Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74703

Hankkeen nimi: TOBE Low Carbon

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metsähallitus

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0116726-7

Jakeluosoite: PL94 (Vernissakatu 4)

Puhelinnumero: 0206 39 4000

Postinumero: 01301

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Sulkava

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Puistonjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.sulkava(at)metsa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206 39 7958

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kestävä ja vastuullinen kehitys, erityisesti ilmastonmuutoksen hidastaminen on merkittävin viimevuosien ja lähitulevaisuuden kehittämiskohde maailmassa. Metsähallituksen Luontopalvelut ja kansallispuistot pitäisi olla tässä toiminnassa suunnannäyttäjiä ja pilottialueita sekä edistää toiminnan kehittymistä laajemmin erityisesti matkailutoiminnassa läheisen yhteistyön vuoksi. Vuonna 2013 julkaistua hiilijalanjälkeä käsitteleviä ISO _TS_14069 ja ISO _TS_14067 spesifikaatioita on käytetty ja testattu erittäin vähän. Hiilidioksidin aiheuttaman ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan organisaatioita ja yrityksiä testaamaan ja pilotoimaan sertifikaattia ilmastoavoitteiden edistämiseksi.
TOBE low carbon hankekokonaisuus tähtää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään matkailuun Pallas- Yllästunturin kansallispuistossa tuottamalla pitkän tähtäimen suunnitelmat kansallispuiston ja lähialueen hiilijalanjäljen minimoimiseksi. Vähähiilisyys on osa kestävää kehitystä, joten sen toteuttamiseksi haetaan muutoksia rakenteissa, toimintamalleissa, investoinneissa ja monialaisen osaamisen ja alueellisen yhteistyön kehittämisessä.

Kansainvälisesti tunnetulla ISO ympäristösertifikaatin vaatimusten täyttämisellä ja sertifikaatin vaatimusten mukaisella yhtenäisellä viestintäsuunnitelmalla nostetaan hankkeen tekniset sekä matkailualueen yhteisen tahtotilan ja toimenpiteiden tulokset pilottialueena esille. Tiivistämällä ja yhtenäistämällä puiston ja yrittäjien sekä muiden alueen hankkeiden kestävän matkailun verkostoa luodaan uusia mahdollisuuksia vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja palveluketjujen kehittämiselle. Hankkeessa asiantuntijan laatimien laskelmien ja suunnitelmien pohjalta hiilijalanjälkeä pienentäviä toimenpiteitä voidaan organisaation ja yrittäjien toimesta jatkaa pitkälle tulevaisuuteen.

Pallas- Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Tunturi-Lapissa, joka on yksi Suomen vilkkaimmista matkailualueista. Metsähallituksen luontopalvelujen periaatteisiin kuuluu suojelualueiden virkistyskäyttö luontoarvoja vaarantamatta, jolloin mm. retkeilijöitä palvelevissa rakennelmissa runsaan kysynnän ja turvallisuuden lisäksi myös ympäristövaikutukset on otettava huomioon. Luonnonsuojelun ja matkailun yhteensovittaminen kestävällä tavalla on ollut kansallispuiston ja sidosryhmien yhteinen tavoite viime vuosina ja tavoitetta on edistetty tiiviillä yhteistyöllä lähialueen yrittäjien kanssa useissa hankkeissa. Meneillään olevassa Pallas-Ylläs TOBE1-hankkeessa Pallas- Yllästunturin kansallispuistolla on tavoitteena nousta kansainvälisen luontomatkailun kärkikohteeksi. Hankkeella haetaan mm. kansainvälistä näkyvyyttä EUROPARC Charter for Sustainable Tourism sertifikaatin uudistamisella.

Hankekokonaisuus TOBE Low Carbon ja TOBE Low Carbon investointi liittyy tiiviisti puistoalueen kestävän matkailun tavoitteisiin. Hankekokonaisuus tähtää ympäristön kestävyyden osalta pitkän aikavälin vaikutuksiin kartoittamalla Pallas-Yllästunturin kansallispuiston organisaation sekä hankkeen yhteistyöyritysten hiilijalanjälkeä sekä laatimalla kehittämisehdotukset hiilijalanjäljen pienentämiseksi tulevaisuudessa. Tiedottamalla toiminnan ympäristövaikutuksista sekä toimista niiden minimoinniksi, tuetaan kansallispuiston laajempaa strategiaa nousta kestävän matkailun kärkikohteeksi.

