Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74752

Hankkeen nimi: Kuusamon lentokentän vaikutusalueen matkailun kehittäminen (Gateway to Land of National Parks)

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1940705-4

Jakeluosoite: Nuottatie 6 A

Puhelinnumero: 040 860 8844

Postinumero: 93600

Postitoimipaikka: Kuusamo

WWW-osoite: http://www.naturpolis.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Maarit Kuosku

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjelmapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.kuosku(at)naturpolis.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 375 930

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuusamon lentokentän vaikutusalueen matkailun kehittäminen (Gateway to Land of National Parks) –hankkeen päätoteuttaja on Naturpolis Oy ja osatoteuttajat Ruka-Kuusamo Matkailu ry, Metsähallitus, Oulun yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Syötteen matkailuyhdistys, Suomussalmen kunta, Sallan kunta ja Posion kunta. Hanke kokoaa siten kaikki Kuusamon lentokentän vaikutusalueella olevat matkailualueet tekemään yhteistyötä lentokentän matkustajamäärien ja lentojen lisäämiseksi ja toteuttamaan laajemman alueen yhteismarkkinointia. Matkailualueiden yhteistyöllä mahdollistuu laajan alueen erottautuminen muista matkailualueista erityisesti alueen kansallispuistoja korostamalla. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2019-31.8.2022.

Hankealueen matkailualueet ovat lähtökohdiltaan ja toiminnallisesti hyvin erilaisia, mikä on rikkaus, jota hankkeessa halutaan tukea. Alueita halutaan kehittää niiden omista lähtökohdista käsin ja tukea kunkin kasvua siten, että Kuusamon lentokentän kautta saavutettavissa oleva matkailualue näyttäytyy kokonaisuudessaan monipuolisena kohteena, joka tarjoaa kansainvälisille matkailijoille erilaisia, mutta laadukkaita ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja lomanviettoon. Pääpaino hankkeen yhteisissä toimenpiteissä tulee olemaan lentokentän kehittämisen näkökulmasta ympärivuotisen matkailun kehittämisessä, koska se on lääke matkailutyöllisyyden parantamiseen ja työvoimapulan helpottamiseen. Matkailualuekohtainen vaihtelu kehittämisen painopisteissä tulee näkyviin osatoteuttajakohtaisissa työpaketeissa, joilla tuetaan alueen kehittymistä kokonaisuutena entistä vahvemmaksi ja houkuttelevammaksi. Erityishuomiota kiinnitetään siihen, että alue kokonaisuudessaan kehittyy siten, että se tunnetaan paitsi kansallispuistoistaan myös laadukkaista palveluistaan ja kestävän kehityksen huomioivista toimintatavoistaan. Digitaalisilla palvelupoluilla ja matkailupalveluiden löydettävyyden ja sähköisen ostettavuuden kehittämisellä nostetaan alue myös omatoimimatkailijoiden helpommin saavutettavaksi. Vastuullisen matkailun kehittämiseen kiinnitetään kaikissa hankkeen toimenpiteissä erityishuomiota.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen työpakettiin:
1. Lentoliikenteen ja liikkumispalveluiden edistäminen (Naturpolis ja Ruka-Kuusamo Matkailu ry vastuutoteuttajina)
2. Land of National Parks - Vetovoimaista ja kestävää luontomatkailua (Metsähallitus vastuutoteuttajana)
3. Land of National Parks -alueen matkailun kestävyyden vahvistaminen (Oulun yliopisto vastuutoteuttajana)
4. Matkailualueiden uudistumisen ja kehittymisen tukeminen (KAMK vastuutoteuttajana)
4.1 Kuusamo
4.2 Syöte
4.3 Suomussalmi
4.4 Taivalkoski
4.5 Posio
4.6 Oulun yliopisto
5. Matkailualuekohtaiset työpaketit
5.1 Kuusamo
5.2 Salla
5.3 Syöte
5.4 Suomussalmi
5.5 Taivalkoski
5.6 Posio

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kansainväliset matkanjärjestäjät, matkailumedia ja matkailijat. Hankkeen yhteiset markkinointitoimenpiteet lentokenttää ja Land of National Parks –aluetta koskien kohdentuvat Euroopan markkinoille sekä markkina-arvioiden ja Visit Finlandin linjausten ja toimenpiteiden mukaisesti myös Aasian, USAn ja hiekkamaiden (Arabiemiraatit, Qatar, Saudi-Arabia) markkinoille. Matkailualuekohtaiset päämarkkina-alueet määrittyvät lisäksi kunkin matkailualueen omien strategioiden perusteella, mutta siten, että tähän hankkeeseen kohdistetaan vain sellaisia toimenpiteitä, jotka tukevat kansainvälisen matkailun kehitystä ja tämän hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat hankealueen matkailuyritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lentoyhtiöt, muut lentoliikenteen kehittymisestä hyötyvät toimialat kuten kauppa, kotimaiset matkailijat, jotka hyötyvät kehittyvistä palveluista, sekä alueen kunnat ja kuntalaiset, jotka hyötyvät parantuvasta matkailutyöllisyydestä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 545 036

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 412 635

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 3 269 407

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 115 185

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Itä-Lapin, Oulunkaaren, Koillismaan, Kehys-Kainuun

Kunnat: Posio, Taivalkoski, Salla, Suomussalmi, Kuusamo, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 20, joihin työllistyvät naiset 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5.00, joihin työllistyvät naiset 2.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoite on matkailuyritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Alueen yrittäjistä n. 30% on naisyrittäjiä ja majoitus- ja ravitsemispalveluiden työntekijöistä naisia on noin 70%. Hankkeen toimenpiteillä on siten mahdollisuus vaikuttaa paitsi naisyrittäjyyden tukemiseen myös erityisesti naisten työllisyyden kasvuun. Sukupuolivaikutusten arviointiin ja huomioimiseen on käytössä TEM:in "Tasaarvokoulutus rakennerahastohankkeiden toimijoille" kautta saatua osaamista ja materiaalia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vaikka hankkeen tavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota naisten yrittäjyyteen ja työpaikkoihin. Jos toteutuksen aikana ilmenee seikkoja, jotka sukupuolinäkökulmasta tulee ottaa huomioon, linjataan toimintaa sen mukaisesti. Hankkeen toiminnasta kerättävät palautteet tullaan keräämään sukupuolijaoteltuna, jolloin eri sukupuolten näkemykset hankkeen toiminnasta pystytään huomioimaan jatkossa entistä paremmin. Mahdolliset huomiot tullaan kirjaamaan hankkeen kuluessa väliraportteihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, vaan sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu hankkeen toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Hankkeessa panostetaan toimenpiteisiin kestävän kehityksen huomoimiseksi matkailualalla. Kohderyhmänä olevat kansainväliset matkailijat, joille markkinoidaan erityisesti kansallispuistoja, ovat luontoarvoja korkealle arvostavia. Hankkeessa lisätään monin tavoin ympäristötietoisuutta ja -myönteisyyttä matkailutoimialalla. Välillisesti vaikutusta on matkailuyrittäjien ympäristötietoisuuden kasvun ja kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan lisääntymisen myötä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Hankkeessa lisätään matkailuyrittäjien ja matkailualan ammattilaisten sekä matkailijoiden ympäristötietoisuutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Luontoarvoihin perustuvien matkailutuotteiden kehittäminen ja ympäristötietoisuuden kasvu edesauttavat luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -2 -1
Kansainvälisen matkailun lisäys aiheuttaa välttämättä haitallisen vaikutuksen ilmakehään lento- ja maaliikenteen päästöjen lisääntyessä. Hankkeessa kuitenkin tuetaan samalla älyliikenneratkaisujen kehittämistä ja toisaalta tuodaan matkailijoille lisätietoa päästökompensaatiomahdollisuuksista ja ohjeistetaan ympäristövastuullisiin toimintatapoihin. Kohdealueella suojelualueisiin kohdistuvia ympäristövaikutuksia hallitaan Metsähallituksen toimesta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 6 8
Hankkeen toiminnan yhtenä painopisteenä on kehittää luontokohteiden merkitystä matkailukohteina, kuitenkin vaarantamatta niiden luontoarvoja. Hankkeen kohderyhmälle luontoarvot ovat tärkeitä, joten niihin kiinnitetään erityishuomiota osana matkailutuotteiden kehittämistä ja markkinointia. Ympäristövastuullista toimintaa korostamalla lisätään suojelukohteiden arvostusta ja luontoarvojen turvaamista.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 5
Digitaalisuuteen ja sähköisiin toimintamalleihin panostaminen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Matkailuyrityksiä kannustetaan tekemään kestävän kehityksen suunnitelmat. Näiden suunnitelmien kautta pyritään myös yritysten uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääntymiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Matkailu on merkittävä toimiala syrjäseudun työllistäjänä. Kv-asiakkaille tuotteiden ja palveluiden paikallisuudella ja aitoudella on suuri merkitys, joten niiden hyödyntämistä matkailun kehittämisessä edistetään määrätietoisesti. Matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen lisää paikallisia matkailutyöpaikkoja. Matkailun kasvu tuo työtä ja kasvua myös muille toimialoille kuten kauppaan ja elintarvikesektorille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Hankkeessa tavoitellaan olemassa olevan infran tehokkaampaa hyödyntämistä ja käyttöasteiden nostamista kehittämällä palveluja ja tuotteiden laatua sekä toimijoiden osaamista. Hankkeessa keskeisellä sijalla on digitaalisten palvelujen kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka -1 3
Matkailu toimialana luo aina tarvetta liikkumiselle. Kansainvälinen matkailu, joka on hankkeen kohteena, ei yleenä suoraan lisää henkilöautoliikennettä, mutta yksilömatkailun lisääntyminen aiheuttaa tähän painetta. Toisaalta myös LoNP-alueen kohteiden väliltä puuttuu mahdollisuus hyödyntää joukkoliikennettä. Tavoitteena hankkeessa on edesauttaa äly- ja joukkoliikenneratkaisujen kehittämistä sekä digitaalisia palveluratkaisuja matkaketjujen kehittämisen yhteydessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Luontoarvoihin, kulttuuriin, puhtauteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen perustuva matkailu luo henkistä hyvinvointia, joka on merkittävä motiivi kv-matkailussa. Luonnossa liikkuminen ja aktiivilomailu lisäävät myös fyysistä hyvinvointia. Paikallisille ihmisille matkailun kehittyminen tuo työtä ja toimeentuloa ja lisää hyvinvointia sitä kautta.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Hankkeen toiminnan kautta matkailun kehittyminen edesauttaa erityisesti naisten työllisyyden positiivista kehitystä. Sosiaalisen kestävyyden korostaminen lisää osaltaan tasa-arvoisuutta sekä paikallisten että matkailijoiden osalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Kansainvälistyminen tavoitteena lisää kulttuurien tuntemusta, monikulttuurisuuden ja erilaisuuden hyväksymistä. Paikallisten asukkaiden osalta myönteisyys ulkomaalaisia kohtaan kasvaa, kun ympärivuotiset työpaikat lisääntyvät sekä alueiden palvelutaso lisääntyvän matkailun myötä paranee.
Kulttuuriympäristö 5 5
Kansallispuistot, maisema-arvot yleensäkin ja virkistysalueet ovat merkittäviä matkailun kehittämisessä. Hankkeen vaikutus kohdistuu erityisesti kansallispuistojen nostamiseen kv-matkailumarkkinoinnin kärkikohteiksi.
Ympäristöosaaminen 9 9
Hankkeen yhtenä painopisteenä on edistää kestävää matkailua, matkailutoimijoiden sekä matkailijoiden ympäristötietoisuutta ja -osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kuusamon lentokentän vaikutusalueen matkailun kehittäminen (Gateway to Land of National Parks) -hankkeen päätoteuttajana toimi Naturpolis Oy ja osatoteuttajina Ruka-Kuusamo Matkailu ry, Metsähallitus, Oulun yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), Syötteen matkailuyhdistys, Suomussalmen kunta, Sallan kunta ja Posion kunta. Hanke kokosi yhteen kaikki Kuusamon lentokentän vaikutusalueella olevat matkailualueet tekemään yhteistyötä lentokentän matkustajamäärien lisäämiseksi ja ympärivuotisen matkailun kehittämiseksi. Laaja matkailualueiden välinen yhteistyö mahdollisti mm. isot markkinointikampanjat sekä monipuolisen joukon muita toimenpiteitä, joilla edistettiin koko alueen kansainvälisen matkailun kehittymistä – ympärivuotisesti. Laaja- alainen hankeyhteistyö loi pohjan myös syventyneelle yhteistyölle hankealueen destinaatioiden kesken nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeen toteutusaika oli 1.5.2019-31.8.2022.

Hankealueen matkailualueet ovat lähtökohdiltaan ja toiminnallisesti hyvin erilaisia, mikä on rikkaus, jota hankkeessa tuettiin monin tavoin. Osatoteuttajakohtaiset toimenpiteet mahdollistivat kunkin destinaation kyvyn tarttua juuri heitä koskeviin kehitystarpeisiin. Lisäksi Metsähallitus, Oulun yliopisto sekä KAMK pystyivät omissa työpaketeissaan hyödyntämään ydinosaamistaan koko Kuusamon lentokentän vaikutusalueen matkailun kehittämiseksi: kansallispuistoihin liittyvä kehitystyö, vastuullisuustyö sekä matkailualueiden uudistumisen tukeminen eri toimenpitein. Hankkeen kaikki eri työpaketit muodostivat moninaisen kokonaisuuden, joka piti sisällään lähes kaikki mahdolliset tavat kehittää ympärivuotista kansainvälistä matkailua matkakohteissa, joissa luonnolla on erityinen rooli vetovoimatekijänä sekä puitteiden tarjoajana. Hankkeen aikana toteutettiin lukuisia markkinointikampanjoita, neuvotteluja lentoyhtiöiden kanssa, matkanjärjestäjien tutustumismatkoja (FAM trip) sekä media- ja vaikuttajamatkoja, kehitettiin digitaalisia jakelukanavia sekä matkailijan ostopolkua, konseptoitiin tapahtumia, kehitettiin tuotteita, kirkastettiin kohderyhmiä, uudistettiin brändejä, osallistuttiin markkinointitilaisuuksiin eri puolilla maailmaa sekä virtuaalisesti kotitoimistoilta, kehitettiin matkakohteiden vastuullisuutta selvitysten ja työpajojen kautta sekä tehtiin selvityksiä ja tutkimuksia useista eri aiheista. Eri kampanjoiden sekä media- ja somenäkyvyyksien ansiosta Land of National Parks -alue näkyi kymmenille miljoonille ihmisille erityisesti saksankielisen Euroopan alueella, mihin useat toimenpiteet kohdistuivat. Lisäksi useat kymmenet matkanjärjestäjät saivat tutustua hankealueen matkailutarjontaan fyysisesti paikan päällä (FAM tripit).

