaareissa ja työpajoissa. Työpajoissa osallistetaan yrityksiä ideoimaan, kehittämään ja hyödyntämään hankkeesta saatavia tuloksia omassa liiketoiminnassaan. Hankkeessa käytettävän laitteiston kehittämiseen ja tulosten hyödyntämiseen haetaan yrityksiä, joilla on kiinnostusta aihepiiriin sovellusten ja laitteiden kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat yritykset, oraganisaatiot ja kunnat, jotka omistavat rakennuksia, sekä paikallisten energiaratkaisujen tuottajat ja laitetoimittajat, joille rakennusten ekologinen energiatehokkuus ja energiantuotannon paikallisuus tuovat lisäarvoa hiilijalanjäljen pienentämisenä, joustavuutena, kustannussäästöinä ja imagollisesti. Kohderyhmäyritykset ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä.

Muita varsinaisia kohderyhmiä ovat energia- ja rakennusalan eri yritykset, jotka suunnittelevat, rakentavat, asentavat, mittaavat ja säätävät erilaisia energiajärjestelmiä.Kohderyhmäyritykset ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä.
Yrityslistaus kohdassa 5.1.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kunnat ja yritykset rakennusten käyttäjinä sekä huoltoyhtiöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 180 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 179 998

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 299 996

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Orivesi, Valkeakoski, Punkalaidun, Hämeenkyrö, Virrat, Mänttä-Vilppula, Tampere, Lempäälä, Ruovesi, Vesilahti, Ikaalinen, Pirkkala, Nokia, Parkano, Urjala, Kangasala, Sastamala, Pälkäne, Akaa, Ylöjärvi, Juupajoki, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lotilantie 16

Postinumero: 37630

Postitoimipaikka: Valkeakoski

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Analyysia ei ole tehty, koska hanke on sukupuolineutraali. Hankkeen palveluntuottajat ja kohderyhmät eivät ole sukupuoliriippuvaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toimii hyvin edustetusti molemmat sukupuolet. Vaikka hankkeen aihepiirin parissa toimivat henkilöt ovat usein miespuolisia myös naisia löytyy ilahduttavan paljon organisaatioiden energia- ja ympäristöasiantuntijoina. Monipuolinen tausta tukee hankkeen onnistumista ja antaa eri näkökulmia hankkeen toimenpiteisiin. Myös hankkeen viestinnässä huomioidaan sukupouolinäkökulma ja pyritään saavuttamaan laaja-alainen yleisö.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa toimitaan kaikilla osa-alueilla sukupuolineutraalisti. Se ei ole kuitenkaan tavoite tai päätavoite, vaan toimintatapa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hankkeessa kehitetään sähkö- ja lämpöenergian vähähiilinen pientuotantomoduuli
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Hanke edistää vähähiilisyyttä ja logistiikkakustannusten minimointia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 7
Hankkeessa selvitetään biojätteen hyödyntämismahdollisuus polttoprosessissa. Opitimipolttoprosessi vähentää päästöjä ja biojätteen käyttäminen prosessissa vähentää logistiikka.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Vähähiilisyys vähentää kasvuhuonekaasuja
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Hajautettu energian pientuotanto edesauttaa alueellista luonnonhoidon toimenpiteiden suunnittelua myös Natura2000 alueilla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 8
Materiaalien ja jätteiden alueellinen hyödyntäminen lisää ekologista resurssitehokkuutta. Energian pientuotantomoduuli pienentää paikallisia materiaali- ja jätevirtoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hybridimoduuli hyödyntää vain uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Hanke edistää paikallista elinkeinorakennetta parantamalla yritysten resurssitehokkuutta. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee, mikä kustannusten säästön lisäksi on yrityksen imagoa nostava tekijä. Hankkeella kehitetään paikallista elinkeinorakennetta ja hyödynnetään energiasivuvirtoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Sähkö- ja lämpöenergiantuotantoon, - varastointiin ja –ohjaukseen liittyvät maksuton neuvonta ja tutkimustulosten julkaiseminen hankkeessa järjestettävissä seminaareissa ja workshopeissa
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Paikallisella tuotannolla vähennetään logistiikkakustannuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Syrjäseutujen energiaomavaraisuuden edistäminen lisää hyvinvointia haja-asutusalueilla, koska he eivät omavaraisuuden kasvaessa ole niin riippuvaisia energiayhtiöiden toimista esim. kriisiaikoina. Hiilijalanjäljen vähentäminen parantaa elinolosuhteita hidastamalla ilmastonmuutosta ja parantamalla mikroilmaston laatua. Hankkeesta saatava tieto on julkista ja sitä jaetaan aktiivisesti eri foorumeissa esim työpajoissa. PK-yrityksia osallistetaan työpajoissa edistämään kestävän kehityksen toteutumista.Energian pientuotanto mahdollistaa uusien yritysten ja liiketoimintamallien syntymisen haja-asutusalueille.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 5 7
Energiatehokkaiden ratkaisujen löytäminen haja-asutusalueille edistää alueen elinvoimaisuutta ja sen ansiosta kulttuurillisesti arvokkaiden maaseutumaisemien säilymistä.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen tavoitteet ovat EUn ilmastostrategian mukaiset. Hanke edistää kiertotaloutta ja hukkavirtojen hyödyntämistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VEneCt-hankkeen lähtökohtana oli Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) EAKR-hankkeessa ”Tarkalla Ohjauksella Energiatehokkuutta” kehitetty lämpöenergian pientuotannon hybridimoduuli. VEneCt-hankkeessa hybridimoduuliin integroitiin sähkön tuotanto ja varastointi CHP- (combined heat and power) tekniikkaa hyödyntäen. Hankkeen toinen tavoite liittyi hybridimoduulin polttoprosessin optimointiin ja hyötysuhteen parantamiseen. Optimoinnin kohteita ovat palamishyötysuhde ja haitalliset savukaasupäästöt. Optimointiparametreja ovat prosessin ohjaussuureet, kuten polttoaineen syöttö ja koostumus sekä palamisilman määrä ja jako. Polttoprosessin optimointi toteutettiin hyödyntäen tilastollisia malleja, joiden data tuotettiin prosessikokeilla. Hankkeen kolmas tavoite keskittyi sähköenergian varastointimenetelmien kehittämiseen. Hankkeen aikana valittiin tutkittava varastointimenetelmä, jonka kelpoisuutta testattiin pitkäaikaisilla laboratoriotesteillä. Tavoitteena oli selvittää laajasti eri energian varastointiin liittyviä parhaita käytänteitä ja pyrkiä antamaan suosituksia mm. varastointiajoista ja energianvarastointikapasiteetista. Hankkeessa saatuja tuloksia julkaistiin kansallisissa ja kansainvälisissä alan julkaisusarjoissa, sekä seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa.
Linkki hankkeen koko raporttiin https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2019/01/loppuraportti_VEneCT-16.6.2022.pdf
Linkki hankkeen videoon https://kaltura.hamk.fi/media/venect_uusin.mp4/0_xwmyk5bz

Hanke on ilmoitettu kansalliseen tietokantaan, jossa kerrotaan mistä mittaustulokset ovat saatavilla. https://dmptuuli.fi/
Hankkeen tutkimusaineiston kuvailu toteutetaan Etsin-palvelussa https://etsin.fairdata.fi/, joka on kansallinen tutkimusaineistojen hakupalvelu. Tiedot Etsimestä siirtyvät Tiedejatutkimus.fi-portaaliin, opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tarjoama palveluun, joka kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta.