Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74539

Hankkeen nimi: Sivukivi kiertoon

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 31.5.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pirkanmaan Liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0828308-4

Jakeluosoite: PL 1002

Puhelinnumero: 032481111

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.pirkanmaa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Iris Satu Johanna Havola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnitteluinsinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: iris.havola(at)pirkanmaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444222262

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella edistetään Pirkanmaan rakennuskivilouhimoiden sivukivivarantojen käyttöönottoa, vähennetään sivukiven syntyä jatkossa sekä parannetaan luonnonkivialan ja maarakentamisen resurssitehokkuutta.

Suhteessa irrotettuihin rakennuskiviaihioihin sivukiveä syntyy merkittäviä määriä, mikä hankaloittaa louhimoilla työskentelyä, vie resursseja ja aiheuttaa maisema- ja turvallisuushaittaa. Sivukiven käyttökohteita voivat olla esimerkiksi maa- ja väylärakentamisen kohteet, seosjalosteet ja erilaiset maisema- ja vesirakentamishankkeet.

Hankkeessa kehitetään yhdessä sektorin toimijoiden ja sidosryhmien kesken uusia kustannustehokkaita toimintamalleja, luodaan uusia ja lujitetaan olemassa olevia louhimoyritysten, välittäjien ja käyttäjien välisiä yhteistyöverkostoja sekä toteutetaan avoin Pirkanmaan aluetietopalvelun tietonäkymä, joka sisältää kiven ajantasaiset saatavuus- ja käyttökohdetiedot sekä tietoa uusista hyvistä käytännöistä sivukiven hyödyntämisestä infararakentamisessa.

Hankkeen myötä sivukiven varastointitarve pienenee ja kiveä syntyy nykyistä vähemmän. Hanke säästää luonnonvarojen lisäksi luonnonympäristöjä uusien louhimoiden avaamiselta, kehittää paikallisen elinkeinorakenteen kestävyyttä ja vähentää korkeiden sivukivikasojen aiheuttamaa maisemahaittaa. Tavoitteena on pidemmällä tähtäimellä koko sektorin laaja-alainen toimintakulttuurin muutos, jossa tunnistetaan resurssitehokkaat ja ympäristömyönteisemmät toimintamallit ja edistetään 'vihreää kivitaloutta' osana kehittyvän maakunnan logistiikkaa ja kiertotalousklusteria.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä koostuu noin 40 Pirkanmaalaisesta luonnonkivituotealan pk-yrityksestä, joista louhimoyrityksiä on kymmenkunta, loput tarjoavat murskaus-, jälleenmyynti- ja asennuspalveluja. Muita tärkeitä kohderyhmiä ovat maakunnan kuljetusyrittäjät, Tampereen, Ylöjärven ja Oriveden kaupungit ja muut infrahankkeita suunnittelevat ja toteuttavat organisaatiot. Työssä ovat vahvasti mukana alan oppilaitokset, asiantuntijaorganisaatiot sekä kuntien elinkeinoelämän edustus ja ympäristöluvituksesta vastaavat viranomaistahot.

Hankkeeseen osallistettavat oppilaitokset ovat TTY, TAMK ja Tredu, joiden yhtymäpintoja hankkeeseen ovat mm. rakennustekniikka, kone- ja tuotantotekniikka, yhdyskuntasuunnittelu, TKI-toimintaosaaminen ja suorittavan työn koulutus. Oppilaitoksille halutaan saattaa tiedoksi louhimoyrittäjien ja muiden toimijoiden näkemyksiä ja klusterin ongelmakohtia, joihin oppilaitosten toivotaan tarttuvan mahdollisuuksien mukaan joko hankkeen aikana tai sen jälkeen (tällä tarkoitetaan, että esim. TAMK:in opetushenkilöstö ei voi toimia asiantuntijana hankkeessa ilman rahallista korvausta johtuen ammatillisesta luokituksesta, eikä hankkeeseen ole budjetoitu tällaisia asiantuntijapalkkioita). Oppilaitosten toivotaan osallistuvan vahvasti etenkin hankkeen työpajatoimintaan. Hankkeen esivalmistelussa on nähty tärkeänä aktiivinen ja avoin tiedon välittäminen eri alojen toimijoiden – mukaan lukien oppilaitokset - välillä, jotka voivat halutessaan vaikuttaa merkittävästikin esim. luonnonkivialan tulevaisuuteen.

Esiselvityksen aikana pidettyihin kokouksiin osallistuivat Pirkanmaan liiton lisäksi Tampereen Kovakivi Oy, Kurun Kivi Oy, Liuskemestarit & CO Oy, Interrock Oy, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen, Ylöjärven ja Oriveden kaupungit, Geologian tutkimuskeskus sekä Kiviteollisuusliitto ry. Edellisten lisäksi hankkeeseen kutsutaan osallistumaan mm. aiemmin mainittuja murskaus-, kuljetus- ja jälleenmyyntitoimijoita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä koostuu niin ikään Pirkanmaalaisista pk-yrityksistä sekä julkisen ja kolmannen sektorin tahoista, jotka toimivat kiviainesten käyttäjinä liittyen infra-, viher- ja ympäristörakentamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Tällaisia ovat esim. muut kunnat, rakennuttajat, tienhoitokunnat, ympäristöjärjestöt, vesihuolto- ja tietoliikenneosuuskunnat sekä vesistökunnostusten toteuttajat ja maanviljelijät. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös mm. paikalliset matkailu-, virkistys- ja vapaa-ajan palveluja tarjoavat toimijat sekä paikalliset henkilöliikenteen palveluja tarjoavat yrittäjät liittyen matkailupalveluihin. Asukkaat ja muut alueilla liikkuvat hyötyvät hankkeen myötä vähenevästä maisema- ja turvallisuushaitasta.

Hankkeella halutaan tiedotuksen lisäksi kartoittaa myös välillisten kohderyhmien tarpeita ja näkemyksiä sivukivien hyödyntämistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 61 996