Valtava arsenaali erilaisia toimenpiteitä toteutettiin erikoisena maailmanaikana, jolloin koronaviruspandemia valtasi maailman. Keväällä 2020 jouduimme pohtimaan monenlaisia asioita, joita kukaan meistä ei ollut ennen kohdannut: Miten käy kansainvälisen matkailun? Kohtaammeko paikallisella tasolla yritysten konkurssiaallon? Elpyykö kansainvälinen matkailu? Jos elpyy, niin milloin? Miten matkailutoimiala muuttuu pandemian aikana ja sen jälkeen? Täytyykö hanke keskeyttää? Muun muassa näiden kysymysten keskellä hankehenkilökunta venyi uusiin suunnitelmiin ja digiloikkaan esimerkiksi online-markkinointitapahtumien muodossa. Pandemiasta johtuen hankkeessa ei pystytty toteuttamaan tehtyjä suunnitelmia täysin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Olihan maailma muuttunut hyvin paljon siitä hetkestä, kun hankesuunnitelma oli kirjoitettu. Useiden hankesuunnitelman muutosten ansiosta pystyimme suuntaamaan toimintaamme paremmin uutta normaalia vastaavaan tilanteeseen. Tämä joustavuus ja hyvä yhteistyö rahoittajan kanssa edesauttoivat kriittisellä tavalla hankkeen toiminnan onnistumista. Hankeaikaan mahtui koronakriisin lisäksi myös geopoliittinen kriisi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Myös tällä kriisillä oli vaikutusta hankkeen toteuttamiseen kansainvälisessä matkailukentässä. Näihin globaaleihin kriiseihin ja niiden merkittävään negatiiviseen vaikutukseen hanketoteutuksessa ei kukaan meistä ollut osannut varautua.

Globaaleista kriiseistä huolimatta Gateway-hankkeen aikana saadut tulokset tulevat palvelemaan Kuusamon lentokentän vaikutusalueen ympärivuotista matkailua pitkän aikaa. Syntyneet verkostot matkanjärjestäjiin ovat vuosien mittaisia kumppanuuksia, kampanjat ovat jättäneet kuluttajille muistijäljen kansallispuistojen maasta ympärivuotisena matkakohteena, vastuullisen matkailun kehitys jatkuu, digitaalisen ostopolun osalta on otettu elintärkeitä kehitysaskeleita ja tuotetut markkinointimateriaalit palvelevat destinaatioita monipuolisesti. Ilman pandemiaa ja sitä seurannutta saavutettavuuden heikentymistä hankkeen tulokset olisivat mitä todennäköisimmin nykyisiä tuloksia konkreettisemmat ja suuremmat. Olosuhteet olivat kuitenkin sellaiset, mihin meillä ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Yksi pitkäaikaisimmista tuloksista tulee kuitenkin olemaan hankkeen osatoteuttajien välille muodostunut yhteistyö, joka tulee olemaan tulevaisuudessa lähtökohtana monelle hyvälle idealle ja laajemmalle kehittämiselle matkailun saralla.

Tämä loppuraportti kerää yhteen toimenpiteet ja tulokset osatoteuttajakohtaisesti. Jokainen osatoteuttaja toimitti päätoteuttajalle omat raporttinsa, joista tämä yhteinen loppuraportti on koostettu.