|
|
|
Hankekoodi: A74507
Hankkeen nimi: Vesiruton ravinteet ja energia talteen (Elodea II)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0996189-5
Jakeluosoite: PL 413
Puhelinnumero: 0295 251 000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://www.syke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ritva Nilivaara
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.nilivaara(at)ymparisto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 252 052
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitallinen, vesistöissä kasvava vieraslaji, joka on levinnyt satoihin järviin Suomessa. Otollisissa oloissa vesirutto muodostaa usein koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Näitä massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla, jossa on vesirutolle suotuisia järviä hyvin paljon. Massakasvustoina esiintyessään vesirutto aiheuttaa vakavia haittoja järvien ekologialle ja käytölle. Vesirutto tukahduttaa muiden lajien kasvua ja kuollut kasvimassa kuluttaa hajotessaan runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä. Vesirutto vaikeuttaa järvien virkistys- ja hyötykäyttöä merkittävästi. Vesiruton pahoin valtaamassa järvessä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa.
Hankkeessa tavoitteena on löytää kustannustehokas tapa hyödyntää vedestä poistettua vesiruttoa, ja siten tukea vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamista sekä niiden hyödyntämiseen pohjautuvien elinkeinojen menestymisedellytyksiä. Hankkeen tavoitteena onkin löytää vesistöstä poistetun vesiruttomassan käsittelyyn sopivia tekniikoita ja teknologioita sekä arvioida vesiruton hyödyntämisen taloudellista kannattavuutta maanparannus- ja lannoituskäytössä sekä biokaasuntuotannossa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on selvittää laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehittää poiston suunnittelumenetelmiä mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää liiketoimintamallia, jolla vesiruton korjaaminen ja hyötykäyttö voisi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa sekä tiedottaa näistä mahdollisuuksista yrityksille, vesialueiden omistajille, ranta-asukkaille ja mökkiläisille.
Hankkeessa selvitetään, kuinka järvestä nostetun vesiruttomassan esikuivaus sekä korjuu joko silppurilla tai pyöröpaalaimella onnistuu. Vesiruttomassaa säilötään ja varastoidaan eri tavoin aumaan ja pyöröpaaleihin sekä selvitetään laboratoriokokoluokan testauksin, mikä on vesiruton ominaisuuksien (muun muassa kaasuntuottopotentiaali) säilymisen kannalta paras varastointitapa. Tämän pohjalta testataan vesiruton käyttöä laitoskoon biokaasutuksessa. Vesiruton käyttöä maanparannusaineena ja lannoituskäytössä selvitetään peltokokein. Lisäksi vesiruton poiston vaikutuksia vesistön tilassa seurataan. Eri kohderyhmille tiedotetaan hankkeen tuloksista eri viestintäkanavia pitkin sekä erilaisissa tilaisuuksissa, ammattilehtiartikkeleissa ja seminaareissa sekä loppuraporttina.
Hankkeen tulosten perusteella voidaan arvioida tekniset ja taloudelliset edellytykset vesiruton lannoitus- ja maanparannuskäytölle sekä biokaasutukselle. Lisäksi voidaan tunnistaa käytössä olevien korjuumenetelmien ja maatalouskoneiden kehittämistarpeita, jotta ne soveltuisivat mahdollisimman hyvin kostean ja rihmamaisen vesiruton käsittelyyn, ja saadaan selville eri menetelmäketjujen toimivuus. Vesistövaikutusten seurannan perusteella kehitetään vesiruton poiston suunnittelumenetelmiä niin, että korjuun haitalliset vaikutukset vesistössä voidaan minimoida.
