Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74724

Hankkeen nimi: AI Hub Tampere

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Korkeakoulunkatu 7

Puhelinnumero: 0503017384

Postinumero: 33720

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ritva Savonsaari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.savonsaari(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503017384

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa luodaan älykkäiden koneiden alueellinen tekoälykeskus. Tavoitteena on opastaa alan yrityksiä uusimmassa tekoälyosaamisessa ja pilotoida yhdessä valittuja kohteita yrityksissä laajemmin tapahtuvaa tuotekehitystä varten. Pilotointi voi olla joko lyhytaikaista yrityksen sparrausta (esim. 1,5 h arviointikeskustelu tekoälyn mahdollisuuksista yrityksen kanssa) tai laajamuotoisempaa (esim. 1 viikon esiselvitys, jossa yrityksen aineistolla opetetaan koneoppimismalli TAU:n laskentaresursseilla ja AI Hubin henkilöresursseilla ja osaamisella). Tekoälykeskus tuo yhteen yliopiston ja yritykset ja auttaa kasvattamaan alan osaamistasoa nopeammin ja syvemmin kuin kukin yksin. Hankkeessa on neljä työkokonaisuutta. Ensimmäinen (WP1) on keskeisin toiminnan kannalta ja keskittyy yliopiston ja yritysten yhteistyöhön työpajojen, hackathon-tapahtumien, seminaarien ja matalan kynnyksen AI-klinikan muodossa. Muissa kokonaisuuksissa syvennytään sulautettujen järjestelmien tekoälyyn, tekoälyrobotteihin sekä ihmisen ja älykkään koneen vuorovaikutukseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderymä on Pirkanmaan alueen älykkäitä koneita ja niiden alihankintaa tarjoavat yritykset koosta riippumatta. Hanketta varten on koottu yli 30 yrityksen yrityslista ja sen avulla aloitetaan suorat kontaktoinnit toiminnan käynnistyessä. Listalla on kotimaisia kasvuyrityksiä kuten mm. Epec, Glaston, Valmet, Novatron, Microteam, Minima processor, Atostek, Visy, Quva, ja Tttech. Ensisijaisesti pyrimme kontaktoimaan pk-yrityksiä niiden merkittävän kasvupotentiaalin vuoksi. Arvioimme 80% toimenpiteistä kohdistuvan pk-yrityksiin ja 20% suuryrityksiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toissijainen kohderyhmä ovat muut teknisesti orientoituneet yritykset, joilla on tekoälyyn liittyviä kehittämistarpeita tai -toiveita. Lisäksi muut yritykset ja oppilaitokset, jotka osallistuvat tekoälyteeman edistämiseen, tutkimiseen tai soveltamiseen. Lisäksi Tampereen kaupunki ja mahdolliset muut julkiset toimijat ovat hankkeen tärkeänä sidosryhmänä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 999

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 388 885

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 629 167

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 615 383

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Orivesi, Valkeakoski, Punkalaidun, Hämeenkyrö, Virrat, Mänttä-Vilppula, Tampere, Lempäälä, Ruovesi, Vesilahti, Ikaalinen, Pirkkala, Nokia, Parkano, Urjala, Kangasala, Sastamala, Pälkäne, Akaa, Ylöjärvi, Juupajoki, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Korkeakoulunkatu 1

Postinumero: 33720

Postitoimipaikka: Tampere

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen kaikissa vaiheessa huomioidaan kuitenkin tasa-arvonäkökulma asianmukaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, joiden työntekijäprofiilissa miesten osuus korostuu. Hankkeen toiminnassa otetaan kuitenkin huomioon tasa-arvon edistäminen niin että tilaisuuksiin osallistuisi miehiä ja naisia. Jo hakuvaiheessa hankkeen johtoryhmään ehdotetaan molempia sukupuolia tasapuolisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se otetaan hankkeessa huomioon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Hankkeen kohderyhmä valmistaa työkoneita, joiden loppukäyttäjät parantavat prosessiensa kestävyyttä projektin seurauksena. Uuden sukupolven työkoneissa huomioidaan luonnonvarat mm. sähköistyksen sekä automaation seurauksena paranevan tehostumisen kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Uuden sukupolven älykkäissä työkoneissa huomioidaan kasvihuonekaasut mm. sähköistyksen sekä automaation seurauksena paranevan tehostumisen kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Esimerkiksi älykäs kaivos (jossa älykkäitä työkoneita) vaatii vähemmän maapinta-alaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Uuden sukupolven älykkäissä työkoneissa huomioidaan kasvihuonekaasut mm. sähköistyksen sekä automaation seurauksena paranevan tehostumisen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Älykkäät työkoneet vähentävät raakamateriaalien kulutusta sekä jätteiden määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 6
Sähköistys on älykkäiden työkoneiden megatrendi, ja massaskaalassa sähköinen työkone on ainoa mahdollisuus lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 3
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on paikallinen työkoneklusteri.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hanke parantaa pienten palveluliiketoimintayritysten (esim. ohjelmistoyritykset) mahdollisuuksia tarjota osaamistaan isoille valmistajille.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Työkonevalmistajat ovat lähellä joukkoliikennevälineitä, joten vähäistä synergiaa on olemassa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Älykkäämmät työkoneet ovat hiljaisempia ja turvallisempia ja parantavat siten elämisen laatua.
Tasa-arvon edistäminen 3 2
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toteutuksessa esim. kannustamalla yrityksiä pohtimaan voisiko jokin AI-ratkaisu helpottaa naisten työllistymistä perinteisesti miesvaltaisille aloille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 3
Älykkäät työkoneet parantavat laitteiden ympäristöyhstävällisyyttä, joten ympäristöosaaminen nousee paremmin esille myös asiakasyrityksissä ja tuotteiden loppukäyttäjien keskuudessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

AI Hub Tampere -hankkeessa luotiin älykkäiden koneiden alueellinen tekoälykeskus Tampereelle. Verkostoituminen ulottui Pirkanmaan lisäksi muille paikkakunnille ja osittain myös kansainväliselle tasolle. Tavoitteena oli opastaa alan yrityksiä uusimmassa tekoälyosaamisessa. Hankkeessa havainnoitiin alueen yritysten tekoälyvalmiuden eri tasoja ja toimenpiteet räätälöitiin kullekin tarpeen mukaisiksi. Hankkeessa pilotoitiin yrityksiä laajemmin tapahtuvaa tuotekehitystä, esimerkiksi datankeruuta ja ongelmatilanteiden selvittämistä varten. Pilotointi tapahtui 1,5 h mittaisina arviointikeskusteluina eli katsemuksina tekoälyn mahdollisuuksista yrityksen kanssa. Laajamuotoisempi pilotointiyhteistyö (1 viikon esiselvitys, jossa yrityksen aineistolla opetetaan koneoppimismalli TAU:n laskentaresursseilla ja AI Hubin henkilöresursseilla ja osaamisella). Tekoälykeskus toi työpajojen, tapaamisten ja verkostoitumiskeskustelujen myötä yhteen yliopiston ja yrityksiä ja auttoi kasvattamaan alan osaamistasoa. Hankkeessa oli neljä työkokonaisuutta. Ensimmäinen (WP1) on keskeisin hallinnollisen toiminnan kannalta ja se keskittyi yliopiston ja yritysten yhteistyöhön työpajojen, seminaarien, viestinnän ja matalan kynnyksen AI-klinikan muodossa. Muissa kokonaisuuksissa syvennyttiin sulautettujen järjestelmien tekoälyyn, tekoälyrobotteihin sekä ihmisen ja älykkään koneen vuorovaikutukseen. Hankkeen tuloksia julkaistiin blogiin sekä git-arkistoihin.