Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74536

Hankkeen nimi: Mobiili VR/AR pk-teollisuudessa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Tekniikan yksikkö, PL 64

Puhelinnumero: 0201243000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.sivula(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Isot yritykset hyödyntävät jo VR- ja AR-teknologioita, mutta pk-yrityksissä VR- ja AR-teknologioiden hyödyntäminen on edennyt hitaammin. Aivan viime aikoina VR- ja AR-laitteet ja ohjelmistot ovat kehittyneet sekä käytettävyydeltään että
hinnaltaan niin, että nämä teknologiat alkavat olla kypsässä vaiheessa. Mobiilius mahdollistaa yrityksille kustannustehokkaan ja paremmin hyödynnettävissä olevan teknologian päivittäisessä toiminnassaan ajasta ja
paikasta riippumatta. Mobiilius voidaan toteuttaa erilaisilla virtuaalilaseilla, älypuhelimilla tai tableteilla. Erilaisilla mobiileilla VR-laseilla toteutettava virtuaalitodellisuus mahdollistaa yrityksille kustannustehokkaan ja paremmin
hyödynnettävissä olevan teknologian päivittäisessä toiminnassaan ajasta ja paikasta riippumatta. Investoinnit yrityksille ovat vain tuhansia euroja.

Hanke on luonteeltaan aktivointihanke, jonka päätavoitteena on lisätä yritysten kiinnostusta uutta teknologiaa kohtaan sekä poistaa ennakkoluuloja sekä madaltaa yritysten kynnystä uuden teknologian käyttöönottamisessa ja uudenlaisten
toimintatapojen kehittämisessä yrityksissä. Demonstraatioiden avulla yritykset saavat käsityksen millaisiin eri käyttötarkoituksiin VR ja AR -teknologiaa voidaan hyödyntää.

Demoja toteutetaan yritystoiminnan eri osa-alueilta, näin konkreettisia esimerkkejä on useammasta eri näkökulmasta. Yritykset pääsevät itse kokeilemaan ja aistimaan VR/AR-maailman tarjoamia hyötyjä ja liiketoimintaa edistäviä
ratkaisuja Roadshowssa sekä workshopeissa, joihin tavoitellaan osallistujia 40 eri yrityksestä. Näiden pohjalta saadut kokemukset rohkaisevat yrityksiä nopeisiin kokeiluihin, koska teknologia on edullista.

Hankkeen tuloksena syntyy oppaan muodossa ohjeistus Pk-yritysten VR/AR-teknologioiden käyttöönottoon ja toteutukseen. Hankkeessa syntyy 12 demonstraatiota yritystoiminnan eri osa-alueilta. Osa näitä on yleiskäyttöisiä
siten, että ne on annettavissa ns. ‘open-source’ -tyylisesti yrityksille, jotka kiinnostuvat kyseisestä demosta.

Hankeen toteutus on jaettu seuraaviin työpaketteihin:
Työpaketti 1: Teknologiaselvitys
Työpaketti 2: Demonstraatioiden toteutus
Työpaketti 3: Käytettävyys- ja käyttöliittymätestaus
Työpaketti 4: Yritysaktivointi ja teknologiatiedon siirto
Työpaketti 5: Viestintä, raportointi, hankeen johto sekä hallinto

Hankkeen aktivointitoimien tuloksena toivotaan pidemmällä aikavälillä syntyvän kehittämishanke/hankkeita, jossa toteutetaan pk-yrityksille VR/AR-sovelluksia. Hankkeet voivat olla yrityskohtaisia, jolloin yritys tekee yhteistyötä VR/AR-alan yrityksen kanssa. Hankkeet voivat olla myös laajempia kokonaisuuksia, joissa on mukana korkeakouluja ja teollisuusyrityksiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmän muodostavat Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden kokemus- ja koulutusympäristöjä tuottavat ja tarjoavat yritykset Etelä-Pohjanmaalla sekä SeAMK ja TTY

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 170 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 634

