Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74677

Hankkeen nimi: Ratkaisut BIo- ja jätekattiloiden TUhkan käyttäytyMisen ja päästöjen hallintaan (BI-TUM)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL6

Puhelinnumero: 0172556000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petteri Heino

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.heino(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 6759

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa uusiutuvien biomassojen ja jätteiden hyödyntäminen energiantuotannon kattilalaitoksissa on kasvanut merkittävästi kuluvana vuosikymmenenä ja näiden käyttö on edelleen lisääntymässä. Siirtyminen korkeisiin biopolttoaineosuuksiin sekä heikompilaatuisten biomassojen sekä jätepolttoaineiden käyttö aiheuttaa kattiloissa likaantumiseen, polttoprosessin toimivuuteen, tuhkan loppusijoittamiseen ja päästöihin liittyviä haasteita. Itä-Suomen alueella on useita toimijoita, joilla on tarve saada tietoa ja osaamista liittyen näiden polttoaineiden vaikutuksista kattiloiden toimintaan. Tarvitaan tietoa mm. kuonaantumiseen ja leijukerroshiekan agglomeroitumiseen johtavista tekijöistä, savukaasunpuhdistustarpeesta sekä tuhkan ominaisuuksista ja hyödynnettävyydestä. Tässä hankkeessa hyödynnetään Savonia Ammattikorkeakoulun Varkauden yksikön (Savonia) ja Itä-Suomen yliopiston monipuolisia koe-, mittaus- ja analyysivalmiuksia bio- ja jätepolttoaineita hyödyntävien polttolaitosten tuhkaan ja päästöihin liittyvien ongelmien ymmärtämiseen sekä ratkaisumallien kehittämiseen.
Hankkeessa tehdään erilaisilla biomassa- ja jätepolttoaineilla polttokokeita Savonian pilot-mittakaavan leijupetireaktorissa. Pilot-kokeissa selvitetään polttoaineiden käyttäytymistä ja mitataan savukaasupäästöjä eri polttoaineilla. Tulosten perusteella arvioidaan puhdistusratkaisujen tarvetta suhteessa lainsäädäntöön. Kattilakerrostumien, petituhkan ja eri tuhkajakeiden koostumusta selvitetään sekä pilot-reaktorista että voimalaitoksista kerätyillä näytteillä. Tulosten perusteella selvitetään kuonaantumiseen ja pedin agglomeroitumiseen johtavia syitä sekä eri tuhkajakeiden hyötykäyttömahdollisuuksia.
Hanke edistää vähähiilisyyttä energiantuotannossa edistämällä biomassojen ja jätejakeiden käyttöä energiantuotannossa. Hanke tuo lisätietoa näiden jakeiden käytöstä ja esittää ratkaisuja niihin liittyviin ongelmiin. Lisäksi hanke vahvistaa Savonian ja UEF:n kehitys- ja tutkimusympäristöjen välistä yhteistyötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alueen polttolaitokset maatilakokoluokasta ylöspäin sekä laitos- ja laitevalmistajat.
Nimeltä mainittuna hakemusvaiheessa Sumitomo FW, Riikinvoima, Savon Voima, Stora Enso, Clean Flame ja Tassu ESP. Tassu ESP ei osallistu hankkeeseen rahallisella panoksella.
Clean Flamen kanssa rahallisen panostuksen suuruus on sovittu, mutta hakemusvaiheeseen heiltä on pelkästään osallistumisilmoitus.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Viranomaistahot ja muut hanketoimijat sekä voimalaitosprosessien kouluttamiseen osallistuvat tahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 314 998

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 304 384

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 384 997

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 378 917

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion

Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi, Leppävirta, Varkaus

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen sukupuolinäkökulmaa on arvioitu ohjeistuksen mukaisesti, eikä ole tunnistettu näkökulmia (asia, ongelma, tavoite tai toimenpide), joissa sukupuolella olisi merkitystä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteet, keinot ja toimenpiteet kohdentuvat tasapuolisesti kummallekin sukupuolelle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 0
Hankkeen tavoitteena on mm. pienentää energialaitosten tuottamia päästöjä ilmaan, ottaa talteen tuhkasta metalleja ja tehostaa tuhkan hyödyntämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 0
Hankkeessa tehdään toimia, joiden ansiosta päästöt ilmaan vähenevät joka puolestaan hidastaa ilmaston muutoksen etenemistä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 0
Hankkeessa tehdään toimia, joiden ansiosta päästöt ilmaan vähenevät. Tämä koskee myös hiilidioksidipäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Hankkeessa tehdään toimia joilla tähdätään kierron lopussa olevien jätejakeiden tehokkaaseen polttoon ja vielä polton jälkeenkin metallien erotteluun ja edelleen niiden palauttamiseen kiertoon.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 0
Hankkeessa tehdään toimia jotka tähtäävät fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja niiden korvaamiseen uusiutuvilla energialähteillä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 0
Hankkeen yksi tärkeä tavoite on hakea energian tuotantoon toimintatapoja, joiden luonnon kuormitus olisi mahdollisimman vähäinen. Hankkeen toiminnassa mukana olevien ympäristötietoisuus ja siihen vaikuttavat toimintatavat kehittyvät

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa on tehty erilaisilla biomassa- ja jätepolttoaineilla polttokokeita Savonian pilot-mittakaavan leijupetireaktorissa. Pilot-kokeissa selvitettiin polttoaineiden käyttäytymistä ja mitattiin savukaasupäästöjä eri polttoaineilla. Tulosten perusteella oli tarkoitus arvioida puhdistusratkaisujen tarvetta suhteessa lainsäädäntöön.
Kattilakerrostumien, petituhkan ja eri tuhkajakeiden koostumusta selvitettiin sekä pilot-reaktorista että voimalaitoksista kerätyillä näytteillä. Tulosten perusteella selvitettiin kuonaantumiseen ja pedin agglomeroitumiseen johtavia syitä sekä eri tuhkajakeiden hyötykäyttömahdollisuuksia.
Hanke edisti vähähiilisyyttä energiantuotannossa, edistämällä biomassojen ja jätejakeiden käyttöä energiantuotannossa. Hanke toi lisätietoa näiden jakeiden käytöstä ja esitti ratkaisuja niihin liittyviin ongelmiin.
Lisäksi hanke vahvisti merkittävästi Savonian ja UEF:n kehitys- ja tutkimusympäristöjen välistä yhteistyötä.

Petimateriaalijyvien pinnalle muodostuvien kerrosten koostumuksen havaittiin eroavan toisistaan eri petimateriaaleilla.
Eri polttoaineilla havaittiin eroa agglomeroitusmistaipumuksessa.
Jotkut metallit ja raskasmetallit rikastuvat agglomeroituneeseen jakeeseen, josta niitä voidaan mahdollisesti ottaa talteen (kiertotalousnäkökulma)
Petimateriaalin pinnalle muodostunut kerros havaittiin vaikuttavan typen oksidien muodostumiseen vähentävästi.