Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74501

Hankkeen nimi: InduSTAR, AR-ratkaisut teollisissa ympäristöissä ja yritystoiminnan luomisessa investointiosio

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raahen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0210287-9

Jakeluosoite: Tervahovinkatu 2

Puhelinnumero: 044 4394332

Postinumero: 92100

Postitoimipaikka: RAAHE

WWW-osoite: http://www.raahenedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leo Kalevi Aho

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leo.aho(at)raahenedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 4394332

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Useiden arvioiden mukaan virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden (VR/AR) markkinoiden odotetaan moninkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Selvitykset osoittavat Suomen VR/AR-yritysten lukumäärän olevan tällä hetkellä kovassa kasvussa, ja lähivuosina kasvutahdin odotetaan entisestään kiihtyvän. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna uusien virtuaaliteknologian sovellusten uskotaan voivan muuttaa kokonaisia toimialoja. Teollisuudessa merkittäviksi VR/AR-käyttötapauksiksi mainitaan mm. paikan päällä tapahtuva kokoonpano ja turvallisuus, tuotanto- ja valmistusprosessien harjoittelu sekä kunnossapito ja huolto. Alan nopean kehityksen vuoksi on suuri tarve toimenpiteille, joilla tuetaan sekä uusimpien teknologioiden yleistymistä että niiden soveltamisosaaminen kasvua lupaavilla toimialoilla, kuten teollisuudessa. Lisäksi aitoihin käyttötarkoituksiin sovelletut demo- ja prototyyppitoteutukset antavat innovatiivisille henkilöille ja pk-yrityksille pohjaa uuden liiketoiminnan luomiseen.

Innovaatiovalmiuden kohottamiseksi Raahen koulutuskuntayhtymän (RKKY) tiloihin investoidaan sidosryhmien tarpeita palveleva, nykyaikainen, monikäyttöinen ja toimialariippumaton virtuaaliteknologian tutkimus-, kehitys-, oppimis- ja innovaatioympäristö. Kriittistä osaamista kasvatetaan kehittämällä 4 – 6 kappaletta tarvelähtöisiä prototyyppisovelluksia, jotka testataan loppukäyttäjillä teollisuuden toimintaympäristöissä. Sovellusten tavoitteena on lisätä työturvallisuutta sekä tehostaa työtehtäviin perehdyttämissä uusia menetelmiä ja teknologioita hyödyntäen. Sovellusideoiden valinnassa korostetaan niiden liiketoiminnallista potentiaalia, yleiskäyttöisyyttä ja monistettavuutta. Kehitysprosessissa tähdätään puolestaan ketteryyteen ja nopeuteen.

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) ja Raahen koulutuskuntayhtymän projektihenkilöiden sekä hankkeen sidosryhmien osaamista virtuaaliteknologian soveltamisessa vahvistetaan yhteistoiminnallisella mallilla. Siinä kehitystoimet toteutetaan loppukäyttäjien ja asiantuntijoiden tiiviinä yhteistyönä RKKY:n ja KAMK:n innovaatioympäristöissä siten, että prosessiin kytketään mukaan myös alueen pk-yrityksiä. Toimenpiteillä tavoitellaan uusien innovaatioiden ja yritysten syntymistä viemällä ja tuotteistamalla luovien alojen osaamista erilaisiin toimintaympäristöihin, erityisesti teollisuuteen. Hankkeessa kertynyttä tietoa, osaamista ja parhaita käytänteitä siirretään ja levitetään yrityksille ja muille sidosryhmille seminaareissa, tiedotustilaisuuksissa, työpajoissa ja aktiivisella hankeviestinnällä.

Projektin päätoteuttaja on Raahen koulutuskuntayhtymä, osatoteutuksesta vastaa Kajaanin ammattikorkeakoulu. Projektia rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) ja Kainuun liitto (EAKR), Raahen koulutuskuntayhtymä ja Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä kaksi yritysosapuolta, SSAB Europe Oy ja Transtech Oy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat olemassa pk-yritykset, jotka hakevat virtuaaliteknologioille uusia sovelluskohteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Toisen varsinaisen kohderyhmän muodostavat loppukäyttäjätahot, jotka hakevat tietoutta ja ymmärrystä virtuaaliteknologian soveltamista toimintansa kannalta keskeisiin käyttötapauksiin.

Kolmas varsinainen kohderyhmä ovat yritystoiminnan käynnistämistä suunnittelevat henkilöt tai ryhmät, jotka liiketoiminnan käynnistämiseksi tarvitsevat kehitysympäristöjä, virtuaaliteknologian sovellusosaamista tai proof-of-concept- vaiheeseen saatetun sovellusidean. Neljäs varsinainen kohderyhmä on Raahen koulutuskuntayhtymä (RKKY) ja Kajaani ammattikorkeakoulun (KAMK), joiden edellytykset – ympäristöt ja osaaminen - palvella yrityskenttää virtuaaliteknologian saralla paranevat merkittävästi hankkeessa. Yhteisen kehittämisyhteistyön kautta varsinaisen kohderyhmän muodostavat siten alueen yritykset ja niiden henkilöstö, XR-alalla aikovat tahot sekä oppilaitosten projektihenkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Peruskoulut, toisen asteen oppilaitokset ja korkea-asteen koulutus hyötyvät VR/AR-osaamisesta, joka voidaan opetukseen vietynä jalostaa uusiksi osaajiksi elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutussektorin ohella potentiaalisia VR-/AR-osaamisen sovelluskohteita löytyy julkisen sektorin toimijoiden keskuudesta sekä kolmannelta sektorilta (yhdistykset, järjestöt, jne.). Hankkeen informaatiopalveluilla (verkkosivut, Facebook, twitter yms.) tuetaan myös yksityisten ihmisten kiinnostusta AR/VR teknologioita kohtaan. Hankkeen myötä kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö tulee houkuttelevammaksi yhteistyökumppaneille. Pääsemme tasavertaiseen asemaan pitempään AR/VR tutkimusta tehneiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Tämä mahdollistaa aiempaa syvällisemmän yhteistyön, ja kansainvälisten kumppanien avulla on mahdollista osallistua tuleviin hakuihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 175 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 168 380

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 235 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 290

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Raahen, Kajaanin

Kunnat: Raahe, Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tietojärjestelmät-osaamisalueen sukupuolijakauma on miesvoittoinen, mutta jakauma tasoittuu, kun tarkastelu ulotetaan muiden osaamisalueiden henkilöstöön ja opiskelijoihin. Kajaanin AMK:n pelikehityslaboratorion ja pelikehitysosaamisen hyödynsaajiksi luettavien sidosryhmien palveluksessa olevien työntekijöiden sukupuolijakauma voidaan olettaa tasaiseksi, sillä palveluiden potentiaalisia hyödyntäjätahoja löytyy niin mies- kuin naisvaltaisilta aloilta (teollisuus, terveysala, palveluala, jne.) Hankkeen valmistelussa on tehty alustava toimintaympäristöanalyysi yhdessä Raahen elinkeinotoimen laajan tietokannan perusteella. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen otetaan huomioon päätöksenteon kaikilla tasoilla ja toiminnassa. Raahen seutukunnassa mm. on huomioitavaa, että yrittäjistä noin 30 % on naisia ja uusien perustettavien yritysten yrittäjistä noin 50 % on naisia. Avoimille työmarkkinoille sijoitutaan usein mikro- ja pienyrityksiin, joiden omistajista pääosa on naisia, jolloin sukupuolinäkökulma tulee huomioitua laajemmin työllistymisen tukemisessa.Raahen seutukunnassa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 oli teollisuuden työpaikkoja noin 3800, joista naisten osuus oli noin 700 henkilöä eli 18%. Valtakunnallisesti teollisuuden työpaikat ovat miesvaltaisia ammatteja (60 % < miesten osuus 90 %).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kun aikaisemmin on lähtökohtaisesti pyritty sukupuolineutraaliin toimintaan, mikä käytännössä tarkoitti sitä että sukupuolinäkökulmaa ei mitenkään hankkeissa huomiotu, tässä hankeessa sukupuolinäkökulma huomioidaan projektin toimenpiteiden ja päätösten vaikutusten arviointina naisten ja miesten kannalta, esim. laitehankinnan ergonomia-asioissa kuten nostoapuapuvälineiden hankinnassa. Hankkeen ja koulutuskuntayhtymän toiminnassa valtavirtaistaminen on huomioitu tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta (palkkaus ja tehtävät) sekä naisnäkökulmassa yksilön voimaannuttamiseen pyrkivällä tehtävien jakamisella. Yleisesti toiminnassa pyritään hyödyntämään yksilöjen ominaisuudet siten että jokainen huomidaan omana itsenään sukupuoli huomioiden. Lähtökohtaisesti pyrkimys on pois sterotypiasta "metalli-ja konetekniikka on miesten ala" siihen, että ala voisi olla kiinnostava myös naisille. Toimenpiteinä mm. tiedotus em. yksilöiden vahvuuksien hyödyntäminen.Valtavirtaistamisessa toteutetaan Raahen koulutuskuntayhtymän tasaarvosuunnitelmaa. KAMK:n osalta projektin toimintoja toteuttavat osaamisperusteisesti sekä naiset että miehet.Projektiryhmään kuuluu sekä miehiä (projektipäällikkö, pelitiimi, asiantuntijat)) että yksi nainen (projektitalousvastaava/hankinta-asiantuntija). Projekti hyödyntää tukipalveluinaan KAMK:n projektihallintoa ja markkinointiosasto, joiden alaisuudessa työskentelevästä henkilöstöstä valtaosa on naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen päätöksenteossa ja toiminnassa. Suositaan toteuttamiskelpoisista, vaihtoehtoisista ratkaisuista sellaisia, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa kuten esimerkiksi ergonomisia ratkaisuja, jotka soveltuvat kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Uusien AR, VR ja IoT -raktaisut mahdolistavat tuotteiden valmistuksen paremman prosessinhallinnan, joka pienentää materiaalitarvetta ja tehostaa mm. palveluiden energiatehokkuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Palveluiden erergiatehokkuus vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamaa riskiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Uudet AR- ja VR -ratkaisut sekä 2D ja 3D teknologiat lisäävät yritysten tuotantotehokkuutta sekä parantavat materiaalien käyttöastetta ja vähentävät syntyvää jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Uudet älykkäät IoT ratkaisut ovat tärkeä osa uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Tässä tapauksessa edistetään paikallista SW -yritysten, kaupan, palveluiden sekä teollisuuden yhteistyötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Erityisosaamiseen liittyvä liiketoiminta (mm. suunnittelupalvelut) aineettomia palveluita
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Uudet AR- ja VR -ratkaisut lisäävät logistiikan tehokkuutta sekä vähentävät turhaa liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankeen pyrkimys edistää yritysten toimintaa tietoa ja osaamista lisäämällä lisää työlliyyttä, työturvallisuustta ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankeen toteuttamisessa noudatetaan Raahen koulutuksen kuntayhtymän tasaarvosuunnitelmaa.Pelialalla on tasapuolisesti miehiä ja naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali.
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali.
Ympäristöosaaminen 2 5
AR ja VR teknologia kiinteäosa tulevaisuuden metsätalouden, kulttuuriympäristöjen ym kartoituksessa ja hoitosuunitelussa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-