|
|
|
Hankekoodi: A74508
Hankkeen nimi: Hyvinvointi ja puhdas elinympäristö (HYPE) – suomalais-japanilaisten yhteistyömallien kehittäminen Aasian markkinalla
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0855115-7
Jakeluosoite: Niemenkatu 73
Puhelinnumero: 044 702 2700
Postinumero: 15140
Postitoimipaikka: LAHTI
WWW-osoite: http://www.ladec.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Isto Antti Ilmari Vanhamäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäälikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: isto.vanhamaki(at)ladec.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 727 6376
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lahden seudulla on vuodesta 2016 tunnusteltu hyvinvointi- ja ympäristöyritysten yhteistyöpotentiaalia suomalaisen ja japanilaisen osaamisen ja teknologian osalta Aasian markkinalla. Ladecin toimesta on koottu päijäthämäläistä erityisosaamista toimintamallien sekä teknologian osalta yhteisten vientikonseptien alle. Erityisesti keskiöön on noussut yhteistyöllä toteutettavat paikallistason ympäristöliiketoiminnan mallit sekä tietotaidon ja teknologian kokonaiskonseptit suomalais-japanilaisen yhteistyön kautta tuotteistettaviksi kolmansiin maihin. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa on runsaasti puhtaan elinympäristön kehittämiseen liittyvän osaamisen ja teknologian tarvetta, jota suomalaiset yritykset yhdessä japanilaisten kanssa voivat päästä toteuttamaan mm. japanilaisten kehitysprojektien kautta. Myös kestävän matkailun osalta on noussut esiin tarve yhteistyön lisäämiselle ja markkinoiden etsimiseen.
Hankkeen tavoitteena on syventää yhteistyötä suomalaisten ja japanilaisten toimijoiden välillä yritysten, viranomaisten ja korkeakoulujen sekä muiden tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kesken. Paikallistason yhteistyömallien kautta pyritään avaamaan suomalaisille PK- ja startup-yrityksille väyliä liiketoimintamalleihin japanilasten kumppanien kanssa niin Japanin kuin muiden Aasian maiden osalta. Hankkeen kautta tavoitteena on helpottaa suomalaisten yritysten pääsyä Japanin markkinalle paikallistason aluekehitysprojektien ja TKI-kumppanuuksien kautta.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet rakentuvat Päijät-Hämeen maakuntastrategiassa painopisteinä olevien kiertotalouteen ja hyvinvointiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien ympärille. Maakuntastrategiassa painotetaan globaalia viennin edistämistä ja osaamisen vaihtoa. Päijät-Häme etsii erityisesti yhteistyömahdollisuuksia samankaltaisten metropolien reuna-alueiden kanssa, joiden osalta tässä hankkeessa pyritään luomaan yhteistyömalleja kaupunkien ja alueiden välisen osaamisen kehittämisen sekä yritysten viennin edistämiseksi. Hankkeen kohdealueet Japanissa ovat erityisesti Kioton prefektuurin pohjoiset alueet, jotka sijaitsevat Osakan, Koben ja Kioton muodostaman Kansain metropolialueen laidalla sekä toisaalta Tokion metropoli ja sen reuna-alueet. Keskeisiä kehittämisen teemoja ovat koulutuksen, tki-toiminnan ja ympäristökasvatuksen toimintamallien alueiden välinen kehittäminen yritysten vientikanavia tukevina alustoina. Japani toimii aktiivisesti Aasian kehittyvillä markkinoilla, joiden osalta suomalaisilla yrityksillä on liiketoimintapotentiaalia osana suomalais-japanilaista osaamiskonseptia. Suomalais-japanilaisen yhteistyön kautta kiertotalouden, puhtaan teknologian ja hyvinvoinnin konsepteja voidaan viedä esimerkiksi Kaakkois-Aasian kehittyville markkinoille.
Hankkeen tuloksena rakennetaan japanilaisten kumppanuusalueiden ja päijäthämäläisten toimijoiden välille ympäristö- ja hyvinvointiliiketoimintaan perustuvia toiminta-alustoja. Syntyvien yhteistyöverkostojen ja tki-toimintamallien kautta rakennettavien julkisen ja yksityisen sektorin avausten sekä uudenlaisten kehityshankkeiden kautta luodaan uusia vientitoiminnan mahdollisuuksia. Tämän myötä ensiarvoisen tärkeiksi kanavaksi Japaniin muodostuvat hankkeen tuloksena syntyvät yhteistyömallit paikallisten (suur)yritysten kanssa. Tätä tarkoitusta varten hankkeessa pilotoidaan ja modifioidaan yhdessä japanilaisten kumppaneiden kanssa Päijät-Hämeessä kehitettyjä ympäristöosaamisen toimintamalleja pienten ja start-up yritysten yhteistyön edistämiseksi isompien japanilaisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kahdesuuntainen yhteistyö, jonka avulla myös japanilaisille startup-toimijoille avataan yhteistyökanavia Suomeen ja Eurooppaan.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat hanketta toteuttavien organisaatioiden ympärille rakentuvat asiantuntija- ja yritysverkostot, joihin kuuluvat liiketoimintaa ja asiantuntijuutta kehittävät tahot yrityksissä, oppilaitoksissa, kuntatason organisaatioissa ja tki-toimijoissa. Elinkeinoelämän kannalta varsinainen kohderyhmä ovat puhtaan ympäristön teknolgoioihin ja osaamiseen sekä hyvinvointi- ja terveysteknologiaan ja osaamiseen liittyvät yritykset.