TOBE Low Carbon -kehittämisosio (hakemusnumero 305964)
Kehittämisosiossa tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja lähialueen hiilijalanjäljen minimoimiseksi. Tavoitteena on saada puiston hiilitase vastaamaan ISO_TS_14069:n tai muun hiilijalanjäljen seurantaan soveltuvan kansainvälisesti hyväksytyn sertifikaatin tasoa. Kartoitus sekä mahdollinen sertifiointi tehdään ostopalveluna konsulttiyrityksen toimesta, jolloin saadaan konkreettisten mittausten lisäksi investointisuunnitelmat ja toimenpide-ehdotukset kansallispuiston hiilijalanjäljen minimoimiseksi.

Lisäksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston lähialueen yhteistyöyrittäjät laativat konsultin avustuksella ISO-standardin tai muun hiilijalanjäljen seurantaan ja minimointiin sopivan sertifiointisuunnitelman omille yrityksilleen, tuotteilleen, tai tuoteketjuilleen. Hankkeen avoimessa kestävän matkailun työpajakokonaisuudessa tarjotaan yrittäjille tietopaketti ympäristöstandardeista, hiilijalanjäljen seurannasta ja minimoinnista sekä tarjolla olevista investointirahoituslähteistä.

TOBE low carbon investointi -osio (hakemusnumero 305965)

Hankkeen investointi -osiossa toteutetaan ja vertaillaan kahden erilaisen kohteen, Tunturi-Lapin luontokeskuksen sekä Pallasjärven toimisto- ja majoitustilojen energiankulutusta maalämpöön ja aurinkosähköön perustuvalla hybridiratkaisulla pohjoisissa olosuhteissa. Maalämpö ja aurinkoenergian tuottaminen ovat sinänsä vanhoja tekniikoita, mutta varsinkin aurinkopaneeleiden tekninen kehitys on ollut nopeaa. Maalämmön ja sähköenergian tuotannon yhteisen tekniikan tehokkuutta ei ole testattu pohjoisissa olosuhteissa. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi on tarve tuottaa tietoa lämmitystilavuudelta suuren julkisen rakennuksen ja pienen, omakotitaloon verrattavan rakennuksen lämmityksestä erilaisten uusiutuvan energian hybridiratkaisujen keinoin.

Tunturi-Lapin luontokeskuksen ja Pallasjärven toimistorakennuksen öljylämmitykset vaihdetaan uusiutuvan energian käytön ratkaisuihin. Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030- kohti ilmastoviisasta arkea linjaa niin, että valtionhallinto luopuu toimitilojensa öljylämmityksestä vuoteen 2025 mennessä, mikä on yhtenevä hankkeen tavoitteiden kanssa.

Hankekokonaisuuden tuloksena Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueen hiilidioksidipäästöt vähenevät 77 350g Co2/vuosi, kun investointiosiossa vaihdetaan öljylämmitykset päästöttömiin ratkaisuihin. Lisäksi hankkeen tuloksena saatujen toimenpide- ja investointisuunnitelmien pohjalta kansallispuiston organisaation ja yhteistyöyritysten
ympäristövaikutuksia pienennetään 20- 65% kohteesta riippuen. Tämän seurauksena alueen matkailu ja palvelutarjonta on ympäristön kannalta entistä kestävämpää ja alueellinen yhteistyö ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen varautumiseksi eri toimijoiden välillä tiivistyy.

Nämä hankekokonaisuudessa tehdyt kestävyyden kehittämistoimet tuodaan osaksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja yritysten päivittäistä viestintää, jolloin paitsi kestävä käyttö ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, mutta myös ilmaston muutoksen hidastaminen, siihen varautuminen ja sopeutuminen tuodaan esille.
Hankekokonaisuuden tuloksena alueen matkailu- ja palvelutarjonnasta löytyy vaihtoehtoja ympäristöarvot tiedostavalle kotimaiselle ja kansainväliselle matkailijalle, minkä myötä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja yhteistyöyritysten brändi kansainvälisen luontomatkailun kärkikohteena vahvistuu. Tämä lisää seudun asiakasmäärää ja hiljaisempien aikojen käyntien osuutta, mikä heijastuu positiivisina alueellisina talousvaikutuksina pitkälle tulevaisuuteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankekokonaisuuden kohderyhmiä ovat Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ympäristön matkailu- ja palvelualan mikro ja pk yritykset.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ympäristössä on n. 120 yritystä jotka hyödyntävät puistoa käytännössä ja / tai markkinoinnissa (yritystutkimus). Hankkeeseen tiiviimmin osallistuvia pilottiyrityksiä on 6 kpl (Lapland Safaris, Harriniva, Safartica, Cape Lapland, Levi Ski Resort, ja yksi vielä nimeämätön, mahdollisesti pienempi yritys) ja lisäksi avoimiin työpajoihin kutsutaan kaikki puiston 80 sopimusyrittäjää sekä Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kunnat, Levin matkailu Oy, Ylläksen Markkinointi Oy, Ylläksen matkailuyhdistys ry., Muonion matkailu ry., Kansallispuiston kylät ja kyläyhdistykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on merkittävä luonnonsuojelu- ja virkistyskohde puiston matkailualueen käyntimäärän ollessa n. 1 000 000. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijät, paikalliset asukkaat, kotimaiset ja kansainväliset matkailijat sekä ympäristöhallinto (hanke tukee tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä) hyötyvät hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä, positiivisista ympäristövaikutuksista sekä vähähiilisempien palveluiden lisääntymisestä alueella. Hankkeen ulkopuoliset alueen yrittäjät hyötyvät lisääntyvästä ympärivuotisesta matkailijamäärästä ja vähähiilisten palvelujen lisääntymisestä omassa verkostossaan. Hankkeessa tuotettavan avoimen tiedon avulla he voivat ottaa hiilijalanjälkeä pienentäviä ratkaisuja käyttöön myös omassa toiminnassaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 98 095

