Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74525

Hankkeen nimi: TEHO - Teknologian kautta tietoa kotona hoidettavan tueksi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.7.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)

Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.chydenius.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Tero Aleksanter Määttälä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistonopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.t.a.maattala(at)jyu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400714128

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

”Oma koti kullan kallis” -sanonnan moni ihminen voi allekirjoittaa. Erityisesti kun ihminen vanhenee, tulee kodista entistä tärkeämpi tuttuna ja turvallisena paikkana olla. Myös hoitotyössä tämä on otettu viime vuosina yhä keskeisemmäksi näkökulmaksi, kun hoitoa suunnitellaan. Jo vanhuspalvelulain 14 § velvoittaa, että ”Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla”.

Haasteen kotona tarjottavalle hoidolle aiheuttaa koko ajan kasvava senioreiden määrä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 yli 75-vuotiaita on Suomessa 503 516 ja sen odotetaan kasvavan 1 015 330 vuoteen 2060 mennessä. Jo vuoteen 2030 Keski-Pohjanmaan alueella määrä kasvaa 71 %:lla (HS, tammikuu 2017), mikä tarkoittaa tämänhetkisten menojen ja tulojen erotuksella menojen kasvavan 24 miljoonalla eurolla (YLE, 16.1.2017). Samanaikaisesti vähenevä työvoima pakottaa kuntia etsimään ratkaisuja säästöistä, leikkauksista uusista tehostetuista toimintatavoista, joita uudet teknologiset ratkaisut tarjoavat.

Hankesuunnitelma perustuu pitkälti esiselvityksiin, tutkimusryhmän kokemuksiin SmartHome4E-hankkeesta sekä aihealueen tutkimuksiin maailmalla. Esiselvitykset ovat keskittyneet senioreiden hoitotarpeisiin ja hoitajien työtä tukeviin tarpeisiin. Esiselvitykset on tehty haastattelemalla useaan otteeseen Soiten eri tiimien henkilökuntaa viimeisen vuoden aikana. Esiselvityksen perusteella keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat muistisairaiden kotona asumiseen liittyvät monitorointiratkaisut ja niihin liittyvät palvelukonseptit.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää käyttäjien ehdoilla järjestelmä, joka lisää tuottavuutta tai parantaa laatua uusien tai parantuneiden toimintatapojen kautta. Hankkeen tavoitteeseen päästäkseen voidaan tavoite jakaa seuraaviin pienempiin osatavoitteisiin:
1. Selvittää IoT-teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksia kotona asuvien hoitotyössä
2. Suunnitella ja toteuttaa IoT-järjestelmä tukemaan kotona asuvien hoitotyötä
3. Kehittää menetelmiä IoT-järjestelmän tuottaman Big Datan käsittelyyn ja hallintaan, rakentaa dataa yhdistäviä malleja hoitotyön tueksi sekä visualisoida tuotettu informaatio käyttäjille soveltuvaan muotoon
4. Järjestelmän käyttöönotto todellisessa ympäristössä
5. Arvioida järjestelmän pitkäaikaisvaikutuksia hoitotyön yhteydessä

Hankkeen tuloksena saadaan kokonaiskuva kotona asuvien senioreille toteutettavasta hoitotyöstä ja sen kehittämisestä IoT-teknologiaa hyödyntäen. Hankkeen aikana kehitetyillä IoT-teknologiset ratkaisut muodostavat suuremman IoT-järjestelmän, joka on yhteensopiva eri ratkaisuille. Järjestelmä kykenee yhdistämään ja käsittelemään eri tietolähteistä tuotettua tietoa Big Datan periaatteiden mukaisesti. IoT-järjestelmä kehitetään tiiviissä yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa, jolloin se vastaa suoraan käytännöstä nousseita tarpeita ja on näin paremmin otettavissa suoraan toimintaympäristöön käyttöön kehityksessä mukana olevien hoitajien toimesta. Yhteistyössä kehitetty IoT-järjestelmä mahdollistaa lähtökohdat tuotteistamiselle ja hoitotyön käytänteiden muokkaamiselle, jonka ansioista voidaan saavuttaa kustannustehokkuus.

Tulokset
• Saadaan kokonaiskuva IoT-teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksista kotona asuvien hoitotyössä
• Saadaan laajennettavissa oleva IoT-järjestelmä muistisairaiden hoitotyön tukemiseen
o Järjestelmän yhteensopivuuteen eri IoT-ratkaisujen kanssa ja skaalautuvuuteen on kiinnitetty huomiota
o Järjestelmä tukee useasta lähteestä olevan informaation yhdistämistä ja käsittelyä
o Tulosten esittäminen käyttäjien tarpeiden mukaisesti
• Todellisessa ympäristössä kerätty datapankki antaa mahdollisuuden uusien mallinnusmenetelmien kehittämiselle myös myöhemmin
• Järjestelmän arviointi tieteellisin menetelmin todellisessa käyttöympäristössä antaa hyvät lähtökohdat tuotteistamiselle sekä hoitotyön käytänteiden muokkaamiselle, jonka avulla voidaan saavuttaa kustannustehokkuus

Hankkeen hyötynä on, että kehitettävät IoT-ratkaisut vastaavat hoitotyön tarpeisiin ja mahdollistavat näin käytänteiden muutoksien avulla taloudellisia säästöjä. Järjestelmä mahdollistaa muistisairaiden kotona asumista pidempään tuoden turvaa tuttuun kotiympäristöön, niin muistisairaalle itselleen kuin hoitajille ja omaisille. Järjestelmä voi tuoda niin ikään tiedon hoitajille, että seniori on kykenemätön asumaan kotona ja tarvitsee tehostetumpaa hoitoa tai asumismuotoa. Järjestelmä pystyy tuottamaan totuudenmukaista tietoa muistisairaasta helpottamaan vuorokausirytmin kokonaiskuvan muodostamisessa ja näin ollen apua oikeanlaisen hoidon mitoitukseen ja päätöksentekoon. Järjestelmän avulla mahdollisuus päästä taloudellisiin säästöihin, mikäli vanhukset pystyvät asumaan pidempään kotona ennen siirtymistä ympärivuorokautiseen hoitoon.

Hyödyt
• Selvityksen tuottama kokonaiskuva mahdollistaa uusien IoT-ratkaisujen kehittämisen hoitotyön tarpeisiin ja hankkeen aikana toteutettu arviointi nostaa esiin järjestelmien ja käytänteiden muutosten vaikutukset, myös taloudelliset
• Kehitetty monitorointijärjestelmä tukee ja turvaa muistisairaiden kotona asumista esimerkiksi poistumishälytyksin, parantaa hoitajien ymmärrystä muistisairaan edellytyksistä kotona asumiseen esimerkiksi aktiivisuusmonitoroinnin kautta ja helpottaa hoitajien työtä esimerkiksi tuomalla mahdolliset edellisen illan ja yön ongelmat näkyville
o Aktiivisuustiedon avulla voidaan kohdentaa palvelua ja hoitoa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti
• Pienentää käytänteiden muuttumisen kautta muistisairaiden asiakkaiden hoidon kokonaiskustannuksia
• Hankkeen aikana luodaan pohjaa myös Soiten tulevien vuosien digitaalisten, sähköisten ja robotiikkaa hyödyntävien palveluiden käyttöönottoon

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, jossa toimenpiteet keskittyvät Hoito ja hoiva -toimialan piirissä oleviin asiakkaisiin ja hoitotyöntekijöihin. Ensisijaisesti toimenpiteet kohdistuvat Kuusikummun toimipisteeseen, mutta hankkeen aikana on tarkoituksena laajentaa myös muihin kotihoidon yksiköihin. Erityisesti hankkeessa keskitytään muistisairaiden asiakkaiden hoitotyön tukemiseen. Tulokset ovat myöhemmin luonnollisesti yleistettävissä myös alueen ulkopuolelle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat vanhustenhuollon parissa toimivat ja kotiin hoitoa tarjoavat yritykset sekä muut alueen IoT-teknologioiden ja digitalisaation hyödyntämiseen liittyvät kehittämis- ja koulutusorganisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 353 865

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 353 771

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 442 330

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 442 230

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Kokkola, Lestijärvi, Perho, Veteli, Kaustinen, Halsua, Toholampi, Kannus

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke kohdistuu niin kotona asuviin iäkkäisiin ihmisiin kuin heidän omaisiinsa sekä heitä hoitavaan hoitohenkilökuntaan. Hanke ei ole suoranaisesti kohdistettu kumpaankaan sukupuoleen, mutta edellä olevissa ryhmissä naiset ovat Suomessa enemmistöinä. Liki 80 % yksin asuvista vanhuksista on naisia (1) ja omaishoitajista 70 % on naisia (2). Etäomaishoitajien osuus omaishoitajista on puolestaan noin 19 % (3) ja hoitohenkilökunnan puolella naisten osuus on lähes 90 % (4). Näin ollen hankkeella tulee olemaan positiivisia vaikutuksia naisten elämänlaatuun ja työhön. Hankkeessa kuitenkin huomioidaan molempien sukupuolten tarpeet ja hankkeen toimenpiteet suunnitellaan niin, että sukupuolinäkökulma tulee tasapuolisesti huomioiduksi. Lähteet: (1)http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-12- 10_006.html?s=0 (2) https://www.omaishoitajat.fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/THL_powerpoint_omaishoito.pdf (3) http://www.omaishoitajat.fi/mit%C3%A4- omaishoito (4) https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129581/Tr26_15.pdf?sequence=4
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeessa kehitettävässä konsepteissa pyritään ratkaisuun joka palvelee tasapuolisesti kaikkia sukupuoleen katsomatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Palvelukonseptin tulee olla sellainen että se soveltuu sukupuoleen katsomatta kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Palvelukonsepti mahdollistaa tarkemman toiminnan suunnittelun. Tämä vähentää tarvetta matkustamiselle ja tukee kestävän kehityksen periaatteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Toimet voivat vähentää yleisesti ympäristön kuormitusta, eivät kuitenkaan suoraan kohdistu Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
IoT-laitteiden pienten virrankäytön vaatimusten vuoksi uusiutuvaa energiaa (kuten ympäristöstä energian kerääminen: aurinkoenergia, liikeenergia, ääniaalloista kerättävä energia) tulee hyödyntää näiden mittauslaitteiden kehityksessä toiminta-ajan maksimoimiseksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Projektin toteuttamisen myötä yritysten tietoisuus uusista teknologoista kasvaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
IoT-laitteet voivat olla kytkettynä ja ne voivat tuottaa tietoa verkkopalveluihin, jotka toimivat perustana aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle (mm. kehitysrajapinnat).
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
IoT-laitteisiin liitetyt palvelut vähentävät turhan liikkumisen ja mittausvälineistön siirtelyn tarvetta. Palvelukonseptin hoitohenkilökunnan matkustaminen asiakkaille voidaan optimoida. Tämä tukee kestävän kehityksen periaatteita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Hanke parantaa hoidon saatavuutta ja tukee kotona asumista.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hankkeessa kehitettävässä konseptissa pyritään ratkaisuun joka soveltuu yhtä hyvin kaikille sukupuoleen katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeen tavoitteena on tarjota kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet palvelun saamiseksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Erityisesti ihmisen vanhetessa kodin rooli tärkeänä, tuttuna ja turvallisena paikkana korostuu. Myös hoitotyössä tämä on otettu viime vuosina yhä keskeisemmäksi näkökulmaksi, kun hoitoa suunnitellaan. Vanhuspalvelulain 14§ velvoittaa kuntaa toteuttamaan iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti kotiin annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Kotona tarjottavalle hoidolle aiheuttaa kuitenkin haasteita koko ajan kasvava senioreiden määrä. Samaan aikaan vähenevä työvoima pakottaa kuntia etsimään uusia tehostettuja toimintatapoja ja teknologisia ratkaisuja, jotta vanhusten hoito saadaan toteutettua.

TEHO-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa järjestelmä, joka lisää hoitotyön tuottavuutta ja parantaa sen laatua uusien tai parantuneiden toimintatapojen kautta. Hankkeen toimenpiteet perustuivat pitkälti esiselvityksiin, tutkimusryhmän kokemuksiin aiemmasta SmartHome4E-hankkeesta sekä aihealueen tutkimuksiin maailmalla. Esiselvitykset ovat keskittyneet senioreiden hoitotarpeisiin ja hoitajien työtä tukeviin tarpeisiin, joita on kerätty haastattelemalla useaan otteeseen Soiten eri tiimien henkilökuntaa. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi hankkeessa muodostuivat muistisairaiden kotona asumiseen liittyvät monitorointiratkaisut ja niihin liittyvät palvelukonseptit.

Päätavoitteena oli kehittää käyttäjien ehdoilla teknologinen kokonaisratkaisu, joka pohjautuu IoT-teknologioihin ja mahdollistaa hoitotyön resurssien optimoinnin. Tähän pyrittiin suunnittelemalla ja rakentamalla asukkaiden aktiivisuutta ja vuorokausirytmiä monitoroiva järjestelmä tukemaan kotona asuvien vanhusten hoitotyötä. Osana kehitystyötä kehitettiin menetelmiä IoT-järjestelmän tuottaman big datan käsittelyyn ja hallintaan, rakennettiin dataa yhdisteleviä malleja hoitotyön tueksi sekä tuotettiin visualisointeja informaatiosta eri käyttäjäryhmille soveltuviin muotoihin. Järjestelmä myös otettiin käyttöön todellisessa ympäristössä yli neljässäkymmenessä senioriasunnossa.

Tärkein hankkeessa saavutettu tulos oli kokonaiskuva mahdollisuuksista, joita IoT-teknologiat voivat tarjota kotona asuville vanhuksille toteutettavan hoitotyön tukemisessa. Hankkeen aikana kehitetyt teknologiset ratkaisut muodostavat suuremman IoT-järjestelmän, joka on yhteensopiva myöhempää jatkokehitystä tai laajentamista silmällä pitäen. Järjestelmä suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa, jolloin sen toteuttamisessa voitiin vastata suoraan käytännöstä nousseisiin tarpeisiin ja näin omalta osaltaan varmistaa sen soveltuvuus todelliseen toimintaympäristöön. Järjestelmä olikin kehityksessä mukana olevien hoitajien toimesta aktiivisessa käytössä jo hankkeen aikana, ja hankkeen päättymisen jälkeen järjestelmä on edelleen käytössä. Näin kertynyt datapankki antaa mahdollisuuden uusien mallinnusmenetelmien kehittämiselle myöhemmin, ja toimii lähtökohtana mahdollisille pitkäaikaisvaikutusten jatkoseurannalle.

Hankkeen tuottaman järjestelmän taloudelliset hyödyt syntyvät hoitotarpeen arvioinnin tarkentumisesta järjestelmän tarjoaman datan pohjalta ja tarjoten tukea asukkaan hyvinvointia koskevaan päätöksentekoon. Järjestelmä mahdollistaa muistisairaiden kotona asumisen pidempään, tuoden turvaa tuttuun kotiympäristöön niin muistisairaalle itselleen kuin hoitajille ja omaisille. Järjestelmän tuottaman informaation perusteella voidaan arvioida, milloin seniori on kykenemätön asumaan kotona ja tarvitsee tehostetumpaa hoitoa tai kokonaan uutta asumismuotoa. Kun vanhuksen vuorokausirytmistä on saatu totuudenmukainen kuva monitoroinnin avulla, voidaan mitoittaa hoitotoimenpiteet oikein. Mittaustieto on luotettavaa ja ympärivuorokautista, jolloin ”turhien” tarkistuskäyntien määrä vähenee.

Hankkeen aikana on luotu pohjaa Soiten tulevien vuosien digitaalisten, sähköisten ja robotiikkaa hyödyntävien palveluiden käyttöönotolle. Hankkeessa toteutettujen tehtävien myötä kotihoidon toiminta-alueella on muodostunut selkeä tilannekuva IoT-teknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista. Tietoisuuden lisääntymisen myötä myös kynnys ottaa käyttöön moderneja teknologioita on madaltunut ja IoT-teknologioiden hyödyt hoitotyön avustamisessa ja tehostamisessa on tehty näkyviksi.