Välillisiä kohderyhmiä ovat mm. suomalaiset ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvien palvelujen sidosryhmät, joiden osalta saadaan käyttäjätietoa kokonaisvaltaisten konseptien kehittämiseksi. Elinkeinoelämän näkökulmasta välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muut kuin ympäristö- ja hyvinvointisektorin yritykset, joilla on näihin rajapintoihin liittyvää kaupallistamispotentiaali omaavaa osaamista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 287 849
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 251 337
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 411 213
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 359 053
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Hollola, Lahti, Orimattila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeella edistetään kiertotalouden ja puhtaan ympäristön osaamisen levittämistä Aasiassa. Hankkeen toimenpiteiden osalta vaikutetaan suoraan ja välillisesti eri alueiden luonnovarojen hyödyntämiseen luomalla uusia kestäviä yhteistyömalleja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Hankkeella edistetään kiertotalouden ja puhtaan ympäristön osaamisen levittämistä Aasiassa. Hankkeen toimenpiteiden osalta vaikutetaan suoraan ja välillisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen luomalla kestävän talouden toimintamalleja kansainvälisen yhteistyön kautta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 4 |
| Hankkeella edistetään kiertotalouden ja puhtaan ympäristön osaamisen levittämistä Aasiassa. Hankkeen toimenpiteillä vaikutetaan suoraan ja välillisesti kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen luomalla uusia kestävän talouden toimintamalleja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 4 |
| Hankkeella edistetään kiertotalouden ja puhtaan ympäristön osaamisen levittämistä Aasiassa. Hankkeen toimenpiteillä vaikutetaan suoraan ja välillisesti vesistöjen, maaperän ja ilman laadun kehittymiseen luomalla uusia kestävän talouden ja ympäristökasvatuksen toimintamalleja. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 5 |
| Jätteiden vähentämisen osalta positiivisia vaikutuksia saavutetaan välillisesti Aasian alueelle kehitettävien yhteistyömallien kautta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 5 |
| Hankkeen kautta edistetään uusiutuvien energianlähteiden teknologiaa kehittävien yritysten pääsyä Aasian markkinoille. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
| Kiertotalouden ja kestävän talouden toimintamallien kehittäminen Aasian kohdealueilla tukee paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä edistetään puhtaan ympäristön hyvinvointia edistäviä vaikutuksia ja mahdollistetaan hyvinvointisektorin yritysten pääsyä Aasian markkinalle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteiden myötä edistetään kulttuuriympäristöjen tunnettuutta niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 10 |
| Hankkeen toimenpiteiden myötä edistetään suomalaisen ja japanilaisen ympäristöosaamisen kehittymistä sekä jalostetaan yhteistä osaamispääomaa hyödynnettäväksi muissa Aasian maissa. | ||
Hyvinvointi ja puhdas elinympäristö (HYPE) - suomalais-japanilaisten yhteistyömallien kehittäminen Aasian markkinalla -hankkeen tavoitteena on ollut edistää yhteistyötä ja muodostaa uusia kontakteja Lahden seudun ja japanilaisten yritysten ja organisaatioiden välillä sekä alueellisesti että paikallisesti, erityisesti Tokion ja Kioton alueille. Aiemmissa hankkeissa ja japanilaisten kanssa muodostetuissa yhteistyöavauksissa oli noussut esiin mahdollisuuksia erityisesti hyvinvointi- ja ympäristöyritysten osalta suomalaisen ja japanilaisen osaamisen ja teknologian yhdistämiseksi Aasian markkinalla.
HYPE-hankkeen osalta koottiin päijäthämäläistä erityisosaamista toimintamallien sekä teknologian osalta yhteisten vientikonseptien alle. Erityisesti keskiöön nousivat yhteistyöllä toteutettavat paikallistason ympäristöliiketoiminnan mallit sekä tietotaidon ja teknologian kokonaiskonseptit suomalais-japanilaisen yhteistyön kautta. Yritystoiminnan yhteistyön mahdollistamiseksi hankkeen kautta edistettiin kaupunkitason yhteistyötä, joka muodostaa Japanissa tärkeän statusarvon ja sateenvarjon konkreettisen liiketoiminnallisen yhteistyön ympärille. Lisäksi korkeakouluyhteistyö on tärkeä osa alueiden välistä yhteistyötä. Hanke olikin rakennettu näiden kolmen pilarin (kaupunki, korkeakoulut ja yritykset) varaan myös toteuttajien osalta. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy on koordinoinut projektia, jossa partnereina ovat olleet Lahden kaupunki ja LAB-ammattikorkeakoulu (vuoden 2019 loppuun Lahden ammattikorkeakoulu). Kullakin partnerilla oli hankkeessa oma roolinsa kokonaisuudessa, jonka tavoitteena oli rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä Suomen ja Japanin välille ympäristö- ja hyvinvointisektorien toiminnan osalta.
Hankkeessa rakennettiin ja kokeiltiin yhdessä japanilaisten kumppaneiden kanssa uudenlaisia toimintamalleja ja muodostettiin alueellisia konsortioita paikalliseen ja kansainväliseen toimintaan ympäristökasvatuksen, uusiutuvan energian teknologioiden, elintarviketeollisuuden, kulttuuriviennin ja urheiluliiketoiminnan osalta. Toiminta-alustojen tavoitteena oli tarjota pitkäjänteiset kanavat ja väylät alueen yritysten yhteistyölle. Hankkeen tuloksena rakennettiin japanilaisten kumppanuusalueiden ja päijäthämäläisten toimijoiden välille edellä mainittuihin toimialoihin perustuvaa suhdeverkostoa. Syntyneen yhteistyön ja tki-toimintamallien kautta tunnusteltiin uudenlaisia julkisen ja yksityisen sektorin avauksia sekä kehityshankkeita, jotka luovat tulevaisuuteen uusia vientitoiminnan mahdollisuuksia. Tärkeiksi kanavaksi Japani-yhteistyön osalta muodostuivat hankkeen tuloksena syntyneet yhteistyömallit paikallisen aluehallinnon, aluekehitysorganisaatioiden, yliopistojen ja (suur)yritysten kanssa. Yhteistyötä rakennettiin hankkeen aikana erityisesti Tokion suuralueella mukaan lukien Saitama ja Jokohama sekä Kioton alueella. Lahti allekirjoitti aiesopimuksen Kioton prefektuurin kanssa Smart City -yhteistyöhön liittyen. Hanke myös osallistui tai oli järjestämässä useita tilaisuuksia Japanissa missä esiteltiin Lahden seudun hankkeessa määriteltyä osaamista luoden uusia yhteistyöavauksia. Hankkeen aikana Lahti sai myös European Green Capital 2021 -statuksen, mikä tuki hankkeen toteutusta tarjoten tekemiselle uudenlaista selkänojaa. Alueellisen yhteistyön lisäksi Lahti pystyi myös tarjoamaan sisältöjä valtioiden väliseen yhteistyöhön, mikä edesauttoi hankkeen toteutusta.
Yliopistosektorin osalta LAB-ammattikorkeakoulu on hankkeen aikana tiivistänyt yhteistyötä Ryukoku yliopiston kanssa. Organisaatiot ovat allekirjoittaneet yhteistyötä edistävän MOU-sopimuksen, ja Ryukoku yliopisto on tullut mukaan kansainväliseen MUrCS-ohjelmaan (Master in Urban Climate and Sustainability) associated academic partner -roolissa. Ohjelmakausi kestää vuoden 2026 loppuun ja mahdollistaa yhteistyön jatkamisen.
Hanke toimi tiiviissä yhteistyössä Business Finlandin Tokion toimiston kanssa. Business Finlandin japanilaiset yhteistyöverkostot toivat huomattavaa lisäarvoa erityisesti Lahden Seudun toimintojen käynnistysvaiheessa ennen hanketta sekä hankkeen alkuvaiheessa. Lisäksi hankkeen loppuajan toteutuksen osalta keskeinen yhteistyö liittyi Tokion olympialaisia varten rakennetun Metsä-Paviljongin hyödyntämiseen Lahden seudun tapahtumissa Tokiossa. LAB järjesti yhdessä muiden partnereiden kanssa syksyllä 2021 hankkeen loppuseminaarin, joka toteutettiin fyysisenä tapahtumana Metsä-Paviljongissa sekä webinaarina. Seminaarissa julkistettiin hankkeen monialainen julkaisu Japanese and Finnish Development of Wellbeing and Clean Environment – practices in Kyoto prefecture and Päijät-Häme region, jonka toimittivat Eeva Aarrevaara ja Alexandra Maksheeva. Raportti on artikkelikokoelma, joka sisältää hankkeen eri näkökulmia japanilaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta.
Metsä-Paviljonkia hyödynnettiin myös joulukuussa 2021 järjestetyssä urheilusektorin startup-tapahtuma SMASH Tokyossa, jonka tavoitteena oli liikunta- ja urheilusektorin liiketoimintamahdollisuuksien avaaminen Suomen ja Japanin sekä laajemmin Euroopan ja Aasian välillä.