|
|
|
Hankekoodi: A74609
Hankkeen nimi: Insect Savo
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6
Puhelinnumero: 017-255 6000
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piia Kekkonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piia.kekkonen(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7856686
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hyönteiset hyväksyttiin Suomessa elintarvikekäyttöön syksyllä 2017. Alan ensimmäiset yritykset ovat lähteneet liikkeelle nopeasti ja etenkin sirkkakasvattamoja on perustettu Etelä-Suomeen ja Pohjanmaalle. Pohjois-Savossa toimii toistaiseksi yksi ammattimainen sirkkakasvattamo, joka kasvattaa, jatkojalostaa ja markkinoi tuotantonsa itse. Hyönteiset ovat Itä-Suomessa vielä vieras tuoteryhmä eikä hyönteisruokaa osata käyttää. Hyönteisiä voitaisiin hyödyntää entistä monipuolisemmin sekä ihmisravintona että lemmikkieläinten ja tuotantoeläinten rehuna.
Insect Savo –hankkeen tavoitteena on lisätä hyönteisalan osaamista Pohjois-Savossa, luoda uutta kysyntää hyönteisille ja niistä jalostetuille tuotteille sekä kehittää hyönteistuotantoketjua kestävään ja kannattavaan suuntaan. Hankkeen aikana vahvistetaan alueen oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden osaamista kestävästä ja kannattavasta hyönteistaloudesta, kootaan hyönteisalan yrittäjyydestä kiinnostuneet toimijat yhteen sekä järjestetään hyönteistuotannon kehittämistyöpajoja alalla jo toimivien yrittäjien, asiantuntijoiden sekä yrittäjyyttä suunnittelevien toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana luodaan kysyntää hyönteisille ja hyönteistuotteille elintarvikeyritysten, ammattikeittiöiden, lemmikkieläinkauppojen sekä lemmikkiruoka- ja rehuteollisuuden keskuudessa. Hyönteistuotannon kehittämiseksi tehdään erilaisia kasvatus- ja ruokintakokeiluja sekä laboratoriotestauksia. Lisäksi selvitetään hyönteisten käyttömahdollisuuksia elintarviketeollisuuden, maatalouden ja metsäteollisuuden sivuvirtoina syntyvien biomassojen prosessoinnissa. Hankkeessa tehdään myös kuluttajille suunnattua tiedotusta hyönteisistä uutena elintarvikeryhmänä.
Hankkeen toteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen yliopisto. Savonia-ammattikorkeakoulu toimii hankkeessa verkoston kokoajana ja koordinoijana tarjoten hankkeeseen osaamista alkutuotannon teknologioista, talouslaskennasta, ympäristötekniikasta sekä biotaloudesta. Luonnonvarakeskus vastaa kirjallisuusselvityksen toteutuksesta, hyönteistuotannon kokonaisketjun kehittämisestä sekä käytännön ruokinta- ja kasvatuskokeiden toteutuksesta. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän osuutena hankkeessa on hyönteisten testikasvattamon rakentaminen, käytännön kasvatus- ja ruokintakokeet eri lajeilla sekä lemmikkieläinsektorin markkinoiden selvittäminen. Itä-Suomen yliopisto tuo hankkeeseen ravitsemuksen ja elintarviketurvallisuuden osaamisensa toteuttaen erilaisia hyönteisten ravintosisällön sekä mikrobiologisen laadun määrityksiä.
Insect Savo –hanke liittyy tiiviisti Pohjois-Savossa käynnissä olevaan Ruokalaakso-hankkeeseen, jossa elintarvikealan yrityksille pyritään kehittämään palveluja yhden luukun periaatteella. Ruokalaakso-hankkeen palvelukonseptia testataan Insect Savo –hankkeen aikana hyönteistuotteiden osalta. Insect Savo linkittyy Ruokalaakson ohella myös Kuopio Health -innovaatioekosysteemiin, jossa tavoitteena on luoda uutta osaamista sekä kehittää tutkimustietoa ja niihin perustuvia teknologioita erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Kuopio Health –innovaatioekosysteemissä yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja muut toimijat jakavat keskenään ideoita, tutkimus- ja koulutusosaamista, verkostoja, tutkimusympäristöjä ja –palveluita. Toimintaan kuuluvat myös innovaatioprosessit, konsultaatiot ja toimijoiden yhteiset hankkeet. Insect Savo pyrkii osaltaan edistämään terveyden edistämistä ja hyvinvointia sekä elintarvikealan kehittymistä alueella.
Hyönteistuotantoa harkitsevat viljelijät ja muut alan yrittäjyyttä suunnittelevat, toteuttajaorganisaatioiden opettajat ja asiantuntijat
Elintarvikkeiden jatkojalostajat, markkinoijat, suurkeittiöt, eläinkaupat, lemmikkiruoka- ja rehuteollisuus, kuluttajat, maahanmuuttajat, rahoittajat ja investoijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 295 245
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 274 332
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 392 028
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 364 146
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Kiuruvesi, Lapinlahti, Vesanto, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Tervo, Sonkajärvi, Tuusniemi, Keitele, Kaavi, Rautalampi, Suonenjoki, Vieremä, Varkaus, Leppävirta, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeessa pyritään löytämään ekologisesti kestäviä ratkaisuja hyönteisten tuotantoon. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Hyönteisiä voidaan hyödyntää peltobiomassojen muokkaamisessa nopeasti yksimahaisille sopivaksi proteiiniksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Hyönteisten käyttö ravintona vähentää muiden eläinperäisten proteiinien käyttöä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 8 |
| Hyönteisproteiinilla voidaan korvata muita eläinproteiineja, joiden tuottamisella on suurempi negatiivinen vaikutus ilmakehään sekä pinta- ja pohjavesiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 8 |
| Hankkeessa edistetään hyönteisten käyttöä biomassojen käsittelyyn, joka vähentää lopullisen jätteen määrää ja nopeuttaa jätteiden hajoamista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 5 |
| Hyönteistuotantoketjua suunniteltaessa suositaan uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa etsitään kestäviä ratkaisuja hyönteisalan yritystoimintaan ja pyritään hyödyntämään paikallisten yritysten tuotantopanoksia ja osaamista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 2 |
| Hankkeessa luodaan hyönteisalan osaamisverkosto, joka kehittää uutta yritystoimintaa alueelle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Hankkeen infotilaisuuksia, työpajoja ja palavereja on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Uudet hyönteistuotteet tuovat hyvinvointia alueen kuluttajille, lemmikkieläimille ja tuotantoeläimille. Uusi elinkeino luo hyvinvointia alueen yrittäjille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet on kohdistettu tasapuolisesti sekä miehille että naisille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 2 |
| Hyönteistalouden kehittämiseen aktivoidaan mukaan myös maahanmuuttajia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 2 |
| Hanke tuo uuden elintarvikeryhmän tutuksi kuluttajille ja vaikuttaa siten paikalliseen ruokakulttuuriin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 2 |
| Hyönteisketjun kehittämisessä noudatetaan ekologisen kestävyyden periaatteita. | ||
InsectSavo-hanke toteutettiin ajalla 1.1.2019- 30.6.2021. Hankkeen toteuttajat olivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Toteuttajat tekivät yhdessä muun muassa kokeita ja työpajoja hyönteisten kasvatukseen, hyönteistuotteiden laatuun ja ravintosisältöihin sekä kiertotalouteen liittyen. Tulokset kokeista ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa olivat lupaavia ja palvelevat alaa yritystoimintaa harjoittavien ja sitä suunnittelevien sekä tutkimuksen ja koulutuksen osalta.
Hankkeen aikana perustettiin kasvatushuone Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän tiloihin. Ylä-Savon ammattiopistolle Peltoniemeen perustettiin hyönteishuone, missä kasvatetaan tällä hetkellä kuutta eri hyönteislajia lemmikkien ruuaksi. Hyönteishuoneeseen hankittiin terraariot, sekä lämpömattoja ja inkubaattori sekä olosuhteiden kartoittamisessa käytettävä lämpötila-hiilidioksidimittari. Hankkeen aikana saatiin kehitettyä hyönteisten kasvatusta siten, että huomioidaan kasvatuksen eri vaiheet ja hyönteisten kasvuvaatimukset. Kasvatushuoneen rakentaminen ja kasvatuskokeet loivat puitteet lemmikkieläinten ja tuotantoeläinten tarpeisiin räätälöidylle hyönteistuotannolle. Hyönteisiä analysoitiin sekä Peltoniemeltä kasvatetuista kuin hankkeeseen osallistuneiden hankkeiden hyönteisille. Itä-Suomen yliopiston kokeiden perusteella hyönteiset ovat hyvin kasvatettuna proteiinipitoisia ja sisältävät hyviä rasvoja. Hyönteisiä syötettiin hankkeen aikana pieneläimille ja tuotantoeläimistä kanoille sekä ankoille. Kokemukset olivat positiivisia. Hyönteisten avulla on mahdollisuus päästä parempaan proteiiniomavaraisuuteen ekologisesti Suomessa. Lemmikkieläinkaupan kanssa yhteistyötä kehitettiin Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän toimesta. Markkinoille saatiin argentiinan torakkaa, kenttäsirkkoja, jauhomatoa sekä jättijauhomatoa.
Savonian Kuopion vesilaboratorioon luotiin hankkeessa testilaitteisto, jolla kuivamädätettiin biomassoja Luonnonvarakeskuksen ruokintakokeisiin mustasotilaskärpästen rehuksi, samalla tuottaen energiantuotantoon soveltuvaa biokaasua. Kokeissa mädätettiin Stora Enson kuitusavea, säilörehua ja nurmirehua. Kaikki testatut materiaalit soveltuivat mädätettäväksi kuivamädätyslaitteistossa. Eniten energiaa tuotti säilörehu (n. 200 Nm3CH4/tVS), sitten kuitusavi (n. 150 Nm3CH4/tVS) ja seuraavaksi nurmirehu (n. 140 Nm3CH4/tVS). Luonnonvarakeskuksen hyönteislaboratoriossa tehtiin ruokintatestejä savolaisten yritysten sivuvirtabiomassoilla, tavoitteena oli arvioida hyönteisten mahdollisuuksia erilaisten biomassojen prosessoinnissa. Kokeita tehtiin liha-luuteurasjätteelle, mäskille, sekä kuitusaven ja nurmen biokaasutuksesta syntyville mädätysjäännöksille. Verrokkina käytettiin kananrehua. Testatut sivuvirtabiomassat voisivat soveltua mustasotilaskärpäsen kasvatukseen, mutta niiden ravintosisältö, kosteus ja pH-tulisi optimoida. Erilaisten sivuvirtojen sekoittamista optimaaliseksi kasvualustaksi tulisi tutkia edelleen, jotta löytyisi koostumukseltaan sopiva, logistisesti toteuttava ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen seos hyönteisten kasvatukseen.
Verkostojen luominen ja tiedon lisääminen olivat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Hankkeen toiminta-aikana InsectSavo-hanke järjesti työpajoja ja infotilaisuuksia, joihin osallistuminen oli ilmaista. Työpajat käsittelivät keskeisiä hyönteisalan mahdollisuuksia aihealueittain. Työpajat lisäsivät osallistujien osaamista ja antoivat mahdollisuuden keskustella sekä ideoida tulevaisuuden hyönteistaloutta lemmikkieläinsektorilla, ruokahyönteisenä ja tuotantoeläimillä. Lisäksi työpajojen myötä saimme selville alan vahvuuksia, heikkouksia sekä saimme koottua yhteen hyönteisalan verkostoa.
Hyönteisalan markkinoita selvitettiin kyselyjen perusteella. Tavoitteena oli selvittää pääasiassa Pohjois-Savossa hyönteisten käyttöä ja halukkuutta hyönteisten käyttöön. Hyönteisiä käytetään vähän niin ihmisravintona, tuotantoeläimille kuin lemmikeille. Tietoa ja reseptiikkaa tarvitaan lisää sekä oikeita valmistusmenetelmiä. Taloudellista kannattavuutta laskettiin Savonia-ammattikorkeakoululla tehdyn kannattavuuslaskelman avulla. Laskurissa lasketaan normaali tuotantokustannus, jossa huomioidaan tuotot, muuttuvat kustannukset, työkustannukset sekä kiinteät kustannukset. Laskurissa huomioidaan lisäksi energia- ja valkuaishyötysuhteet ja energian ja valkuaisen tuotantohinnat. Erityisesti valkuaisen hyötysuhteen selvittäminen on hyönteistuotannon kannalta tärkeää ja sitä kannattaa painottaa hyönteistuotteiden markkinoinnissa.