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 16 576

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 278 245

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 20 720

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin

Kunnat: Muonio, Kittilä, Enontekiö, Kolari

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Kehittämisosiossa on mukana seudun yrityksiä joiden johdossa ja henkilöstössä on sekä naisia että miehiä. Hankkeen työpajoihin voi osallistua alueen yrittäjiä sukupuolesta riippumatta. Hankekokonaisuuden rekrytointivaiheessa valinta tehdään osaamisen ja kokemuksen perusteella, sukupuolella ei ole vaikutusta valintaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kehittämisosion toimenpiteet soveltuvat hyvin molemmille sukupuolille. Ostopalveluiden kilpailutuksessa painoarvo laitetaan asiantuntijoiden osaamiselle, ei sukupuolelle. Kilpailutustilanteessa voidaan huomioida palveluntarjoajat, joiden toimintaperiaatteisiin ja arvoihin kuuluu tasa-arvon edistäminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kehittämisosion tulokset kuitenkin hyödyttävät yhtäläisesti molempien sukupuolien edustajia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Kehittämishankkeen päätavoite on vähähiilisyys ja luonnonvarojen käytön kestävyyden edistäminen ja kohderyhmien toimintojen ympäristövaikutusten minimointi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Matkailun sesonkiluonteisuuden vähenemisen ja palvelukirjon laajenemisen myötä ilmastonmuutoksen vaikutukset matkailulle ovat vähäisemmät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Kehittämisosion tuloksena kansallispuiston organisaation ja yhteistyöyritysten toimintojen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan on mitattu ja toimintoja vaikutusten pienentämiseksi on tehty. Toimenpide- ja investointisuunnitelmien pohjalta vaikutuksia voidaan pienentää pitkälle tulevaisuuteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Kehittämisosion sertifioinnin tuloksena kansallispuiston organisaation ja yrittäjien materiaalien hyötykäyttöä, energian käyttöä, jätteiden lajittelua ja kierrätystä tehostetaan ja ympäristövaikutuksia pyritään minimoimaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Kehittämisosiossa edistetään kansallispuiston organisaation ja yrittäjien mahdollisuuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön lisäämällä tietoisuutta eri vaihtoehdoista ja kartoittamalla yrittäjien investointirahoitusvaihtoehtoja
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 1
Alueen noustessa kestävän matkailun kärkikohteeksi alueen palvelujen tarjonta laajentuu. Kestävän matkailun mukaisissa palveluissa toteutuvat uusiutuvien luonnonvarojen käyttö, paikallisuus ja lähellä tuotetut raaka-aineet
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Kehittämisosio edistää kansallispuiston ja alueen kestävän matkailun brändiä, lisää puiston organisaation ja yrittäjien tietoisuutta ja osaamista hiilijalanjäljen pienentämisestä ja kestävyyden edistämisestä ja siitä viestimisestä yhteistyöverkostossa ja markkinoinnissa
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 1
Kehittämisosiolla on positiivisia vaikutuksia alueen asukkaiden terveyteen välillisesti positiivisten ympäristövaikutusten kumuloituessa pitkällä aikavälillä. Alueen nousu kestävän matkailun kärkikohteeksi edistää välillisesti alueen työllisyystilannetta
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 5
Kehittämisosiossa sertifiointiprosessi sekä kestävän matkailun työpajat lisäävät puiston organisaation ja alueen yrittäjien osaamista ja tietoa kestävästä kehityksestä ja sen edistämisestä omassa toiminnassaan. Välillisesti kestävän toiminnan kriteerit viedään heidän toimesta myös laajemmalle sidosryhmiin ja yhteistyöverkostoon

9 Loppuraportin tiivistelmä

-