|
|
|
Hankekoodi: A74532
Hankkeen nimi: Kiertopuu - Puupakkausten ja puutuoteteollisuuden sivuvirtojen kierrätysmahdollisuudet
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D, PL 68
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanne Soininen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanne.soininen(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400869952
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Puu on monipuolinen uusiutuva raaka-aine ja puutuotteet erinomaisia hiilivarastoja. Pitkäikäisissä puutuotteissa sidottu hiili pysyy lähes muuttumattomana, ja tästä syystä onkin ympäristön kannalta järkevää pitää puutuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään. Suomessa syntyy puujätettä yli 3 miljoonaa tonnia vuodessa, ja 90% siitä poltetaan suoraan energiaksi.
Tietyt tuottajavastuun piirissä olevat jätevirrat, kuten puinen pakkausjäte, tulisi käsitellä EU:n jätehierarkian mukaisesti, eli tuote tulisi ennen polttoa kierrättää vähintään kerran. Pakkausten uusiokäyttöä on jonkin verran, mutta nopeaan tahtiin kiristyvät kierrätysvelvoitteet aiheuttavat jo lähitulevaisuudessa ongelmia. Puun kierrätystä ei Suomessa juuri ole, pääasiassa energiateollisuuden kilpailun ja järkevien jatkokäyttökohteiden puutteen vuoksi. Kansainvälinen paine materiaalitehokkuuden kasvattamiseksi, sekä kansalliset kiertotalouden tavoitteet kuitenkin kannustavat ratkaisujen etsimistä ongelmaan.
Myös puutuoteteollisuus tuottaa Suomessa runsaasti polttoon menevää jätettä, mutta kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja resurssitehokkuuden kasvattamisen tarve puoltaa jätevirtojen hyödyntämistä myös tällä teollisuuden alalla. Puutuoteteollisuuden jätteet ovat laadultaan samanlaisia kuin puupakkausjätteetkin, joten kierrätysratkaisut voivat olla myös samankaltaisia näille kahdelle virralle.
Tämän projektin tavoitteena on identifioida Suomessa ja erityisesti Etelä-Savon alueella syntyviä puupakkaus- ja puutuoteteollisuuden jätevirtoja, analysoida niiden laatua, ja tuottaa tietoa mahdollisista, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavista tavoista hyödyntää tätä materiaalia tuotteissa. Hankkeen tuloksena saadaan uutta tietoa puun kierrätyksestä tutkimuksen ja testauksen kautta kolmesta demonstraatiokokeesta. Tulokset hyödyttävät monia eri toimijoita Suomen ja Etelä-Savon alueella, erityisesti niitä jotka tuottavat tuottajavastuun piiriin kuuluvaa puupakkausjätettä tai puutuoteteollisuuden sivuvirtoja. Tuloksia voidaan tietyin reunaehdoin soveltaa myös muuhun puujätteeseen, esimerkiksi puhtaaseen rakennus- ja purkujätteeseen.
Hankkeen tulokset edistävät horisontaalisten periaatteiden, erityisesti kestävän kehityksen toteutumista Etelä-Savossa. Puun kierrättäminen uusiksi tuotteiksi edistää materiaalitehokkuutta ja vähentää syntyvien jätteiden määrää. Hankkeessa tuotettu tieto edistää jätepuun tehostettua hyödyntämistä uusissa käyttökohteissa, mikä edistää hiilen sidontaa, luonnonvarojen tehostettua käyttöä sekä yritystoiminnan kehittymistä.
Etelä-Savon maakuntaohjelman mukaisesti projekti tuottaa ratkaisuja kestävän biotalouden ja innovaatioiden tueksi, etsii uusia kaupallisia mahdollisuuksia ja tuo paikallisille yrityksille mahdollisuuden kehittää omia tuotteita ja prosessejaan. Tulokset luovat pohjaa materiaalien ja resurssien kestävälle käytölle ja tukevat kansallista kiertotaloutta hallituksen 2025-tavoitteen pohjalta (Biotalous ja puhtaat ratkaisut, kärkihankkeina mm. puunkäytön monipuolistaminen ja kiertotalouden läpimurto).
Kiertopuu on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston yhteishanke. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon
maakuntaliitto Euroopan unionin aluekehitysrahastosta.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat tuottajavastuun piirissä olevat puupakkauksia valmistavat yritykset, sekä puutuoteteollisuuden yritykset. Näitä yrityksiä voidaan pitää hanketoiminnan kannalta raaka-aineen tuottajina.
Lisäksi kohderyhmään kuuluvat puujätettä kuljettavat ja hyödyntävät yritykset, esimerkiksi jätehuolintayhtiöt sekä energian tuottajat.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä voidaan pitää potentiaalisia uusiotuotteiden valmistajia. Näitä yrityksiä hanketoiminta koskee lähinnä prototyyppivalmistamisen kautta, jos hanketoiminnan aikana saadaan aikaiseksi onnistuneita prototyyppituotteita, kuten mahdolliset kuitulevy- tai komposiittituotteet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 205 465
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 194 035
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 263 522
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 394
Maakunnat: Uusimaa, Etelä-Savo
Seutukunnat: Helsingin, Mikkelin
Kunnat: Mikkeli, Espoo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Puu on uusiutuva, kestävästi tuotettuna hiilineutraali materiaali. Hankkeessa pyritään maksimoimaan materiaalin hiilivarasto ja kehitetään uusiokäyttöä. Hanke luo edellytyksiä puun kestävään hyötykäyttöön. Hanke edistää kierrätystä, eli vähentää osaltaan neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hiilen sitominen pitkäaikaisiin tuotteisiin on ilmaston kannalta tärkeää ja auttaa vähentämään hiilen kokonaispäästöjä. Hankkeessa tutkitaan ja testataan jätepuun uusia sovelluskohteita. Edistämällä puun kiertoa saadaan puuhun sidottu hiili pysymään muuttumattomana pitkään. Hanke edistää hiilenvarastointia vähentäen ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Kiertopuu – hanke lisää toimintaan osallistuvien tutkimuslaitosten sekä yritysten tietoisuutta kierrättämisen mahdollisuuksista. Kierrätysmahdollisuuksien ymmärtäminen muuttaa mahdollisesti | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Laajamittainen puumateriaalin kierrätys voi lisätä luonnon monimuotoisuutta vähentämällä tarvetta järeälle tukkipuulle ja monipuolistamalla puun käyttöä. Oletuksena siis, että kierrätystuotteiden neitseelliset raaka-aine osuudet on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Hiilidioksidipäästöjen kannalta on toivottavaa, että tuotteiden hiilivarastot maksimoidaan pitämällä tuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään. Kierrättäminen pidentää tuotteisiin sitoutuneen hiilidioksidin kiertoa. Näin ollen hiilidioksidi pysyy tuotteissa eikä vapaudu ilmakehään, kuten tuotteita poltettaessa tai niiden maatuessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Puun kierrättäminen uusiksi tuotteiksi edistää materiaalitehokkuutta ja vähentää jätteen määrää. Hankkeessa tuotettu tieto edistää jätepuun tehostettua hyödyntämistä. Hanke edistää käytettävien materiaalien kestävyyttä ja käyttöikää. Hankkeessa tuotetaan tietoa jätepuun järkevistä käyttökohteista, mikä edistää hiilen sidontaa, luonnonvarojen tehostettua käyttöä sekä yritystoimintaa. Hanke edistää materiaalin jalostusarvoa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Puu on uusitutuva raaka-aine, ja tuotteen kuluttua loppuun (sen muututtua jätteeksi) se käytetään energiaksi. Hankkeessa selvitetään tuotevaihtoehtojen elinkaarikustannukset talouden ja ympäristön osalta. Selvityksessä otetaan huomioon kierrätyksen lisäksi myös mahdollisuus jossa, puupakkaus- ja puuteollisuuden jätevirtojen käytettäisiin energiana. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Materiaali- ja resurssitehokkuuden kehittäminen on tärkeää paikalliselle elinkeinorakenteelle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 2 |
| Hanke kehittää asiantuntijapalveluita, jotka liittyvät puun kierrätykseen tuottaen uutta tietoa tutkimuksen ja käytännön testausten kautta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Kierrättäminen vähentää puupohjaisen jätteen kuljettamista polttolaitokseen sekä neitseellisten raaka-aineiden ja niistä valmistettujen tuotteiden kuljettamista. Toisaalta jakeita tarvitsee kuljettaa jalostettavaksi ja kierrätystuotteiden valmistus tarvitsee uutta raaka-ainetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 2 |
| Hanke edistää liiketoimintaa, työllisyys alueella lisääntyy | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on sukupuolineutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta tähän. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hanke synnyttää uutta tietoa jätepuuksi luokitellun puun kierrätyksestä ja sen ympäristövaikutuksista. | ||
Kiertopuu - Puupakkausten ja puutuoteteollisuuden sivuvirtojen kierrätysmahdollisuudet -hanke oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalan ja Aalto-yliopiston yhteishanke. Hanketta rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, Metsäsairila Oy, Isku-Yhtymä Oy ja Puupakkausten Kierrätys PPK Oy. Hankkeen toimintaan osallistuivat myös Torrec Oy ja Kemion Oy. Kiertopuu-hankkeen tavoitteena oli selvittää puupohjaisten materiaalien kierrätyksen haasteita ja toiminnan nykytilaa sekä kehittää olemassa olevaa toimintaa.
Hanke loi katsauksen erilaisiin puupohjaisiinjätevirtoihin ja toi tietoa niiden laadusta, käsittelyn ja jatkojalostamisen haasteista sekä puupakkausten että puutuoteteollisuuden sivuvirtojen näkökulmasta. Hankkeen toimenpiteet oli jaettu viiteen työpakettiin (TP) ja työnjaosta oli sovittu osatoteuttajien kesken. Aalto-yliopisto vastasi pääosin työpaketista kolme, Xamkilla oli päävastuu työpaketeista yksi. Työpaketeista kaksi, neljä ja viisi vastasivat Aalto ja Xamk yhdessä. Hankkeen alkuperäinen toteutusajankohta oli vuoden 2019 alusta vuoden 2020 loppuun. Koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia hankkeelle anottiin ja saatiin jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun asti. Alla on esitetty tiivistetysti työpakettikohtainen toiminta ja aikaansaadut tulokset.
Työpaketti 1; Kierrätysjakeiden laadun analysointi ja hyödyntämisvaihtoehtojen selvittäminen
Hankkeessa selvitettiin A-, B- ja C-luokan puutavaran kierrätysjakeiden laatua Xamkin ympäristölaboratoriossa. Murskatuista kierrätysjakeista analysoitiin palakoko, irtotiheys, muovi-, metalli-, kuiva-aine-, kosteus- ja tuhkapitoisuus, kalorimetrinen lämpöarvo, tehollinen lämpöarvo kuiva-aineessa sekä saapumistilassa. Näytteistä analysoitiin lisäksi useita alkuainepitoisuuksia. Kierrätystä hankaloittavien aineiden, kuten metallien ja muovin määrien selvittäminen perustui visuaaliseen havainnointiin. Haitta-aineanalyysejä tehtiin erilaisista A- ja B-luokan puujätejakeista. Näytteissä puhdasta puuta edusti rankahake. Kuormalavamurske valmistettiin Xamkin Puupolilla. Lajittelematonta puujätettä noudettiin Metsäsairila Oy:n puujätteen keräyspisteeltä. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi Eurofins Labtium Oy:n laboratorioon Jyväskylään. Analyyseissä ainoastaan lajittelematon puujäte ylitti puhtaan luonnonpuun vertailuarvot usean haitta-aineen kohdalla. Lavamurskenäytteestä löytyi korkeita kaliumpitoisuuksia. Haitta-aineiden lisäksi ISKU:n ja Metsäsairilan jätepuunäytteistä määritettiin kosteusprosentti sekä tehollinen lämpöarvo saapumistilassa. Näytteiden lämpöarvot ovat verrattavissa puhtaan puupolttoaineen luokkaa, 16 - 24 MJ/kg. Metsäsairilan jätepuunäytteistä määritettiin kokojakauma sekä vierasaineiden osuus. Murskattu puujäte sisälsi todella vähän mm. metallia, muovia, kangasta sekä lasia. Kahden seulonnan jälkeen näytteessä oli vierasaineita alle 4 massaprosenttia. Tiivistetysti voidaan todeta että A- ja B-luokan jätteelle tulisi löytää omat kierrätysmenetelmät, jotka ovat teollisessa mittakaavassa järkeviä ja kustannustehokkaita. B-luokan puujätteessä materiaalin sisältämät liima-, kemikaali- sekä maalijäämät rajoittavat uusiokäyttöä. A-luokan jakeissa haasteena on puumateriaalin laadunvarmistus.
Työpaketti 2; Kierrätysskenaarioiden käytännön testit
Tuoteskenaarioiksi valittiin puubetonituotteet, levy- ja muotopuristeet sekä puumuovikomposiittituotteet. Puubetoni koettiin mielenkiintoiseksi tuotevaihtoehdoksi jo olemassa olevan teollisen tuotannon takia. Myös kierrätysjakeiden käytön mahdollinen suurehko volyymi puubetonituotteissa koettiin positiiviseksi asiaksi. Puubetonituotteiden valut tehtiin Puupolilla Mikkelissä.
Puubetonivaluina tehtiin useita standardin SFS-EN 12390-3:2019 mukaisia puristuslujuuskoekappaleita, penkkejä sekä skeittipenkkejä. Valujen tekemistä varten hankittiin valmisbetonia, raudoitusverkkoa, harjaterästä, rautaoksidipigmenttiä sekä natriumsilikaattiliuosta. Teräs käytettiin penkkien sekä skeittipenkkien lujittamiseen ja rautaoksidia skeittipenkkien värjäämiseksi. Skeittipenkit pintakäsiteltiin natriumsilikaattiliuoksella pölynsitomista varten sekä pinnan kulutuksenkeston lisäämiseksi. Puubetonituotteissa käytetty kierrätyspuujae valmistettiin käytetyistä kuormalavoista. Betonin puristuslujuuden testistandardi SFS-EN 12390-3:2019 määrittää muun muassa puristuslujuustestissä käytettävien kappaleiden mitat. Testikappaleet olivat 100 ja 150 mm kanttiinsa olevia kuutioita. Puubetonivaluissa puumursketta oli kappaleen tilavuudesta 50 %. Referenssikappaleet oli valettu puhtaasta betonista. Puubetonikappaleiden puristuslujuuden arvot olivat testien mukaan vain noin 10 % referenssikappaleiden puristuslujuuksista. Suuren puumurskemäärän takia tulos ei ollut yllättävä. Penkit ja skeittipenkit onnistuivat hyvin ja ovat olleet aktiivisessa käytössä valmistumisen jälkeen. Skeittipenkit suunnitteli maisema-arkkitehti Janne Saario, joka on maailmalla tunnettu skeittipuistojen suunnittelija. Jannen mielestä ajatus korvata betonia kierrätysjakeella oli positiivinen asia mm. ympäristöteknisistä syistä. Skeittipenkeissä suuresta puumurskeen määrästä ei ole ollut haittaa. Puubetoniskenaarion tavoitteena oli kokeilla valmistaa puubetonikappaleita, joissa puumurskeen määrään osuus tuotteen tilavuudesta oli suuri ja siinä onnistututtiin. Paljon puuta sisältävien tuotteiden alhaisempi puristuslujuuden arvo tulee ottaa huomioon kappaleiden käyttökohteita suunniteltaessa. Levymäisiä tuotteita kokeiltiin valmistaa A ja B luokan jakeista ja luonnollisista liima-aineista. Tuotteiden valmistaminen aloitettiin pienessä mittakaavassa, 135 mm halkaisijaltaan olevissa kiekoissa. Soveltuvien parametrien haarukoinnin jälkeen kappaleiden kokoa skaalattiin suuremmaksi, 250 x 480 mm arkkikokoon. Kappaleiden koon kasvattamista rajoitti vaatimus riittävästä puristuspaineesta. Puristuspaineen tavoitearvo suuremmille koelevyille määräytyi pienen mittakaavan kokeilun perusteella. Levytuotteita valmistettiin sekä kirkkaasta, että lämpökäsitellystä puumateriaalista valmistetusta murskeesta. Lisäksi raaka-aineina kokeiltiin puhtaasta puusta valmistettua kutteripurua sekä Metsäsairilasta noudettua energiajaemursketta. Sopivien prosessiparametrien löytymisen jälkeen levyt onnistuivat hyvin ja niiden ominaisuuksien testaamista tulisi jatkaa. Puumuovikomposiittikappaleihin liittyvät työt alkoivat raaka-aineiden ja ruiskuvalugranulaattien valmistuksen selvittämisellä. Selvitystyön pohjalta kierrätyspuumateriaaliksi valikoitui Isku Oy:n toimittama puupöly ja matriisiaineeksi biohajoava PLA – muovi. Puumuovikomposiittien valmistuksessa ja testaamisessa hyödynnettiin Xamkin Puulaboratorion - sekä Materiaalitekniikan laboratorion laitteistoa, kuten ruiskuvalukonetta ja rasituskehää. PLA pohjaiset puumuovikomposiitit ovat hauraita johtuen PLAn ominaisuuksista. Tuotteiden valmistaminen on mahdollista mutta raaka-aineiden materiaalitekniset ominaisuudet tulee ottaa tuotteita suunnitellessa huomioon.
Työpaketti 3; Ympäristövaikutusten arviointi
Työpaketin toimet painottuivat LCA-laskentaan. Elinkaarilaskentaa tehtiin Gabi, Sulca, OpenLCA sekä Excel tietokoneohjelmilla. Laskennan lähtötietoina käytettiin Lassila & Tikanojan Biowatti voimalaitoksen keräämää dataa. Biowattivoimalaitoksella käytetään energiantuotantoon A – C luokan puuta. Ympäristövaikutusten arvioinnista vastasi Aalto Yliopisto.
Työpaketti 4; Innovatiiviset hyödyntämisvaihtoehdot
Hankkeessa tutkittiin kierrätyspuumateriaalin innovatiivisempia hyödyntämisvaihtoehtoja. Tuoteideoina oli liukkaudentorjuntamurske, akustiikkalevyt sekä biohiili. Liukkaudentorjuntamurkseella eli hiekoitusepelin puisella korvaajalla pyritään liukkaudentorjunnan lisäksi pienentämään esim. hiekan lakaisemisesta syntyvää pölyhaittaa sekä tiesuolankäytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Liukkaudentorjuntamurskekokeilut aloitettiin soveltuvan käsittelykemikaalin selvittämisellä. Selvitystyön ja alustavien testien perusteella käsittelykemikaaliksi valittiin kaliumformiaatti. Puumateriaaleina kokeiltiin A ja B - luokan kierrätysjakeista-, energiapuusta- sekä puhtaasta selluhakkeesta valmistettujaa murskeita. Kaliumformiaattikyllästykset erilaisille murskemateriaaleille onnistuivat hyvin. Testeissä kyllästetyt murskeet sulattivat jäätä ympäriltään enemmän tai vähemmän ja painuivat osittain jäähän. Liuosväkevyydestä riippuen murskeet joko pitivät veden sulana tai jäätyivät siihen kiinni. Olosuhdekaappi- ja ulkotestitulokset olivat lupaavia ja menetelmän tutkimista kannattaa jatkaa. Muun muassa optimaalisen liuosvahvuuden selvittäminen, käytetyn murskeen kerääminen ja jatkokäyttömahdollisuudet tulisi tutkia. Akustiikkalevymateriaalien kehittäminen jätepuujakeita hyödyntäen oli yksi Kiertopuu-hankkeen tutkimussuuntaus. Tutkimustyön tarkoituksena oli löytää optimaalisia materiaali- ja kemikaalimääriä akustiikkatuotteiden valmistamiseksi. Materiaaleina hyödynnettiin lopulta kutteripurua, havupuusellua ja sellujauhetta vaahtorainausprosessiin käytetyn veden ja vaahdonmuodostajan lisäksi. Puristuslujuustestin tuloksista voidaan todeta että biokomposiittipaneelit olivat rakenteellisesti riittävän kestäviä. Biohiili kokeilut toteutettiin Xamkin tiloissa Mikkelissä ja Kouvolassa. Kierrätysjakeet valmistettiin Puupolilla kuormalavoista ja jakeiden torrefiointi tehtiin Biosammossa. Valmiit hiilinäytteet analysoitiin ulkopuolisella toimijalla. Kokeilun tuloksena voidaan todeta, että kierrätetystä laudasta pystytään valmistaa hiiltä. Torrefioitavien jakeiden valmistuksessa tulee kiinnittää huomiota materiaalin tasalaatuisuuteen, jotta lopputuotteena saataisiin ominaisuuksiltaan käyttökelpoista hiilituotteita.
Työpaketti 5; Raportointi ja tulosten levittäminen
Hankkeen tuloksista on raportoitu ohjausryhmän kokouksissa ja loppuraportissa. Hankkeesta on tiedotettu hankeen omilla verkkosivuilla sekä hankejulisteessa.