Hankkeen kohderyhmiä ovat erityisesti vesistöjen kunnostusyritykset, maatalousalan yrittäjät, bioenergiantuottajat tai biokaasun tuotannon käynnistämistä suunnittelevat tahot sekä kierrätyslannoitteiden valmistajat.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat vesi- ja ranta-alueiden omistajat ja asukkaat, osakaskunnat, ammattikalastajat ja muut vesistöjä taloudelliseen toimintaan käyttävät tahot sekä viranomaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 828
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 279 889
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 294 863
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 293 878
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Koillismaan
Kunnat: Kuusamo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 9 |
| Hanke selvittää haitallisen vieraslajin käyttöä biokaasutuksessa ja maanparannuksessa. Tällöin voitaisiin siirtyä fossiilisista raaka-aineista uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämiseen sekä kierrättää järvisedimentin kautta vesikasviin kertyneitä ravinteita uudestaan pelloilla. Toisaalta kasvin keruu- ja levitys vaativat tällä hetkellä fossiilisella polttoaineella käyvää konevoimaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 8 |
| Vesiruttomassan hajoamisprosessissa vapautuu kasvihuonekaasuja. Jos vesiruttomassaa voitaisiin käyttää biokaasutuksessa, vesiruton luonnonympäristössä tapahtuvia kasvihuonepäästöjä saataisiin hyödynnettyä ja vähennettyä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 6 |
| Hanke selvittää haitallisen vieraslajin hyötykäyttöä, jolloin lajin poistaminen vesistöistä mahdollistaa alkuperäislajien palautumisen. Lisäksi vesiruttomassan aiheuttamat veden pH:n muutokset, jotka ovat haitallisia muille eliöille, vähenevät. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 8 |
| Hanke edistää vesiruttomassan poistamista vesistöstä, jolloin vesistön vedestä ja sedimentistä poistuu myös ravinteita. Tällöin pintavesien tila voi parantua, jolloin se tukee myös vesistöjä elinkeinossaan hyödyntäviä tahoja kuten luontomatkailua ja kalastustoimintaa. Toisaalta vesiruton poistuttua vesimassan ravinteet ovat levien käytössä, jolloin levien määrä voi myös runsastua. Tätä yritetään välttää hankkeessa selvittelemällä hyvää toimintatapaa vesiruton poistossa. Kun vesirutto poistetaan vesistöstä, sen hajoamisprosessissa vapautuvat kasvihuonekaasut voidaan hyödyntää biokaasutuksessa, ja näin vähentää kaasupäästöjen syntyä vesistössä. Lisäksi vesiruttomassan käyttö maanparannusaineena palauttaa maaperästä lähteneet ravinteet takaisin maaperään. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 5 |
| Hankkeen kohdevesistö ei kuulu Natura 2000 -alueeseen, mutta vesiruttoa esiintyy myös alueeseen kuuluvilla järvillä. Mikäli näissä vesistöissä hyödynnetään hankkeessa kehitettyjä menetelmiä, voidaan vesiruton haittavaikutuksia niissäkin vähentää. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 8 |
| Hanke edistää vesiruttomateriaalin hyötykäyttöä, joka mahdollistaisi nykyisin hyödyntämättömän jätteen uusiokäyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 7 |
| Hanke selvittää, voitaisiinko vesiruttobiomassaa käyttää biokaasutuksessa. Tällöin vesirutto voisi muodostaa uusiutuvan energianlähteen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 8 |
| Hanke edistää erityisesti paikallisten maatalousyrittäjien sekä biokaasutusta suunnittelevien tahojen mahdollisuutta kehittää toimintaansa vesiruton hyötykäytön osalta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 5 |
| Hanke edistää osaltaan uusien mahdollisten palvelujen kuten vesiruton poiston suunnittelun kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 7 |