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 61 996

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 93 822

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 93 822

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Urjala, Valkeakoski, Virrat, Lempäälä, Kangasala, Tampere, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Hämeenkyrö, Sastamala, Akaa, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei juuri sukupuolinäkökulmasta ole tarkoitus analysoida toimintaympäristöä, mutta sillä voi olla vaikutusta miesvaltaisen alan kiinnostavuuden lisääntymiseen myös naisten keskuudessa johtuen hankkeen ympäristömyönteisistä tavoitteista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen luonteen vuoksi siinä ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella varsinaisia sukupuolivaikutuksia, mutta hankkeen kaikissa toimissa ylläpidetään sukupuolten tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, eikä sillä todennäköisesti ole vaikutuksia tähän.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 8
Hanke säästää etenkin kiviaineksia siirtämällä uusien louhimoiden avaamisen tarvetta, mutta hyödyntää myös jo irrotettuja kiviä ja niihin käytettyjä energiaresursseja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 8
Verrattuna toiminnan jatkumiseen nykyisenkaltaisena, hankkeella on vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen käytettyjen energiaresurssien ja säästyvien luonnonalueiden kautta sekä lisäämällä ympäristötietoisuutta ja resurssitehokasta toimintaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Koska hanke pyrkii jatkamaan toimintaa jo olemassa olevilla louhimoilla uusien sijaan, sillä on myönteistä vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Hankkeella on kohtalaista myönteistä vaikutusta maaperään ja jonkin verran vesiin ja ilmaan, koska uusien louhimoiden avaustarve vähenee ja resurssitehokkuus lisääntyy.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 10
Hanke perustuu materiaalitehokkuuden parantamiseen ja jätteeksi luokiteltavan sivukiven hyödyntämiseen. Materiaaliyhdistelmien kautta voidaan muitakin materiaaleja hyödyntää sivukiven lisäksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Hankkeella on vaikutusta uusiutuvan energian ja kaikenlaisen resurssitehokkaan toiminnan omaksumiseen ja ymmärrykseen. Hanke voi helpottaa alueellisesti metsäenergian hyödyntämistä louhimoihin liittyvän alempiasteisen tieverkon parannustoimenpiteistä johtuen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Hanke vaikuttaa myönteisesti paikallistalouteen kehittämällä yritysten resurssitehokkuutta ja tuotetarjontaa sekä parantamalla ympäristöimagoa. Hanke edesauttaa uusien, esim. jalostuspalveluja tarjoavien yritysten toimintaa alueilla. Lakkautettujen louhimoiden jatkokäytön mahdollisuuksien selvittämisellä vapaa-ajan palveluihin ollee välillisiä vaikutuksia paikallistalouteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 7
Hankkeen vapaa-ajan palveluihin liittyvillä jatkohankkeilla toteutuessaan on vaikutusta alueellisten aineettomien palvelujen kehittymisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 4 8
Jo irrotetun kiviaineksen hyödyntäminen vähentää liikkumistarvetta uusille alueille. Hankkeessa saatavat synergiaedut lähialueen tiehankkeissa ja aluetietopalvelun kautta sekä erityisesti vesikuljetus vähentävät tieliikennetarvetta ja edistävät sujuvaa logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 7
Hanke edistää yleistä hyvinvointia alue- ja yrityskohtaisten taloudellisten hyötyjen, luonnonarvojen säilymisen, avoimen tiedonvälityksen ja mahdollisten uusien palvelujen kautta. Mahdolliset jatkohankkeet edistävät kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvien harrastemahdollisuuksien syntyä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi ei vaikutusten huomioiminen ole perusteltua eri ryhmien kannalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi sillä ei ole varsinaista vaikutusta yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 2 7
Hanke vähentää sivukivistä syntyvää maisemahaittaa avarilla maaseutualueilla. Luonnonkiven lisääntyvä hyödyntäminen esim. puisto- ja virkistysalueilla lisää luonnonmateriaaleihin perustuvaa viihtyisyyttä ja tukee olemassa olevaa kulttuuriympäristöä sekä paikallishistoriaa.
Ympäristöosaaminen 3 8
Hanke lisää ympäristötietoisuutta ja -osaamista sekä aluetietopalvelun että muun hanketoiminnan ja tiedottamisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella pyrittiin edistämään Pirkanmaan rakennuskivilouhimoiden sivukivivarantojen käyttöönottoa, löytämään keinoja, jotka auttavat tulevaisuudessa vähentämään sivukiven syntyä sekä parantamaan muutoinkin luonnonkivialan ja maarakentamisen resurssitehokkuutta. Hankkeessa keskityttiin maakunnan merkittävimpien, Ylöjärven, Tampereen sekä Oriveden alueilla toimivien louhimoiden sivukivien hyötykäytön lisäämiseen selvittämällä uusia käyttökohteita ja toimintamalleja yhdessä louhimo-, kuljetus- ja maanrakennusyritysten sekä julkisen sektorin toimijoiden kesken.

Hankkeen tuloksena tuotettuun interaktiiviseen aluetietotietopalvelun näkymään (https://tieto.pirkanmaa.fi/sivukivi/) on koostettu tiedot sivukivivaroista hankkeessa mukana olleiden yritysten luonnonkivilouhimoilta. Kivivarantojen lisäksi palvelussa kerrotaan kivien käyttöön soveltuvista kohteista ja se sisältää kuljetusmuodoittain lasketut kuljetuskustannukset sekä hiilidioksidipäästötiedot. Hankkeessa teetettyjen laboratoriotutkimusten perusteella tutkitut graniitit voivat soveltua hyvinkin vaativiin käyttökohteisiin, kuten raidesepeliksi ja kovaa kulutuskestävyyttä vaativiin päällysteisiin.

Ohjausryhmätyöskentelyn lisäksi tiedonvälitys- ja työpajatilaisuuksien muodossa toteutetun sidosryhmäyhteistyön pohjalta syntyi mm. uusia sivukiveä hyödyntäviä viherrakennushankkeita sekä uusia toimintatapoja sivukiven tuotteistamiseen ja markkinointiin. Hankkeen yhteydessä todettiin, että julkisella sektorilla on omissa hankinnoissaan merkittäviä mahdollisuuksia edistää ylijäämäkiviainesten ja myös uusiomateriaalien käyttöä.