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 242 900

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 242 432

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Lapua, Lappajärvi, Kurikka, Seinäjoki, Teuva, Kauhajoki, Kauhava, Alajärvi, Karijoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Analyysia ei ole tehty hankkeen luonteen vuoksi. Sinällään digitalisaatio, johon VR ja AR lukeutuvat, luo teollisuuteen uudenlaisia tehtäviä, jotka sopivat sekä miehille että naisille ja jotka eivät vaadi erityisiä fyysisiä ominaisuuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asioiden esittäminen ja siirtäminen tietoverkoissa on täysin sukupuolesta riippumatonta toimintaa, joten hankkeen toteuttaminen sopii naisille ja miehille tasavertaisesti. VR/AR-teknologioiden soveltaminen eivät vaadi toimijalta fyysisiä ponnisteluja
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteesta johtuen tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 6
Digitaalisuuden hyödyntäminen, mihin VR ja AR -teknologiatkin kuuluvat, ei kuluta materiaaleja ja luonnonvaroja samalla tavalla kuin perinteiset toimintatavat. Digitalisaation avulla tuotantoprosesseja voidaan säätää tarkasti, jolloin saadaan energiasäästöjä tuotettua kappaletta tai palvelua kohden.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hyödyntämällä virtuaalista tuotesuunnittelua ja katselmointia asiakaslähtöisessä suunnittelussa saadaan energiaa ja materiaaleja säästettyä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
VR ja AR-teknologioiden hyödyntämisen kasvu teollisuudessa luo mahdollisuuksien näiden alojen yritystoiminnalle alueella ja koko ekosysteemi kehittyy. Hyödyntämällä VR/AR-teknologian tarjoamat edut ja soveltamalla niiden käyttöä yrityksen prosesseissa saadaan nostettua yritysten tuottavuutta ja kasvatettua kilpailukykyä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 6
Hanke edistää lisätyn todellisuuden sekä virtuaaliteknologian teollisuuden sovellusten sekä uuden liiketoiminnan syntymistä pitkällä aikavälillä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 6
VR/AR-teknologian avulla voidaan tehostaa esimerkiksi huoltotyötä ja vähentää matkustusta. Erilaisten etäneuvonta AR-sovellusten avulla huoltohenkilö on yhteydessä asiantuntijaan videoyhteyden välityksellä, jolloin asiantuntija näkee etänä saman mitä huoltohenkilökin. Asiantuntijaa ei tarvitse lähettää huoltopaikalle vaan hän pystyy neuvomaan kohteessa oleva etäyhteyden avulla. Messuilla voidaan tuotantolinjan esittely hoitaa virtuaalimallin avulla, jolloin oikeaa tuotantolinjaa ei tarvitse kuljettaa messuille. Virtuaaliteknologian avulla liikkumista saadaan vähennettyä, joka laskee myös syntyviä päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Uusien teknologioiden osaaminen ja käyttöönotto lisäävät innovatiivisuutta sekä työtyytyväisyyttä tekemisen hallinnan tunteen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 1 4
Hanke pyrkii tunnistamaan sukupuolten erilaiset näkökulmat VR/AR-teknologian hyödyntämisessä mm. analysoimalla testaajien palautteita tästä näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke (A74536) oli luonteeltaan aktivointihanke, jonka päätavoitteena oli lisätä Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten kiinnostusta VR- ja AR-teknologiaa kohtaan sekä parantaa yritysten valmiuksia uuden teknologian käyttöönottamisessa ja sen hyödyntämisessä omassa liiketoiminnassaan. Aikaisemmin virtuaalitodellisuus on vaatinut kalliita investointeja laitteisiin. Peliteollisuuden toimiessa teknologian kehityksen veturina VR-lasit ovat yleistyneet ja niiden hinnat ovat pudonneet kilpailun myötä kuluttajatasolle. Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä oli esitellä yleisten ja käytännönläheisten demojen avulla erilaisia VR/AR-teknologian sovelluskohteita sekä tuoda julki sovellusten kehitykseen vaadittavaa osaamista ja laitteistoa. Tarkoituksena oli toteuttaa demonstraatioita liiketoiminnan kuudelta eri osa-alueilta tuotesuunnittelu, tuotanto, markkinointi, koulutus, datan visualisointi, huolto ja kunnossapito. Toteutuksessa oli myös ideana hyödyntää mahdollisimman paljon avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia sovelluksia demojen kehityksessä ja huomioida käytettävässä teknologiassa pk-yritysten investointikyvykkyys. Teknologiatiedon levitykseen liittyen yhtenä suurena päätavoitteena oli järjestää viikon mittainen road show, jonka tarkoituksena oli varustaa näyttelyrekka VR/AR-teknologialla ja esitellä teknologiaa keskitetysti eri paikkakunnilla. Virtuaaliteknologian mahdollisuuksia on haasteellista ymmärtää ilman käyttökokemusta ja tästä syystä road show -tapahtumalla oli tärkeä rooli teknologian siirrossa yrityksille. Toteutettujen demojen sekä tapahtumien kautta yritykset ovat saaneet selkeämmän kuvan, miten VR/AR-teknologiaa voidaan soveltaa omaan liiketoimintaan. Hankkeen tärkeys korostui vuoden 2020 aikana, sillä maailmanlaajuinen koronaviruspandemia pakotti yrityksiä muuttamaan toimintatapojaan pitääkseen liiketoimintansa kannattavana. Erilaiset etäkokoukset ja virtuaaliset tuotekatselmukset yleistyivät ja niiden kysyntä kasvoi. Teknologiaan panostettiin maailmanlaajuisesti ja se synnytti uusia ratkaisuja sekä erilaisia sovelluksia. Hankkeen toimet herättivät toivottua mielenkiintoa alueen yrityksissä sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilöstössä. Hankkeen välittömät tulokset työpaketeittain:

Työpaketti 1: Teknologiaselvitys

Teknologiaselvityksen tarkoituksena oli selvittää pk-yrityksille parhaiten soveltuvat laitteet, ohjelmakirjastot sekä sovellukset. Hankkeen alussa markkinoilla oli useita VR-laseja ja niiden ominaisuudet sekä hinnat vaihtelivat. Hankeryhmän käytössä olevat VR-lasit olivat Oculus Rift, HTC Vive ja HTC Vive Pro. Näistä Oculuksen lasit olivat selkeästi helpoimmat käyttää sekä myös ohjaimet olivat käytettävyydeltään paremmat kuin Viven vastaavat. Vive Pro kuitenkin sisälsi paremmalla resoluutiolla varustetun näytön mutta sen hinta oli lähes puolet kalliimpi kuin Oculuksen. Työpaketissa toteutettu teknologiaselvitys oli tarpeen koska VR/AR teknologian kehitys oli nopeaa ja uusia teknologioita syntyi hankkeen aikana useita. Vuoden 2020 aikana uusia sovelluksia ja alustoja syntyi niiden kysynnän kasvaessa maailmalla vallinneen poikkeustilan takia. Teknologiaselvitystä pidettiin jatkuvana taustaprosessina, jota päivitettiin läpi hankkeen. Teknologiaselvityksen alustana käytettiin Miro-sovellukseen luotua käsitekarttaa. Demojen toteutuksen kannalta oli oleellista tutustua myös itse sovelluskehitykseen ja tarvittavien ohjelmistojen sekä ohjelmistokirjastojen testaukseen sekä vertailuun. Vuonna 2019 markkinoilla oli vain muutamia tähän tarkoitukseen soveltuvia vaihtoehtoja, joista osa oli pk-yritysten näkökulmasta liian kalliita. VR:n sovellusten toteutukseen ohjelmistoja oli tarjolla vain Unity ja Unreal Engine. Unity on näistä yleisimmin käytetty ja hanketiimissä oli ohjelmaan liittyvää aikaisempaa kokemusta. Lisäksi sillä on suurempi käyttäjäkunta. AR-sovellusten valinnassa oli vain yksi selkeä avoimen lähdekoodin kirjasto tarjolla AR.js. JavaScript-pohjainen AR.js-kirjasto mahdollisti web-pohjaisten sovellusten toteutuksen, jolloin erillistä sovellusta ei tarvinnut ladata puhelimeen vaan sovellus suoritettiin verkkosivulla. Lisäksi se mahdollisti puhelimen kameran hyödyntämisen. Näitä valittuja kirjastoja ja alustoja hyödynnettiin myöhemmin demojen toteutuksessa. Teknologiaan liittyvää tietoutta haettiin myös vierailemalla Euroopan suurimmilla VR/AR-alan messuilla Laval Virtual -tapahtumassa, Ranskassa keväällä 2019. Hankeryhmä osallistui myös suomalaisille teknologia-alan messuille. Tapahtumien kautta saatiin luotua hankkeen kannalta hyödyllisiä kontakteja VR/AR-sovelluskehitystä toteuttaviin yrityksiin sekä alan yhdistyksiin.

Työpaketti 2: Demonstraatioiden toteutus

Työpaketissa toteutettiin useita nopeita demonstraatiota VR/AR-teemaan liittyen hyödyntämällä avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmakirjastoja tai pk-yrityskäyttöön soveltuvia maksullisia alustoja. Demojen aihepiirit liittyivät tuotesuunnitteluun, tuotantoon, markkinointiin, koulutukseen, datan visualisointiin sekä huoltoon. Demojen toteutuksessa hyödynnettiin myös yrityslähtöisiä demoideoita. Yksi yrityslähtöisistä demoista oli virtuaalisen messutilan toteutus Jucat Oy:lle. Yrityksen koneet ovat mitoiltaan suuria ja raskaita, joten niiden kuljetus messuille on työlästä ja sitoo resursseja. Virtuaalisessa esittelytilassa on mahdollista tutustua laitteistoon tai useisiin laitteisiin niiden todellisessa koossa ja kokeilla niiden toimintaa VR-lasien avulla. Laitteita pääsi myös ohjamaan sovelluksessa, jolloin mallista tuli monikäyttöisempi. Myöhemmin samaa mallia käytettiin pohjana kollaboratiivisen VR-sovelluksen kehityksessä. Sovellus mahdollisti useamman käyttäjän saman aikaisen kommunikoinnin avatar-hahmojen avulla. Käyttäjien käsien ja pään liikkeet välitettiin myös muille käyttäjille. Nämä molemmat demot olivat alueen laitevalmistajien näkökulmaan sovitettuja ja niiden tarkoitus oli innostaa suunnittelun ja markkinoinnin asiantuntijoita hyödyntämään enemmän virtuaalitodellisuutta omassa työssään.
Demojen toteutuksessa hyödynnettiin pääsääntöisesti AR-sovelluksien osalta AR.js-kirjastoa. VR-sovellusten toteutuksessa käytettiin Unityä ja SteamVR-lisäosaa. SeAMKin toimesta toteutettiin yhteensä 8 demonstraatiota, joista kuudesta tehtiin erillinen videojulkaisu. Tampereen yliopisto toteutti 5 eri demonstraatiota, joista merkittävin oli metsäkoneen VR-simulaattori. Siinä hyödynnettiin todellista fysiikkamoottoria pelimoottorin sijaan. Demonstraatioiden avulla saatiin selkeytettyä yrityksille erilaisia sovellettavan teknologian käyttömahdollisuuksia. Demonstraatiot innostivat myös SeAMKin opetushenkilökuntaa kokeilemaan virtuaalitodellisuutta osana opetusta ja synnyttämään uudenlaisia oppimisympäristöjä.

Työpaketti 3: Käytettävyys- ja käyttöliittymätestaus

Työpaketissa tehtiin syksyllä 2019 järjestetyn Road Show -tapahtuman aikana käytettävyystutkimus henkilöille, jotka testasivat hankkeessa toteutettuja demoja. Tutkimuksen perusteella monet kokivat VR:n positiivisena teknologiana ja todella moni tutustui teknologiaan ensimmäistä kertaa. Syöttö- ja interaktiolaitteisiin liittyen VR-lasivalmistajat toivat markkinoille käsien tunnistuksen sekä silmän seurantaan liittyvät teknologiat integroituna laseihinsa vuoden 2020 aikana. Hankkeen alkuvaiheessa käsientunnistusta pystyi toteuttamaan ainoastaan erillisen lisälaitteen avulla. Tarkoituksena oli toteuttaa vielä toinen tutkimustapahtuma suuremmalle osallistujamäärälle vuoden 2020 aikana mutta maailmalla ollut poikkeustila ja sen myötä tulleiden rajoitteiden seurauksena tutkimuksen järjestäminen koettiin haasteellisena ja siitä päätettiin luopua.

Työpaketti 4: Yritysaktivointi ja teknologiatiedon siirto
Hankkeen kannalta merkittävimpänä tapahtumana voidaan pitää syksyllä 2019 järjestettyä viikon mittaista VR/AR Road show -tapahtumaa Etelä-Pohjanmaalla. Hankeen näyttelyrekka pysähtyi kahdeksalla eri paikkakunnalla (Seinäjoki, Alajärvi, Vimpeli, Lapua, Kauhava, Kurikka, Kauhajoki ja Ähtäri) viikon mittaisen kiertueen aikana esitellen hankkeen demoja ja VR/AR-teknologiaa yleisesti. Tapahtuma tavoitti yli 100 kävijää ja yli 20 yritystä. Näyttelyrekassa oli 3 kpl virtuaalilaseja sekä yhdet AR-lasit. Suurin osa tapahtuman vierailijoista käytti VR-laseja ensimmäistä kertaa. Hankkeen toimintaa esiteltiin myös kahdessa eri webinaarissa sekä muissa pienemmissä tapahtumissa maakunnassa.

Työpaketti 5: Viestintä, raportointi, hankeen johto sekä hallinto
Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 6 kertaa etänä, joista viimeinen toteutettiin virtuaalisessa Mozilla Hubs VR-ympäristössä perinteisen Microsoft Teams palaverin sijaan. Hankkeen toimintaa esiteltiin SeAMKin sisäisissä tapahtumissa vieraileville yrityksille, AMK-opiskelijoille sekä toisen asteen opiskelijoille. Hankkeessa toteutettiin viestintää hankehenkilöstön toimesta Twitterissä sekä LinkedInissä. Hankkeen aikana kirjoitettiin useampia artikkeleita suomeksi sekä käännettiin ne englanniksi. Demot esiteltiin videojulkaisuina. Julkaisut ovat toteutettu, joko Seinäjoen ammattikorkeakoulun tai Tampereen yliopiston toimesta. Linkit julkaisuihin löytyvät hankeen verkkosivuilta https://www.seamk.fi/mobiilivrar/

Hankkeen aikana käynnistyi myös aihepiiriin liittyen opinnäytetöitä, jotka käsittelivät VR:n hyödyntämistä auto- ja työkonetekniikan opetuksessa sekä virtuaalisen yhteistyötilan valintaa laitevalmistuksen tueksi yritykselle.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi