Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74588

Hankkeen nimi: Dwell - Älykäs taloyhteisö

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Puhelinnumero: 0406718279

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirttinen Valtteri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: valtteri.pirttinen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405744807

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Tuen siirronsaajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Dwell – Älykäs taloyhteisö hankkeen taustalla on rakennetun ympäristön nopea digitalisoituminen sekä rakennus- ja ICT alojen yhteistyön kehittyminen toisiaan tukeviksi ja kehittäviksi elementeiksi. Rakennuksen päätarkoitus on palvella käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla, toimien samalla resurssi- ja energiatehokkaana osana rakennettua ympäristöä. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää älykkäiden järjestelmien hyödynnettävyyttä rakennus- ja kiinteistöalalla sekä edistää uutta yhteisöllisyyttä asumisessa. Hankkeen tarkoitus on tuottaa tapaustutkimuksen keinoin yleistettävissä olevaa tietoa ja kehittämisehdotuksia:
- Rakennuksen älykkäiden palveluiden hyödyntämisestä
- Yhteisöllisen asumisen käytäntöjen edistämisestä
- Rakennuksen älykkäiden järjestelmien hyödyistä ja mahdollisuuksista ylläpidossa

Hankkeessa on tarkoituksena toteuttaa avoin kiinteistön käyttäjäpalvelualusta, jonka päälle on mahdollista tuoda erilaisia käyttäjiä ja kiinteistön ylläpitoa helpottavia sekä resurssitehokkuuteen tähtääviä sovelluksia. Käyttäjäpalvelualusta toimii niin hankkeen aikana kuin sen jälkeenkin myös ns. ”hiekkalaatikkona”, johon kolmannet osapuolet pystyvät tuomaan omia innovatiivisia palveluitaan tarjolle ja testattavaksi todelliseen kohteeseen. Hankkeen toiminnallisena ympäristönä tulee olemaan vuosina 2018 – 2019 rakennettava kerrostalo, missä kehitettäviä palveluita ja toimintoja tullaan testaamaan ja jatkokehittämään kiinteistössä ja sen käyttäjillä. Yli 100 asunnon asuinkerrostalo sekä mahdollisuus lisätä ympäröiviä kohteita ekosysteemiin mahdollistavat potentiaalisen massan eri toimijoille kehittää täysin uudenlaista asumisen kulttuuria ja innovatiivisia käyttäjäpalveluita.

Hanke toteutetaan Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteistyössä monialaisella projektiryhmällä, jossa korostuvat erityisesti kolme teemaa: Design, Teknologia ja Business. Monialaisessa tiimissä ovat mukana rakennus-, ICT- ja ohjelmistoalan projektitoimijat sekä palvelumuotoilijat. Tässä kokonaisuudessa kohtaavat tulevaisuuden älykäs rakennus, käyttäjälähtöiset asumisen palvelut ja uudet liiketoimintamallit. Tutkimuskohteena on ensimmäinen Lappiin rakennettava puukerrostalo, 8-kerroksinen opiskelija-asuntola. Hanke tulee saamaan paljon näkyvyyttä mediassa ja tästä johtuen tulee vaikuttamaan rakentamisen, kiinteistönpidon ja asumisen kehittymiseen alueella tavanomaista rakennusta merkittävästi enemmän.

Älykkään ja yhteisöllisen asumisen kehittyminen vaikuttaa laajasti myös ympäröivään alueeseen. Yhteisöllisesti toimivan käyttäjäkunnan ja älykkään ylläpidon odotetaan vaikuttavan asukastyytyväisyyteen positiivisesti. Kiinteistön älykkäät käyttäjäpalvelut mahdollistavat uudenlaisen yhteisöllisen asumisen kehittymisen ja luovat innovatiivisia ansaintamalleja paikallisille pk-sektorin yrityksille monella eri alalla. Älykkäässä rakennuksessa voidaan myös vaikuttaa paremmin kiinteistön energiatehokkuuden toteutumiseen ja vähähiiliseen sekä resurssitehokkaampaan elinkaareen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Lapin maakunnassa toimivat rakennus- ja kiinteistöalalla sekä energia-, ja ICT-aloilla toimivat yritykset, viranomaiset ja oppilaitokset. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki asumiseen liittyvien palveluiden kehittäjät pk-sektorilla sekä palvelumuotoilun eri osapuolet koulutuksen ja TKI-toiminnan ytimessä. Rakennushankkeen suunnittelussa mukana olleet paikalliset toimijat sekä monien eri alojen pk-yritykset ja sidosryhmätoimijat ovat olleet suunnittelemassa hanketta ja kiinnostuneita yhteiskehittämään toimintaa sekä uudenlaisia käyttäjäpalveluita hankkeen aikana.
Toimijat joiden kanssa yhdessä hankeideaa on kehitetty:
- Domus Arctica Säätiö (DAS) (uudenlainen asumisen kulttuuri, ylläpidon kehittäminen)
- Napapiirin Energia ja Vesi (NEVE) (älykäs energianhallinta, yhteiskäyttösähköauto)
o Kamstrup Finland (älykäs energiankulutuksen seuranta)
- Kiinteistöliitto Lappi (Tiedon levittäminen)
- Prodeco Oy / A-Insinöörit (Rakennuttaminen)
- SDH Engineering (sähkö- ja automaatiosuunnittelu)
- Kutilan Liikenne (Liikkumisen palvelut)
- Roll Outdoors (Toiminnalliset tapahtumat, sähköpyöräily)
- Hostel Cafe Koti (Majoittuminen, ruoka)
- Levi-rakennus (Rakentaminen)
- Lapin Mestarirakentajat (Rakentaminen)
- Aurora Powertrains (Sähköinen liikenne)
- Lapin Akkumaailma (Aurinkosähkö ja sähkönvarastointi)
- Ins. Tsto. J.A. Karjalainen (Rakentamisen konsultointi)
- Sähkötapio (Sähkö- ja automaatiosuunnittelu ja -asennukset)
- Napapiirin Residuum (Kierto- ja jakamistalous)
- Seniortek (Asumisen turvallisuuspalvelut)
- LVI Konsultointi J. Vaarala (LVI –suunnittelu)
Lisäksi:
- Alueelliset ko. rakennushankkeen urakoitsijat (ei vielä valittu)
- Isännöitsijät
- Kiinteistöjen omistajat
- Rakennuttajat
- Suunnittelutoimistot (LVIAS)
- Energiayhtiöt
- Kuntien viranomaiset
- Palveluyritykset
o Tapahtumajärjestäjät
o Ruokapalvelut
o Siivouspalvelut
- ICT-toimijat
- Suuri yleisö

4.2 Välilliset kohderyhmät

A. Lapin maakunnan alueella toimivat hankkeesta kiinnostuneet tahot
- Oppilaitokset
- Lapin Ely-Keskus, Tekes
- Muut hankerahoittajat: esim. Finnvera
- Lapin kehitysyhtiöt: esim. Rovaniemen Kehitys, Meri-Lapin kehittämiskeskus, Digipolis
- Kuntien elinkeinotoimistot
- Pääomasijoittajat

B. Valtakunnalliset projektista kiinnostuneet / projektiin osallistuvat tahot
- KIRA -digi verkoston toimijat
- Energiayhtiöt
- Energiateollisuus
- Oppilaitokset
- VTT Expert services , VTT / Oulu
- Muut ammattikorkeakoulut: Centria, Savonia, Oulu

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 366 479

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 364 477

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 473 639

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 471 074

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen

Kunnat: Ranua, Keminmaa, Rovaniemi, Tornio, Simo, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on analysoitu Lapin letka -hankkeessa toteutetun Suvauskoneen avulla. Suvauskone on apuväline, jolla voidaan arvioida hankkeen sukupuolivaikutukset. Suvauskoneella tehdyn analyysin perusteella hanke edustaa miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asuminen ja älykkäät käyttäjäpalvelut edustavat molempien sukupuolten etua ja tulevat toimenpiteet kohdistuvat tasaisesti molempien sukupuolten hyväksi. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu sekä miehiä että naisia. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi tavoitellaan sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa huomioidaan aktiivisesti tasa-arvon edistäminen toimenpiteiden yhteydessä, mutta tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Hanke tukee vahvasti luonnonvarojen älykästä käyttöä kiinteistöjen energia- ja resurssitehokkuutta edistämällä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan uusiutuvan energian pientuotannon ja energian varastoinnin mahdollisuuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Hankkeessa keskitytään mm. uusien liikkumisen palveluiden kehittämiseen kuten yhteiskäyttösähköauto ja polkupyöräilyn edistäminen. Lisäksi älykkäät energiajärjestelmät edistävät vähähiilisyystavoitteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Resurssitehokkuuteen, energiajärjestelmiin ja jakamistalouteen liittyvät uudet palvelut edistävät ko. tavoitteita välillisesti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Resurssitehokkuuteen, energiajärjestelmiin ja jakamistalouteen liittyvät uudet palvelut edistävät ko. tavoitteita välillisesti. Erityisesti sähköautoilun ja pyöräilyn edistäminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Resurssitehokkuuteen, energiajärjestelmiin ja jakamistalouteen liittyvät uudet palvelut edistävät ko. tavoitteita välillisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeessa edistetään älykkään ylläpidon ja ennakoivan kunnossapidon kehittymistä. Myös älykkyys esimerkiksi jäteastioissa on mahdollisuus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 10
Tutkimuskohteeseen tulee uusiutuvan energian tuotantoa aurinkosähköpaneelein, lisäksi hyödynnetään sähkön varastointia ja viemäriveden lämmöntalteenottoa. Tutkimuksissa pureudutaan tulevaisuuden virtuaalivoimalaitos teemaan ja kiinteistökohtaiseen energian pientuotantoon ja varastointiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Älykkäitä käyttäjäpalveluita suunnitellaan ja demonstroidaan vahvasti yhdessä alueen pk-sektorin yritysten kanssa. Hankkeessa on mukana paikallisista toimijoista koostuva "sparrausryhmä"
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on älykkäiden käyttäjäpalveluiden kehittäminen. Palvelut edistävät yhteisöllisen asumisen, älykkäiden järjestelmien ja energialiiketoiminnan kehittymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Liikkumisen palvelut ovat myös hankkeen ytimessä. Yhteiskäyttösähköautoilu, pyöräilyn edistäminen sekä yhteisölliset liikkumisen palvelut pyritään tekemään mahdolliseksi. jakamistalouden huomiointi on tärkeässä roolissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 7
Asumisen älykkäiden käyttäjäpalveluiden tarkoitus on edistää hyvinvointia, tähän pyritään arkisiin asioihin liittyvillä elämää helpottavilla palveluilla. Älykkäät järjestelmät kiinteistössä parantavat sisäympäristön olosuhteita, esimerkkinä jatkuva huoneistokohtainen lämpö- ja kosteusmittaus.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hankkeen pääasialliset toimenpiteet vaikuttavat tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin. Hankkeen projektiryhmässä ja ohjausryhmässä on naisia ja miehiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että kotitaloudet jakavat tiloja, välineitä ja palveluja. Erityisesti yhteinen päätöksenteko lisää yhteisöllisyyttä. Yhteisöllinen asuminen voi osaltaan myös helpottaa asumismenojen ja yksinäisyyden haasteiden kanssa. (Demos Helsinki, 2017)
Kulttuuriympäristö 2 6
Uusi yhteisöllinen asuminen on ollut yhtenä tärkeänä osana hanketta valmisteltaessa. Moderni asumisen kulttuuri luo tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia erilaisille palveluille, jotka edistävät mm. resurssiviisautta ja yhteisöllisyyttä.
Ympäristöosaaminen 4 7
Hankkeessa tuetaan vahvasti kestävää kehitystä, jonka fokuksessa ovat erityisesti vähähiilisyys, energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, materiaali ja resurssitehokkuus sekä jakamistalous

9 Loppuraportin tiivistelmä

Dwell – Älykäs taloyhteisö hankkeen taustalla oli rakennetun ympäristön nopea digitalisoituminen sekä rakennus- ja ICT alojen yhteistyön kehittyminen toisiaan tukeviksi ja kehittäviksi elementeiksi. Rakennuksen päätarkoitus on palvella käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla, toimien samalla resurssi- ja energiatehokkaana osana rakennettua ympäristöä. Hankkeen tavoitteena oli tutkia ja kehittää älykkäiden järjestelmien hyödynnettävyyttä rakennus- ja kiinteistöalalla sekä edistää uutta yhteisöllisyyttä asumisessa. Hankkeen tarkoitus oli tuottaa tapaustutkimuksen keinoin tietoa ja kehittämisehdotuksia hankkeen teemoista, joita oli:

- Rakennuksen älykkäiden palveluiden hyödyntämisestä
- Yhteisöllisen asumisen käytäntöjen edistämisestä
- Rakennuksen älykkäiden järjestelmien hyödyistä ja mahdollisuuksista ylläpidossa

Hankkeessa toteutettiin avoin kiinteistön käyttäjäpalvelualusta, Kuluma-sovellus, joka on käytettävissä DAS Kelo rakennuksen käyttäjille IoS- ja Android-laitteilla sekä web-sovelluksen kautta. Kulumasovelluksen avulla rakennuksen käyttäjien on mahdollista seurata omaa veden- ja sähkönkulutusta Kulumasovelluksen mittausdatan pylväsdiagrammeista sekä kulutukseen reagoivasta otuksesta. Lisäksi sovelluksessa olevan Palsta- keskustelutoiminnon avulla talon asukkaat voivat keskustella keskenään talon asioista ja järjestää yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia. Kulumasovellus on laajennettavissa ja muutettavissa käyttöönotettavaksi muissakin vastaavanlaisissa kohteissa.

Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin teknologiaselvityksiä älykkäistä energiajärjestelmistä, niiden hyödyistä ja mahdollisuuksista sekä kiinteistödatan hyödyntämisestä. Hankkeen aikana järjestettiin myös alueen PK-yrityksille yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa innovaatiotyöpaja, joka kulki nimellä Design sprint. Design sprint oli tiivis viiden päivän prosessi, jonka aikana uusia tuotteita tai olemassa olevia palveluita kehitettiin prototyyppien avulla testaten ja validoiden.

Hanke toteutettiin Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteistyössä monialaisella projektiryhmällä, jossa korostuivat erityisesti kolme teemaa: Design, Teknologia ja Business. Monialaisessa tiimissä olivat mukana rakennus-, ICT- ja ohjelmistoalan projektitoimijat sekä palvelumuotoilijat. Tässä kokonaisuudessa kohtaavat tulevaisuuden älykäs rakennus, käyttäjälähtöiset asumisen palvelut ja uudet liiketoimintamallit. Tutkimuskohteena toimi ensimmäinen Lappiin rakennettu puukerrostalo, 8-kerroksinen opiskelija-asuinkerrostalo.