Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74592

Hankkeen nimi: Palvelukulttuuri kunniaan

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pihtiputaan kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0243027-4

Jakeluosoite: PL 36

Puhelinnumero: 014 459 6800

Postinumero: 44801

Postitoimipaikka: Pihtipudas

WWW-osoite: http://www.pihtipudas.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Manu Aunola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysagentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: manu.aunola(at)pihtipudas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 714 4494

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Palvelukulttuurin kehittämishankkeen pääasiallinen tavoite on kehittää kunnan alueella toimiville yrityksille yhteinen Pihtiputaan palvelukonsepti, joka mahdollistaa yritysten liiketoiminnan kasvun paremman asiakaspalvelun avulla. Tarkoitus on siis saada yritykset ensinnäkin tunnistamaan hyvän asiakaspalvelun merkitys oman liiketoimintansa tulevaisuuden varmistajana ja sen jälkeen kehittämään omaa asiakaspalveluaan käytännössä. Samalla pyritään löytämään yrityksille ideoita omien digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Hankkeen aikana kartoitetaan asiakaspalvelun nykytila yrityksissä sekä määritellään palvelun kehittämistarpeet ja -toimenpiteet. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy pihtiputaalaisen paremman palvelun toimintamalli, jolla pystytään vastaamaan asiakkaiden kasvaviin vaatimuksiin. Lisäksi hankkeen aikana tämä toimintamalli jalkautetaan alueen yrityksiin, millä pyritään varmistamaan yritysten palvelun parantuminen myös käytännössä. Samalla hankkeen aikana rakennetaan palveluyritysten verkostoja, jotka osaltaan edistävät paremman palvelun kehittymistä alueella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallisina toiminnan kohderyhminä ovat pihtiputaalaiset yritykset, joiden toimintaa pyritään kehittämään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueen asukkaat sekä alueelle saapuvat matkailijat. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat myös lähialueen yritykset, jotka pääsevät mukaan rakentuviin yritysverkostoihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 105 216

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 535

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 145 308

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 147 335

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Pihtipudas

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on otettu huomioon sukupuolinäkökulma. Hanke on toiminnallisesti sukupuolineutraali, eikä sukupuoli ole määrittävä tekijä, kun yrityksiä valitaan mukaan hankkeeseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Alueen palveluyrityksistä ei ole käytettävissä yrittäjän sukupuolen mukaista tilastotietoa ja hankkeeseen otetaankin mukaan yrittäjiä sukupuolesta riippumatta. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon myös siten, että hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat mahdollisimman hyvin kaikkia yrittäjiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Palvelualat ovat yleisesti ottaen kestävää luonnonvarojen käyttöä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta ilmastonmuutokseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Pihtipudas on osa suomalaista maaseutua, jossa luonto on aina lähellä. Siksi myös palveluissa tulee pyrkiä säilyttämään luonnon monimuotoisuus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Kunnan yrityselämän kehittäminen entistä palvelupainotteisemmaksi vähentää samalla materiaalien kulutusta sekä jätteiden syntymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeen päätavoitteena on monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta ja parantaa yritysten kilpailukykyä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeella pyritään myös synnyttämään uusia aineettomia palvelutuotteita
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Palveluiden kehittäminen ja paikallisen elinkeinorakenteen palvelupainotuksen lisääminen vähentää muun logistiikan tarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 7
Hanke edistää monipuolisesti alueen hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 1 3
Hankkeella pyritään edistämään tasapuolisesti sekä naisten että miesten omistamien yritysten kehitystä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Parempi palvelu tarkoittaa parempaa palvelua kaikille, mikä edistää myös erilaisuuden hyväksymistä ja eriarvoisuuden vähentämistä.
Kulttuuriympäristö 2 5
Palvelun kehittäminen tukee samalla välillisesti kulttuuriperinnön säilyttämistä.
Ympäristöosaaminen 1 4
Palvelun laadun kehittäminen voi joissain tapauksissa parantaa myös yrityksen ympäristöosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Palvelukulttuurin kehittämishankkeen pääasiallisena tavoitteena oli kehittää kunnan alueella toimiville yrityksille yhteinen Pihtiputaan palvelukonsepti, joka mahdollistaa yritysten liiketoiminnan kasvun paremman asiakaspalvelun avulla. Tarkoitus oli siis saada yritykset ensinnäkin tunnistamaan hyvän asiakaspalvelun merkitys oman liiketoimintansa tulevaisuuden varmistajana ja sen jälkeen kehittämään omaa asiakaspalveluaan käytännössä. Samalla pyrittiin löytämään yrityksille ideoita omien digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Lisäksi hankkeen yksi osa keskittyi erityisesti matkailijoita palvelevien yritysten palvelutarjonnan kartoitukseen ja yhteisten palveluverkostojen suunnitteluun.
Parasta Putaalta -nimen saanut palvelukonsepti perustui käytännönläheiseen palvelukonseptityöhön 20 yrityksessä, jotka osallistuivat hankkeeseen omarahoitusosuudella. Tämän työn rinnalla ja osana toteutettiin kaikkiaan neljä kaikille avointa palvelukonseptin kehittämispajaa, joista viimeisessä julkistettiin yhteisesti rakennettu Parasta Putaalta -palvelukonsepti ja sen sisältämä palvelulupaus. Tähän työhön kytkeytyi myös Pihtiputaan lukiolaisten kanssa tehty yhteistyö, jossa nuoret toivat palvelukonseptin rakentamiseen tulevaisuuden kuluttaja-asiakkaiden odotukset. Konseptin jalkautustyötä toteutettiin rakentamalla kaupallinen Parasta Putaalta -tapahtumakonsepti, joka sisälsi uudenlaisen viestintä- ja markkinointimallin yhteistyössä paikallislehden kanssa. Tapahtuma toistettiin hankkeen aikana kolme kertaa.

Parasta Putaalta -palvelukonsepti ja palvelukulttuurin kehittämistyö paikkakunnalla on kirjattu Pihtiputaan yrittäjien toimintasuunnitelman osaksi seuraaviksi vuosiksi. Lisäksi tähän työhön on kytketty paikallislehti sekä lukio. Malliin sisältyy sekä yrittäjille että lukiolaisille tarjottava palvelukulttuurin koulutusosio yhteistyössä korkeakoulun kanssa.

Palvelukonseptityön rinnalla oli yrityksiin laadittavat digitaalisten palveluiden kehittämissuunnitelmat sekä kaikille avoin ajankohtaisluento. Kehittämissuunnitelmia laadittiin kymmeneen yritykseen. Tämä asiantuntijatyö tuki vahvasti palvelukulttuurin ja palvelukonseptin kehittymistä haastamalla yrityksiä myös digitaalisen toimintaympäristön luomaan mahdollisuuteen liiketoiminnan kehittämisessä.

Kahden asiantuntijapalvelun ostolla ja näitä tukevalla projektitoiminnalla sekä viestinnällä luotiin varsin lyhyessä ajassa uskottava yhteinen palvelulupaus, joka viritti paikkakunnan yrittäjäkenttään uudenlaista innostusta oman palvelukulttuurin kehittämiseen ja sen merkitykseen oman liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa kirjattiin merkittävä määrä yrityskohtaisia tuoteparannuksia tehtyjen hankepanostusten ansioista. Nyt toteutettu malli onkin ketterä ja kustannustehokas tapa virkistää paikkakunnan elinkeinojen kehittämistä palveluyrityksissä, jotka ovat usein pieniä ja joiden resurssit lähteä hakemaan yksin yrityskohtaista kehittämispanostusta vaikkapa elinkeinoyhtiöiltä ovat rajalliset. Mallia voisi kehittää jatkossa vaikka palvelusetelin suuntaan.

Hankkeen yksi osa keskittyi erityisesti matkailijoita palvelevien yritysten palvelutarjonnan kartoitukseen ja yhteisten palveluverkostojen suunnitteluun koko Witas-alueella, kun muu hanketoiminta tapahtui pelkästään Pihtiputaan alueella.
Hanke järjesti myös luontomatkailun ajankohtaisillan, jossa alueen matkailuyrityksille tiedotettiin hanketoimista ja lisäksi paikalle kutsuttiin naapurimaakunnasta, Keski-Pohjamaalta, hankeasiantuntija, joka esitteli heidän luontomatkailunsa kehittämistä.

Kartoitustyön tuloksena saatiin sekä laadullista että määrällistä tietoa alueen matkailuelinkeinosta. Kartoituksessa kertyi dataa 29 yrityksestä ja 70 yksityisestä mökistä ja vapaa-ajan asunnosta sekä kolmesta kylätalosta. Kartoitus osoitti, että alueen matkailuyritykset ovat varsin pieniä ja toiminta saattaa olla myös sivutoimista. Yrityksissä on sekä tarvetta että halua toiminnan kehittämiseen ja erityisesti myyntitoiminta koetaan haasteeksi. Kartoitustyö antoikin vahvan selkänojan alueella käynnistymässä olevalle myynti- ja keskusvaraamotoiminnalle.

Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että jotta matkailuelinkeinoon ladatut kasvuodotukset toteutuvat Witas-alueella, tarvitaan jatkossa erityisesti matkailuelinkeinoon keskittyvää koulutus- ja kehittämistyötä niin olemassa olevan yritystoimen vahvistamiseksi kuin uusien matkailupalveluiden synnyttämiseksi. Suositeltavaa olisi, että alueen matkailun myynti- ja markkinointitoiminnan tueksi ja taustaksi alueelle tarvittaisiin käytännönläheinen kasvuohjelma, joka ohjaisi matkailuelinkeinon kehittymistä ja siihen kohdennettujen resurssien kustannustehokasta ja tuloksellista käyttöä.

Hankkeessa laajemman alueellisen lähtötilanteen tietoina hyödynnettiin vuoden 2017 matkailun tulo- ja työllisyysselvitystä. Vastaava tutkimus uudistetaan 2020 koko Witas-alueelle, jolloin mm. Pihtiputaan valtuusto saa vertailutietoa mm. Palvelukulttuuri kunniaan -hankkeen vaikutuksista. Valtuusto on kirjannut strategiatyön yhteydessä, että tuloksia tarkastellaan seuraavan valtuustokauden alussa.