Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74618

Hankkeen nimi: Puhallus - Kiinteän biopolttoaineen uusi toimitusratkaisu ja siirrettävät lämpökontit korvaamaan öljylämmitystä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20, 53851 Lappeenranta

Puhelinnumero: 040 539 6527

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarno Föhr

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarno.fohr(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 539 6527

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Puhallus-hankkeen tavoitteena on tutkia kiinteän biopolttoaineen uutta toimitusratkaisua ja siirrettävää hakelämpökeskusta (lämpökontti), joka soveltuu muutostarpeita vaativille suurkiinteistökokoluokan lämpökeskuksille ja uutena lämmitysratkaisuna omakotitaloa suuremmassa kokoluokassa oleville kiinteistöille. Biomassan uudella toimitusratkaisulla yhdessä siirrettävän lämpökontin avulla pystytään korvaamaan etenkin vanhoja öljylämmityskohteita ja samalla pystytään saavuttamaan kustannus- ja päästöhyötyjä Etelä-Savon maakunnan omilla biomassavarannoilla. Uudessa toimitusratkaisussa autokuormassa oleva hake puhalletaan siirrettävän lämpökontin integroituun hakevarastoon. Uusi toimituslogistiikka mahdollistaa hakekuorman tyhjentämisen letkulla ahtaisiin kohteisiin tai korkealle siiloon, jolloin kuorman saa purettua öljyauton tavoin. Toimituslogistiikan tyhjennystekniikka soveltuu myös pelleteille ja kiinteille materiaaleille kuten oljelle, kuorelle ja muille vastaaville materiaaleille.

Hanke sisältää toimituslogistiikan käytettävyyden analysoinnin hakkeen jakelussa lämpökeskuksille sekä toimitusratkaisun ja siirrettävien lämpökonttien markkinapotentiaalin arvioinnin. Hankkeessa selvitetään suurimpia öljyä käyttäviä kiinteistöjä maakunnasta ja niiden muutostarpeita. Lisäksi kartoitetaan toimialan yrityksiä, jotka ovat halukkaita yhteistyöhön ja selvitetään potentiaalista maakunnan yhteistä haketerminaalia. Terminaalin ideana olisi koota alan pk-yrityksiä tuottamaan lisäpalveluja polttoaineen jalostuksen ja toimituksen ympärille. Hankkeessa suoritetaan myös pilottikokeita, joissa testataan käytännössä hakkeen sekä muiden biomateriaalien puhallusta kontista eri sovelluksissa. Lisäksi hankkeessa suoritetaan energiatehokkuuden ja hiilitaseen vertailulaskelmia uuden hakkeen ja perinteisen öljyn toimitus- ja käyttöratkaisujen välillä. Lisäksi selvitetään uuden ratkaisumenetelmän kustannuksia ja tarkastellaan sen kilpailukykyä verrattuna nykyisiin ratkaisumenetelmiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen energian tuottajat sekä energiaa käyttävät kohteet, joilla on päivitystä tai muutosta vaativa energiantuotantoratkaisu ja johon uusi hakkeen toimitus- ja lämpökonttiratkaisu voisi olla sovelias vaihtoehto korvaten fossiilisen energiaratkaisun.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kiinteän biopolttoaineen valmistajat ja toimittajat, lämpökeskus- ja kattilavalmistajat, logistiikan parissa toimivat kuljetusyrittäjät ja päällirakentajat. Lisäksi välillistä kohderyhmää ovat muut palveluntarjoajat ja -tuottajat kuten viherrakentajat ja marjantuottajat. Hanke tekee läheistä yhteistyötä mm. seuraavien yrittäjien ja organisaatioiden kanssa: Kome Oy, SKAL Itä-Suomi ry, Metsäenergia Meter Oy, Lämpösi Oy, Biofire Oy, Kiinteistökehitys Naistinki Oy. Lisäksi pilottikokeissa tehdään yhteistyötä autoilijoiden kanssa, jolloin kontteja siirrellään. Hankkeessa tehdään yhteistyötä läpi maakuntien, sillä pelkästään Etelä-Savossa ei ole kaikkia alan teknologian kehittäjiä ja valmistajia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 201 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 600

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 259 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 259 200

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Rantasalmi, Enonkoski, Hirvensalmi, Pieksämäki, Mikkeli, Kangasniemi, Puumala, Sulkava, Pertunmaa, Mäntyharju, Juva, Heinävesi, Savonlinna, Joroinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On arvioitu, että sukupuolella ei ole vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa, mutta hankkeella ei ole suoraa vaikutusta supuolten tasa-arvoon ja sen toteutumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 9
Puuhaketta tuotetaan metsäbiomassasta, jonka korjuu tapahtuu RES-direktiivin mukaisesti. Muita katemateriaaleja, kuten olkea, saadaan kirtotalouden mukaisesti pelloilta. Konttimateriaalina käytettäessä muoviakomposiittia säästetään luontoa ja energiaa rautamalmien sijaan sekä vähennetään liikenteen päästöjä kevyemmillä yhdistelmien painoilla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 7
Metsäbiomassalla korvataan fossiilisen öljyn käyttöä energiantuotannossa, jolloin fossiilista energiaa korvautuu uusiutuvalla ja kasvihuonepäästöt vähenevät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 5
Metsäbiomassan korjuussa noudatetaan suosituksia kestävästä korjuusta, joka ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 9
Kasvuhuonekaasut vähenevät öljyn käytön vähenemisen myötä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura-kohteet ovat toiminnan ulkopuolella.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Metsäbiomassan käytöstä aiheutuu luonnolle vähemmän jätettä ja on kierrätettävissä paremmin verrattaessa öljyn käyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Metsäbiomassa puuhakkeen raaka-aineena vähentää merkittävästi päästöjä, kun fossiilisen öljyn käyttöä korvataan hakkeella suurkiinteistöissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hanke tukee paikallisen liiketoiminnan käynnistämistä ja lisäämistä, kun otetaan huomioon hakkeen koko toimitus- ja käyttöratkaisun kehittäminen arvoketjun eri toiminnoissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hanke synnyttää tarpeen myös erilaisille paikallisille palveluliiketoiminnoille.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Kevyempi muovikomposiittikontti aiheuttaa vähemmän päästöjä liikenteeseen kuin painavat metallikontit.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hankkeen myötä liiketoiminta ja työllisyys lisääntyvät maakunnassa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 5 6
Hanke edistää ja vahvistaa maakunnan maaseudun kulttuuriympäristön elävyyttä ja käyttöpotentiaalia.
Ympäristöosaaminen 6 7
Hanke synnyttää uutta tietoa energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Biomassan uudella toimitusratkaisulla yhdessä siirrettävän lämpökontin avulla pystytään korvaamaan etenkin vanhoja öljylämmityskohteita ja samalla pystytään saavuttamaan kustannus- ja päästöhyötyjä Etelä-Savon maakunnan omilla biomassavarannoilla. Uudessa toimitusratkaisussa autokuormassa oleva hake puhalletaan siirrettävän lämpökontin integroituun hakevarastoon. Uusi toimituslogistiikka mahdollistaa hakekuorman tyhjentämisen letkulla ahtaisiin kohteisiin tai korkealle siiloon, jolloin kuorman saa purettua öljyauton tavoin. Toimituslogistiikan tyhjennystekniikka soveltuu myös pelleteille ja kiinteille materiaaleille kuten oljelle, kuorelle ja muille vastaaville materiaaleille. Puhallus-hanke oli LUT-yliopiston Bioenergian laboratorion tutkimusryhmän toteuttama tutkimushanke, jonka toteutusaika oli 1.11.2018–30.4.2021.

Puhallus-hanke sisälsi toimituslogistiikan käytettävyyden analysoinnin hakkeen jakelussa lämpökeskuksille sekä toimitusratkaisun ja siirrettävien lämpökonttien markkinapotentiaalin arvioinnin. Hankkeessa selvitettiin suurimpia öljyä käyttäviä kiinteistöjä maakunnasta ja niiden muutostarpeita. Lisäksi kartoitettiin toimialan yrityksiä, jotka olisivat halukkaita yhteistyöhön ja selvitettiin potentiaalista maakunnan yhteistä haketerminaalia. Hankkeessa suoritettiin myös pilottikokeita, jolloin testattiin käytännössä hakkeen puhallusta kontista eri sovelluksissa. Lisäksi hankkeessa suoritettiin energiatehokkuuden ja hiilitaseen vertailulaskelmia uuden hakkeen ja perinteisen öljyn toimitus- ja käyttöratkaisujen välillä. Lisäksi selvitettiin uuden ratkaisumenetelmän kustannuksia ja tarkasteltiin sen kilpailukykyä verrattuna nykyisiin ratkaisumenetelmiin.

Etelä-Savossa oli vuonna 2017 yhteensä 9 769 kiinteistöä, joiden polttoaineena oli öljy. Potentiaalisimmat konseptin kohteet löytyvät todennäköisesti haja-asutusalueelta. Puhallus-menetelmän alkuvaiheen toiminnassa kannattaa tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja hyödyntää nykyisiä terminaaleja ja varastoja. Pilottikokeissa hakkeen tilavuusvirtaus oli noin 0,5 m3/min ja lastun nopeus letkusta noin 24–30 m/s. Jos virtauksen kapasiteettia halutaan lisätä normaalista kuorma-autosta, niin siihen pitää investoida tehokkaampi hydrauliikkalaitteisto. Puhaltimesta yhden metrin matkalta kohtisuoraan mitattuna melutaso oli 94–98 dB. Hakkeen käyttäminen kiinteistön lämmityksessä vähensi kasvihuonekaasupäästöjä jopa 96 % verrattuna öljylämmitykseen nähden. Hakelämmön vähimmäishinnan tuli olla 300 kW:n siirrettävän lämpökontin osalta 78,66 €/MWh ja 110 kW:n lämpökontin osalta 96,45 €/MWh.