Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74519

Hankkeen nimi: HYTELI - Hyvinvoinnin, terveydenhoidon ja liikunnan innovaatioalustat

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.7.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Kainuun liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: Kidekuja 2

Puhelinnumero: 0407773103

Postinumero: 88610

Postitoimipaikka: Vuokatti

WWW-osoite: http://www.jyu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anni Sisko Johanna Hakkarainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anni.s.j.hakkarainen(at)jyu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407773103

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on vuonna 2010 perustettu sopimuspohjainen mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus, jonka toimijoita ovat Oulun yliopiston Kajaanin Mittaustekniikan tutkimusyksikkö (MITY), Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), Teknologian tutkimuskeskus VTT MIKESin Kajaanin toimipiste, Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö Vuokatissa ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n Kajaanin yksikkö. CEMISin toimintaa kehitetään pääasiassa yhteisen CEMIS-kehittämisohjelman sisällä, mihin liittyen CEMIS-toimijat ovat valmistelleet kehittämishankesuunnitelmat vuosille 2019-2020. CEMIS 2019-2020 -kehittämisohjelmassa CEMIS hakee rahoitusta viidelle rinnakkaiselle kaksivuotiselle hankkeelle. Ensimmäisen hankkeen tavoitteena on kehittää mittausratkaisuja Kainuun bio-, kaivos- ja prosessiteollisuudelle sekä ympäristömonitorointiin (INNOBIO). Toisessa hankkeessa kehitetään pienikokoisia (miniatyrisoituja) mittalaiteratkaisuja olemassa olevan teknologian hyödyntämiseksi (MINIME). Kolmannen hankkeen tavoitteena on vahvistaa kainuulaisten yritysten kilpailukykyä kehittämällä KAMKiin osaamista ja koulutusta teollisuuden käynnissäpidon ratkaisuissa sekä tarjoamalla yrityksille tätä osaamista hankkeen aikana (TÄRY). Neljännen hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin, terveydenhoidon ja liikunnan innovaatioympäristöjen kehittäminen ja näissä tapahtuvan kansainvälisentason teknologiaosaamisen sekä kilpailukyvyn kasvattaminen Kainuussa (HYTELI). Viidennessä hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan kainuulaisen teknologialiiketoiminnan kasvua nopeuttava toimintamalli alkaville teknologiayrityksille (BUZTECH). CEMIS 2019-2020 -kehittämisohjelman tavoitteena on kasvattaa toimijoiden kansainvälinen, kansallinen ja yritysrahoitus vuosien 2019-2020 aikana kukin 3 M euroon (yht. 9 M euroa). Ohjelman viidessä yhteishankkeessa kehitetään vähintään 15 uutta teknologiaa, joista kaupallistetaan vähintään neljä teknologiaa, ja joiden pohjalta perustetaan vähintään neljä uutta yritystä. Lisäksi näistä kehitetään uusia palvelu- tai tuoteaihioita vähintään neljä kappaletta. Julkaisuissa tavoitteena on jatkaa aktiivista toimintaa siten, että sekä tieteellisiä että ammattijulkaisuja julkaistaan noin 50 kpl kahden vuoden aikana. Näistä kehittämisohjelman hankkeiden osuus on 5-10 tieteellistä julkaisua ja 4-9 ammattijulkaisua. Yhteistyöyrityksiä hankkeissa on vähintään 46 kappaletta. Uusia TKI-työpaikkoja hankkeiden kautta syntyy vähintään viisi kappaletta toimijoille.

HYTELI - hyvinvoinnin, terveydenhoidon ja liikunnan innovaatioalustat - hankkeen tavoitteena on teknologisesti edistyneiden innovaatioalustojen ja -ympäristöjen kehittäminen ja näissä tapahtuvan kansainvälisen tason teknologiaosaamisen sekä kilpailukyvyn kasvattaminen Kainuussa. Hankkeen lähtökohtana on hyödyntää alueellisen CEMIS-konsortion poikkitieteellistä osaamispohjaa alueen elinkeinojen kannalta tärkeissä teemoissa tai kohteissa, kuten ennaltaehkäisevä terveydenhoito (terveysteknologia, ravitsemusterveys, älykäs kotihoito) sekä Vuokatin huippu-urheiluympäristö ja liikuntamatkailu. Teemat ovat lisäksi oleellisia Kainuun mittaustekniikan osaamisen kehittämiselle, kansainvälisen TKI-tason ja -kilpailukyvyn nostamiselle, hyvinvoinnin ja matkailun elinkeinojen kehittämiselle, mutta tärkeitä myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Kehittämällä innovaatioalustoja ja -ympäristöjä viedään eteenpäin teknologiavalmiutta sekä osaamispohjaa, joiden pohjalta on mahdollista reagoida nopeasti yrityskentän tarpeisiin ja kasvattaa näin ollen palveluliiketoimintaa sekä synnyttää uusia työpaikkoja. Hankkeen tuloksena kehittyneitä innovaatioalustoja hyödynnetään sekä innovaatioiden kaupallistamisen (mm. proof-of-conceptit) kautta, että kehittämällä innovaatioympäristöissä tapahtuvaa palveluliiketoimintaa yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, sekä panostamalla siihen, että mittaustulokset ovat laadukkaita ja vertailukelpoisia. Hanke sisältää merkittäviä ja korkeatasoisia uusia avauksia ja kansainvälisen tason erikoisosaamista, kuten vanhusten vajaaravitsemus ja avaus lisäravinnepuolella - puuteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen – jonka taloudellinen merkitys Kainuulle on parhaassa tapauksessa huomattava. Hanke tavoittelee lisäksi SOTE-kentän yhteistyötä, johon poikkitieteellisen hankekonsortion on mahdollista olla tuottamassa tulevaisuuden ratkaisuja. Älykäs kotihoito- ja huippu-urheilun testauksen sovelluskehityksissä hyödynnetään uusina menetelminä data-analytiikkaa, tekoälyä ja koneoppimista, joiden haltuun ottamisen hetki on juuri oikea Kainuussakin. Hankkeessa hyödynnetään myös kansainvälisen ja aasialaisen talviurheiluyhteisön ennen näkemättömän suurta kiinnostusta Vuokattia kohtaan, ja nostetaan siihen vielä lisäkierroksia. Hankkeen tehtäväpaketit ovat: TP1 Terveysteknologian innovaatioalustat: a) Ikääntyvän väestön ravitsemusterveys (mm. puumateriaalin sivuvirran hyödyntäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, b) Leimattomat biosensorimittaukset ja muut uudet pikamittausteknologiat, c) Terveysteknologian innovaatioiden laadunvarmennus, d) Älykäs kotihoito -järjestelmät, TP2 Liikuntateknologian innovaatioalustat - laboratoriosta kentälle: a) Miniatyyriratkaisujen kokeilua anturiteknologioissa hiihtoon ja ampumahiihtoon, mm. printattavat sensorit, b) Mittausteknologia: mm. propulsiokomponentin (ts. eteenpäin vievä komponentti) määrittäminen hiihdossa, arvokisasimulaatiot, c) Reagointi kentän tarpeisiin: Suomen Olympiakomitea- ja lajiliittoyhteistyö sekä yritysyhteistyö, TP3 Data-analytiikka, tekoäly ja koneoppiminen: a) Hankeorganisaatioiden osaamisen lisääminen, b) Pilotit: Älykäs kotihoito, dynaaminen tasapaino, hiihdon propulsiokomponentti, c) Datafuusion menetelmien hyödyntäminen: 3D-mallinnukseen pohjautuva visualisointi- ja suunnittelutyökalu alueen tai tilan visualisoimiseen, TP4 Tulosten hyödyntäminen: Kansallinen ja kv-hankevalmistelu hankkeen tulosten pohjalta, viestintä, verkostoituminen ja julkaisutoiminta. Hankkeen tuloksena syntyy kaksi kaupallistettua terveysteknologian tuotetta, kaksi palveluanalytiikan tuotetta ja neljä uutta palveluliiketoiminnan työpaikkaa, liikuntateknologian alan spin- off-yritys tai tuote sekä kasvatetaan hanketoimijoiden palveluliiketoiminnan volyymiä, joiden lisäksi hankkeen tulosten pohjalta on hankittu kansallista hankerahoitusta 1,7 M€ sekä kansainvälistä 1 M€. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1 452 000 euroa, josta Kainuun liitolta haetaan EAKR-rahoitusta 1 016 400 euroa. Hankkeen toteuttaa Jyväskylän yliopisto (koordinaattori), Oulun yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy. Hanke on suunniteltu kaksivuotiseksi ja käynnistymään 1.1.2019.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Terveydenhoito- ja hyvinvointialan toimijakenttä
- Kainuun Sote -kuntayhtymä
- Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntateknologia-alan yritykset
* Sartorius Biohit Liquid Handling Oy
* Yrjö- ja Hannakodit, Onnelakoti
* 9Solutions Oy
* Kuntien Kuntien Tiera Oy
* Tieto Oy:n
* Gillie.io Company Oy
* Salivirta Oy
* Coach4Pro Oy
* Sport Lab Oy
* TE3 Oy
* Vuokatti Sport Testiasema Oy
* Polar Electro Oy
* CSE Simulation Oy
- Kajaanin AMK – Älykäs kotihoito –osaamisala sekä sairaan- ja terveydenhoidon koulutus
- Vuokatin liikunta- ja aktiviteettimatkailu
- Kaikki hankkeen toteuttajaorganisaatiot ja niiden tutkijat – osaamisen kehittäminen ja osaajien pitäminen alueella
- CEMIS

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Kainuun Sote -kuntayhtymä ja etäterveydenhoito
- Vuokatin liikunta- ja aktiviteettimatkailu (välillinen vaikutus huippu-urheilun ja hyvinvointi- sekä liikuntamatkailun asiakkaiden kautta)
- Vuokatti-Ruka urheiluakatemia
- Vuokattiin ja Rukalle perustettava Olympiavalmennuskeskus lumilajeille
- Suomalainen hiihdon huippu-urheilu: Suomen Olympiakomitea ja lajiliitot - maastohiihto, ampumahiihto, yhdistetty, mäkihyppy
- Kaikki hankkeen toteuttajaorganisaatiot: osaamisen ja yhteistyön kehittäminen, ja kilpailukyvyn kasvattamisen kautta ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen, toimijoiden yksiköiden säilyminen Kainuussa - yhteistyön merkitys korostuu vuosivuodelta organisaatioiden sisäisissä kehityskeskusteluissa
- CEMIS

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 016 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 014 519

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 452 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 449 788

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Sotkamo, Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Jyväskylän yliopistossa tehtävän tasa-arvotyön tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen. Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että ihmiset voivat kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta johtuvia rajoituksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuvat pää- tai osatoteuttajat pyrkivät edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hankkeen osatoteuttajien resurssisuunnitelmissa on mukana sekä naisia että miehiä. Projektipäällikkönä ja CEMIS-konsortion Liikunnan ja hyvinvoinnin mittausten -osaamisalan koordinaattorina toimii nainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei päätavoite hankkeen tarpeesta, teemastam ja tavoitteista johtuen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
TP1: Nykyisellään pektiini saadaan pääosin sitrushedelmien kuorista, ja nämä tuodaan kaukaa lämpimistä maista. Suomessa puunkuoresta valmistettava pektiini olisi vähähiilisyyttä edistävä tuote. Suurin kilpailuvaltti suomalaiselle puupektiinille on kuitenkin se, että suurella osalla Suomen metsiä on luomustatus: luomutuotteet ovat kysytty trendi ja niissä tarvittavasta luomupektiinistä on puute. Männyn ja kuusen kuoressa on 5-10 prosenttia pektiiniä: se on määritetty tutkimuksissa olevan siellä, mutta yrityksiä puhdistaa tai rikastaa puun kuoren pektiini talteen ei ole julkaistu (sitrushedelmät ovat olleet edullinen, mutta ei-luomu ja ei-vähä-hiilinen lähde).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
TP1: Nykyisellään pektiini saadaan pääosin sitrushedelmien kuorista, ja nämä tuodaan kaukaa lämpimistä maista. Suomessa puunkuoresta valmistettava pektiini olisi vähähiilisyyttä edistävä tuote. Suurin kilpailuvaltti suomalaiselle puupektiinille on kuitenkin se, että suurella osalla Suomen metsiä on luomustatus: luomutuotteet ovat kysytty trendi ja niissä tarvittavasta luomupektiinistä on puute. Männyn ja kuusen kuoressa on 5-10 prosenttia pektiiniä: se on määritetty tutkimuksissa olevan siellä, mutta yrityksiä puhdistaa tai rikastaa puun kuoren pektiini talteen ei ole julkaistu (sitrushedelmät ovat olleet edullinen, mutta ei-luomu ja ei-vähä-hiilinen lähde).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 9
Hankkeessa pohjalta syntyy uutta innovaatioympäristöissä tapahtuvaa palveluliiketoimintaa sekä yritystoimintaa, joka vie eteenpäin alueellista elinkeinorakennetta. Uusiin palveluihin panostaminen ja jatkuva tutkimusyhteistyö tukevat erinomaisesti Kainuun mittaustekniikan osaamistason ja brändin kehittymistä. Vuokatin pohjoismaisten hiihtolajien testauspalveluiden ympärille kehitettäviin teknologioihin ja sitä kautta uusiin palveluihin panostaminen edesauttaa alueen kehittymistä maailmanlaajuisesti tunnetuksi pohjoismaisten hiihtolajien valmennus-, testaus- ja tutkimuskeskittymäksi. Uudet terveysteknologiat - terveyttä ja hyvinvointia monitoroivat menetelmät - luovat mahdollisuuksia uusien palveluiden kehittämiseksi terveydenhoitoon sekä liikunta- ja hyvinvointimatkailuun. Palveluiden kehittymisen myötä välilliset vaikutukset näkyvät majoitusvuorokausien lisääntymisenä alueella, josta pääsevät hyötymään alueelliset matkailualan yritykset. Hankkeen tuloksille halutaan löytää hyödyntäjiä suomalaisista terveys-, hyvinvointi- ja liikuntateknologia-alan toimijoista. Hankkeessa luodaan suhteita toimijoihin, jotka voivat olla tulevaisuudessa kehitettävän palvelun hyödyntäjiä tai mukana uudenlaisen palvelun toteuttamisessa. Välilliset vaikutukset näkyvät alueellisen imagon parantumisena ja palveluiden lisääntymisenä sekä kehittymisenä. Hankeorganisaatioiden tavoitteena Kainuussa on varmistaa akateemisten asiantuntijoiden jatkuva saatavuus mukaan paikalliseen yritystoimintaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Palveluliiketoiminnan kasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 9
Etäterveydenhoidon ja hyvinvointiteknologioiden kehittäminen palvelemaan pitkien etäisyyksien maakuntia kuten Kainuuta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 9
Etäterveydenhoito lisää maantieteellistä tasa-arvoa tuomalla palveluja haja-asutusalueilla asuvien ulottuville.
Kulttuuriympäristö 9 10
Vuokatin liikuntamatkailu- ja -kulttuuriympäristön edistäminen.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

HYTELI-hankkeen tavoitteena oli teknologisesti edistyneiden innovaatioalustojen ja -ympäristöjen kehittäminen ja näissä tapahtuvan kansainvälisen tason teknologiaosaamisen sekä kilpailukyvyn kasvattaminen Kainuussa. Lähtökohtana oli hyödyntää alueellisen CEMIS-konsortion – Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Kajaanin AMK, VTT MIKES sekä CSC – poikkitieteellistä osaamispohjaa alueen elinkeinojen kannalta tärkeissä teemoissa kuten ennaltaehkäisevä terveydenhoito (terveysteknologia, ravitsemusterveys, älykäs kotihoito) sekä Vuokatin huippu-urheiluympäristö ja liikuntamatkailu.

Hankkeessa määriteltiin innovaatioalustat teemojen ”Liikuntateknologia” sekä ”Hyvinvointi- ja terveysteknologia” ympärille. Määrittelyn valmistuttua innovaatioalustoista toteutettiin osaamisalue-esitteet hyödynnettäväksi verkostoitumiseen ja markkinoimaan alueellista monitieteellistä mittaustekniikka- ja tutkimusosaamista myös kansainvälisiä kontakteja varten. Innovaatioalustojen teknologista valmiutta ja osaamispohjaa kehitettiin läpi koko hankkeen keston, joka mahdollisti nopeamman reagoinnin yrityskentän tarpeisiin. Tätä kautta hankkeen myötä voitiin kasvattaa palveluliiketoimintaa sekä synnyttää uusia työpaikkoja. Hankkeen tavoitteet toteutuivat näiltä osin. Hankkeen tuloksena kehittyneitä innovaatioalustoja voitiin hyödyntää sekä innovaatioiden kaupallistamisen (mm. proof-of-conceptit) kautta, että kehittämällä innovaatioympäristöissä tapahtuvaa palveluliiketoimintaa yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Saavutetut määrälliset tulokset: 3 uutta palveluliiketoiminnan työpaikkaa, joista kaksi naisten työllistymistä (TP1 & TP3), 4 kaupallistettua palveluanalytiikan tuotetta pitkäaikaisella toimitussopimuksella (TP1), hankkeen tulosten pohjalta haettu ja saatu hankerahoitus; kansallinen rahoitus 434 000 € (tehtyjä hakemuksia 25 kpl) ja kansainvälinen hankerahoitus 532 000 € (tehtyjä hakemuksia 15 kpl), 1 uusi palvelukonsepti (TP3), 16 uutta yritysyhteistyökumppania, 4 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä lehdissä (TP1 & TP2), 5 ammattilehtijulkaisua tai kongressiabstraktia, 1 miniatyrisoitu, monistettava ja aidoissa käyttöympäristöissä testattu anturointiratkaisu sekä 1 kenttäolosuhteissa testattu prototyyppianturointi.