| Hankkeessa selvitetään vesiruton hyötykäytön liiketoiminnallista kannattavuutta, johon liittyy vesiruton kuljetuksen kannattavuuden rajallisuus. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Hanke edistää uusien palvelujen kehittämistä ja luo siten hyvinvointia uusien yritystoimintomahdollisuuksien kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 3 |
| Hanke on sukupuolineutraali. Se tukee toimintamahdollisuuksia myös syrjäisemmillä alueilla selvittäen mahdollisuuksia järvessä virkistys- ja kalastustoimintaa haittaavan kasvuston poistoon ja hyötykäyttöön maanparannusaineena tai biokaasutuksessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 3 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta yhteiskunnalliseen tai kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen, mutta välillisesti hanke edistää alueiden viihtyisyyttä ja kansalaisten toimintamahdollisuuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hanke edistää alueen kulttuuriympäristön viihtyisyyttä, kun vesiruton esiintyminen vesistöissä vähenee. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 10 |
| Hanke lisää ympäristöosaamista vesiruton kasvuympäristöön liittyvistä muutoksista ja sen poistamisen tuottaman materiaalin hyötykäytöstä maanparannuksessa, lannoituksessa ja biokaasutuksessa. | ||
Elodea II -hankkeessa kehitettiin kustannustehokkaita keinoja vesiruton poistamiseksi järvistä sekä biomassan ja sen sisältämien ravinteiden hyödyntämiseksi. Hanke toteutettiin SYKEn, ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä 1.1.2019–31.12.2021 välisenä aikana. Vesiruton biomassan poistoon kehitettiin tätä kohdetta varten optimoitu raivausnuotta, jolla biomassan poisto onnistui hankkeen tarpeita varten. Raivausnuottaus on kuitenkin työlästä ja hidasta monine työvaiheineen, joten menetelmä vaatii vielä jatkokehitystä. Vesiruton poiston haitalliset vaikutukset veden laatuun jäivät vähäisiksi, mutta raivausnuottauksen mukana poistetut harvinaiset vesikasvit näyttivät palautuvan nopeasti. Biomassan sisältämien ravinteiden hyödyntämismahdollisuutta selvitettiin käyttämällä sitä viherlannoitteena peruna- ja kokoviljasäilörehukasvustoille. Biomassan käsittely ja peltolevitys onnistuivat maatalouskoneilla hyvin. Biomassan lisäyksestä viherlannoitteena ei kuitenkaan saatu odotettuja lannoitevaikutuksia peltokokeissa. Toisaalta siitä ei ollut haittaa testikohteina käytetyille viljelykasveille, minkä perusteella peltolevitys voisi tarjota toimivan ja kustannustehokkaan ratkaisun vesiruton loppusijoitukseen. Laboratoriokokeissa vesiruton pinnalta eristettiin yli 200 erilaista mikrobia. Alustavien tulosten perusteella muutamat bakteeri-isolaatit estivät tehokkaasti perunarupea aiheuttavien Streptomyces-bakteerien ja kohtalaisesti perunaseittiä aiheuttavan Rhizoctonia solani -sienen kasvua. Perunaseitin osalta sama vaikutus oli havaittavissa myös peltokokeissa. Vesiruton soveltuvuutta biokaasuntuotannon lisäsyötteeksi sekä biomassan säilöntämahdollisuuksia selvitettiin laboratorio- ja maatilamittakaavan kokeissa. Tavanomaiset nurmirehun korjuu- ja varastointimenetelmät soveltuvat biomassan käsittelyyn, mutta työ on hitaampaa pieneksi silppuuntuvan ja märän materiaalin vuoksi. Biomassan paalaus biokaasulaitokselle kuljetettavaksi oli mahdollista, kun biomassa seostettiin nurmen kanssa. Pelkän biomassan säilöntä minisiiloissa käymiseen perustuvalla menetelmällä onnistui varsin heikosti aistittavan laadun, happamuuden ja mikrobien määrän perusteella. Käymistä rajoittivat biomassan varsin vähäinen kuiva-ainepitoisuus ja todennäköisesti myös niukka liukoisten hiilihydraattien pitoisuus. Nurmirehun lisäys kuitenkin edisti säilönnän onnistumista. Vesiruton biomassa parantaa biokaasutuksen metaanisaantoa ja sen käyttö on tietyin reunaehdoin jopa kannattavaa. Toimenpiteiden kannattavuutta arvioitiin ja kehiteltiin toimintamalleja, joiden avulla voidaan luoda vesiruton poistamiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrittäjille.