Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74773

Hankkeen nimi: 6Aika: Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet HNRY

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: KYMP-talo / Työpajankatu 8

Puhelinnumero: 09 31022111

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

WWW-osoite: http://www.hel.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Suomalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.suomalainen(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406749950

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osallistujakaupunkien tavoitteena on olla hiilineutraaleja viimeistään 2029-2035 vuosien aikana. Kaupunkialueen hiilineutraalisuus edellyttää kaikkien osallistumista. Tässä hankkeessa kiinnitetään huomio erityisesti yritysten ja raskaan liikenteen (logistiikka, työmaakoneet) mahdollisuuksiin vähentää päästöjä. Alueiden yritykset ovat ilmaisseet vahvan halun olla mukana ilmastotyössä, ja se nähdään selkeänä kilpailuetuna. Logistiikkaan ja työmaihin liittyvien koneiden ja kuljetusten päästöt ovat merkittävä osa koko kaupunkialueen liikenteen päästöistä.

Hankkeen tavoitteena on tuoda yhteen kaupunkeja (Helsinki, Espoo, Turku, Vantaa) ja tutkimuslaitoksia, joilla on yhteinen intressi luoda hiilineutraaleja yritysalueita. Alueilla toimivien yritysverkostojen jäsenten vähähiilisyteen tähtäävät edelläkävijäyritykset toimivat esimerkkeinä ja niitä kiritetään edelleen kohti hiilineutraalisuutta ja samalla valmennetaan muita alueiden yrityksiä käynnistämään omat vähähiilisyystoimet. Eri toimijat luovat monipuolisen verkoston ja synnyttävät siten uusia innovaatioita ja mahdollistavat uuden teknologian soveltamisen laajemmin kuin vain yhdessä kohteessa.

Hankkeessa tuetaan yritysalueiden ja niiden yritysryhmien kehittymistä maailmanluokan vähähiilisiksi ja resurssiviisaiksi toimijoiksi. Energiatehokkaista ja kiertotalouden mukaisista yritysalueista hyötyvät kaupungit, alueen yritykset, yritysalueilla operaattoreina ja koordinoijina toimivat tahot ja innovatiivisten ratkaisujen kehittäjät ja tarjoajat. Projektissa konkretisoidaan se, mitä hiilineutraalisuus yritysalueiden ja yritysten kohdalla tarkoittaa, ja yhdessä kaupungin ja muiden tarkoituksenmukaisten tahojen kanssa etsitään tehokkaita ja vaikuttavia ratkaisuja hiilineutraalisuuden toteuttamiseksi yritysten toimesta.

Hanke kohdistuu osin hyvin miesvaltaisille aloille kuten työmaat ja teollinen toiminta. Hanke tuo positiivisesti näitä aloja esille, jolloin naiset hakeutuvat jatkossa sinne entistä enemmän. Hankkeessa tuotettavat hiilineutraalit ja resurssiviisaat toimintatavat ja pilotit vähentävät luonnonvarojen käyttöä. Hankkeessa vaikutetaan kestävästi erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, materiaalien hyötykäyttöön, uusiutuvan energian käyttöön, kehitetään paikallista elinkeinorakennetta, liikkumiseen ja logistiikkaan sekä ympäristöosaamiseen.

Hanke koostuu neljästä kaikkia seitsemää osatoteuttajaa läpileikkaavasta työpaketista, jotka ovat konseptointi (TP1), sidosryhmäyhteistyö ja viestintä (TP2), pilotointi (TP3) sekä mittarit, seuranta ja arviointi (TP4). Kaikki osatoteuttajat osallistuvat kaikkiin läpileikkaaviin työpaketteihin tuoden niihin omalla kohdealueilla tehdyt kokeilut, mallit jne. Yhteisesti hyödynnettäviksi. Työpaketin koordinoija vastaa, että työpaketeissa sovitaan millaisia toimia kussakin alueella tehdään.

Työpaketeissa osatoteuttajat työskentelevät omalla kohdealueella tai -alueilla. Helsingin tavoitteena on löytää ja ottaa käyttöön keinoja ja luoda konseptit vähentää työmaiden ja sataman toiminnan päästöjä kuten laatimalla hiilineutraalille satamalle tiekartta. Espoossa konseptoidaan ja pilotoidaan erilaisia tapoja vähentää työmaalla syntyviä päästöjä ja tehostaa materiaalien kierrättämistä. Turussa Blue Industry Parkin alueesta on tavoitteena rakentaa resurssitehokas maailmanluokan meri- ja valmistavan teollisuuden tuotanto- ja innovaatiokeskittymä. Vantaalla kehitetään kaupallisen alueen yritysten kanssa konseptia, jossa yhteistyöllä yritykset sitoutetaan pitkällä aikavälillä kehittämään ja toteuttamaan vähähiilisyyteen ja jätteettömyyteen liittyviä ratkaisuja. VTT konseptoi ja testaa hankkeessa hiilineutraaliutta edistäviä toimintamalleja yhdessä yritysten kanssa. VTT:n kohteena hankkeessa toimii Espoon Kivenlahdessa sijaitseva Pohjoismaiden suurin biotalouden tutkimusympäristö Bioruukki. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tulevaisuusalusta Bastun työpajoissa törmäytetään koko hankkeen osalta monialaisesti ja poikkitieteellisesti yrittäjiä ja asiantuntijoita. Tavoitteena on yhdistää hiilineutraalisuutta ja resurssiviisautta edistäviä innovaatioita yritysten konkreettisiin tarpeisiin.

Hankkeen tuloksena vähennetään kohdealueiden yritys- ja työmaa-alueiden päästöjä ja käynnistetään prosessit, joissa vastaavaa toimintamallia levitetään muualle muun muassa seuraajatoiminnan avulla, jossa pyydetään hankkeen ulkopuolisia toimijoita mukaan esimerkiksi koulutuksiin ja osallistumaan tilaisuuksiin. Tarkoituksena on levittää hankkeessa opittua muualle. Tuloksina syntyy kaupunkien yhteiset oppaat kohti hiilineutraaleja yritysalueita ja infratyömaita sekä hiilineutraalin satamatoiminnan tiekartta. Lisäksi valmistuu hiilineutraalin yritysalueen viestintäpaketti. Kaupunkien käyttöön laaditaan työmaiden hiilineutraalin hankinnan kriteerejä ja tuotetaan yrityksille malleja vähähiilisistä hankintakriteereistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kaupungit tähtäävät olevansa hiilineutraaleja jo vuosien 2029-2035 aikana, joten siihen pääsemiseksi on sitoutettava paitsi asukkaat niin myös yritykset vahvasti sekä muutettava kaupungin omaa toimintaa.

Välittömät kohderyhmät:
-Kaupungit (työntekijät ja päättäjät; hankinnat, maanomistus, omistajaohjaus, elinkeinopolitiikka, työmaiden suunnittelu ja toteutus)
-Yritysalueet ja niiden operaattorit (Helsingin Satama, Bioruukki, Blue Industry Park)
-Yritysalueilla toimivat yritykset
-Yritysalueille sijoittuvat yritykset
-Ratkaisuja tarjoavat yritykset


Helsingin Sataman Vuosaaren satama ja sen alueella toimivat yritykset. Valtaosa Sataman alueen yrityksistä on yksityisiä. Alueella on noin 10 raskasta työkonekalustoa käyttävää yritystä, jotka kuuluvat kaikki varsinaiseen kohderyhmään. Esimerkiksi Finnsteve on ollut aktiivinen. Varsinaisia kohdeyrityksiä tulee olemaan noin 5, jotka valikoituvat sidosryhmäyhteistyön tuloksena. Näiden kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä. Lisäksi löyhempää yhteistyötä tehdään vähintään 5 muun yrityksen kanssa.

Työmailla Helsingissä, Espoossa ja Turussa varsinaisia kohdeyrityksiä tulee olemaan noin 5 per kaupunki eli yhteensä 15 kappaletta, jotka valikoituvat sidosryhmäyhteistyön tuloksena. Näiden kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä. Lisäksi löyhempää yhteistyötä tehdään vähintään 15 muun yrityksen kanssa. Yritykset ovat luonteeltaan työmaahan liittyviä rakennusteollisuuden yrityksiä tai tarjoavat sinne ratkaisuja (vähä)päästöttömyyteen ja kiertotalouteen.

-Urakoitsijat, jotka toimivat Helsingin, Turun ja Espoon kaupungin infratyömailla
-Materiaalintoimittajat, jotka toimittavat työmaille rakennusmateriaaleja.
-Uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden tuottajat ja jakelijat.
-Infra-alan kattojärjestöt; kuten Infra ry ja SKTY
-KTK: kuorma-autojen tilauskeskus KTK toimii kuljetusyrittäjien yhteenliittymänä, joka tarjoaa kuljetus- ja logistiikkapalveluja, kuten tiestön ja katujen kunnossapitoa.

Kaupungin omat infrarakentamiseen liittyvät toimijat kuten Helen Oy (energiayhtiön putket, kaapelit), Stara (kaupungin omistama rakentamispalvelu) ja HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä vastaa vesi ja viemäriputkista) suunnittelemaan ja toteuttamaan vähähiilisiä ratkaisuja.

Turussa suorana kohderyhmänä ovat Blue Industry Parkin alueelle sijoittuvat yritykset. Oleellinen kohderyhmä ja toimija on myös Meyer Turku ja telakan alueen nykyiset noin 30 yritystä.

VTT:n kohteena hankkeessa toimii Espoon Kivenlahdessa sijaitseva Pohjoismaiden suurin biotalouden tutkimusympäristö Bioruukki, joka palvelee yritysten prosessi- ja tuotekehitystoimintaa biotalouden yritysrajapinnassa kemian, energian ja biomassan käsittelyn osa-alueilla ja nopeuttaa yritysten innovaatioiden lanseerausta maailmanmarkkinoille. Bioruukin yhteydessä toimii kymmeniä yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia ja oppilaitoksia kuten ammattikorkeakouluja. Biotalouden eri osa-alueilla toimivat yritykset muodostavat toimialakohtaisia yritysklustereita, jotka sisältävät eri kokoisia ja erilaisissa rooleissa toimivia yrityksiä, esimerkiksi: prosessiteollisuuden cleantech-kehitysyrityksiä, start-up -yrityksiä, Pk-yrityksiä, teknologiatoimittajia (digitalisoiti), raaka-ainetoimittaja (esim kierrätysraaka-aine).

Ilmastotavoitteiden tarkastelu rajatulla alueella konkretisoi koko seudun ilmastotavoitteita yritysnäkökulmasta, selkeyttää eri toimijoiden roolia tavoitteiden saavuttamisessa ja kirkastaa merkitystä alueella toimivien yritysten kilpailukyvylle.

Turun yliopiston toteuttamat 3 työpajasarjaa parantavat yritysten edellytyksiä vihreään liiketoimintaan. Työpajojen teemat on suunniteltu tukemaan hankkeen osatoteuttajien välistä synergiaa hiilineutraalien ja resurssiviisaiden yritysalueiden ja työmaiden työstämisessä, ja niiden avulla luodaan myös runko Hiilineutraalin ja resurssiviisaan yritysalueen ja työmaan toteuttamisen oppaalle, johon osatoteuttajat osallistuvat omalla panoksellaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmä ovat kuntalaiset, jotka hyötyvät hankkeesta päästöjen vähentymisen kautta ja muut kuin hankkeeseen osallistuvat yritykset, jotka hyötyvät hankkeesta valmiiden mallien ja esimerkkien kautta. Lisäksi myös muut kuin hankkeeseen osallistuvat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot voivat hyödyntää hankkeen tuloksia. Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää kaikki Suomen kunnat.

Espoon kaupungilla on käynnissä noin 100 infrarakennustyömaata ja Helsingillä noin 300 vuosittain. Turussa kohteena on Blue industry Parkin laajennustyöt noin 55 hehtaarin laajuinen maa-alue, jossa työt alkavat vuonna 2018 uuden tieyhteyden rakentamisen myötä. Kaupunkien kadunrakentamisessa liikutellaan suuria massoja ja käytetään erilaisia koneita ja laitteita. Rakennushankkeissa on usein mukana kaupungin lisäksi muita yrityksiä, jotka noudattavat erilaisia laatuvaatimuksia ja aikatauluja. Hankkeessa tarjotaan laitetoimittajille ja logistiikan osaajille synergiahyötyjä ja vähähiilisiä teknologiaratkaisuja. Kiinnostuneet yritykset pääsevät tarjoamaan materiaalivirtojen hallintaan uusia ja jo muilla aloilla hyviksi koettuja ratkaisuja.

Vuosaaren sataman alueen kaikki yritykset ovat välillisenä kohderyhmänä. Kaiken kaikkiaan yrityksiä on noin 50. Työmaiden osalla välilliset vaikutukset kohdistuvat kaikkiin työmaalla toimiviin yrityksiin.

Turussa Blue Industry Parkin alueesta on tavoitteena rakentaa maailmanluokan meri- ja valmistavan teollisuuden tuotanto- ja innovaatiokeskittymä. Välillisenä kohderyhmänä on nykyisellä jo olemassa olevalla telakan alueella toimiva Meyer Turku Oy ja 30 muuta telakkateollisuuden yritystä. Yhteensä Meyerin alihankintaketjussa on noin 1200 yritystä. Lisäksi kohderyhmänä ovat alueelle infraan ja energiaan liittyviä ratkaisuja toimittavat yritykset, kuten Turku Energia.
Hanke osallistuu valtion hankintojen osaamiskeskus KEINO:n tarjoamaan Green Deal –mallin yhteistyöhön. Hankkeen tulokset ovat siten levitettävissä sitä kautta laajasti koko Suomessa.

Green Building Council Finland GBC: Yhdistys edistää kestävän kehityksen mukaista rakentamista Suomessa. Sen tehtävänä on kestävän kehityksen käytäntöjen ja kiinteistöjen ympäristöluokitusten edistäminen, tiedon ja osaamisen välittäminen sekä vuoropuhelun ja keskustelun aktivointi.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin ilmastokumppaneiden (yli 80 yritystä) ja Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiön kanssa. Selvitetään kuinka säätiön ja sen verkostojen kautta voidaan asiaa edistää puolin ja toisin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 784 420

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 750 024

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 170 776

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 119 439

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Helsingin, Turun

Kunnat: Espoo, Turku, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali. On hyvin todennäköistä, että valtaosa osallistujista tulee olemaan miehiä, koska esim. Työmaat ja teollinen toiminta on hyvin miesvaltaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Erityisesti ympäristöala kiinnostaa naisia ja sitä kautta saadaan positiivista työpaikkaimagoa. Hanke tuo positiivisesti näitä aloja esille, jolloin naiset hakeutuvat jatkossa sinne entistä enemmän. Erityisesti sataman ja työmaiden henkilöstö on miesvaltaista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali. Hanketyössä tuetaan sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hankkeessa tuotettavat resurssiviisaat toimintatavat ja pilotit vähentävät luonnonvarojen käyttöä. Kestäviin energiamuotoihin siirtymien edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Ilmastonmuutoksen hillinnän kautta välillisesti. Myös esim. Hiilineutraalin sataman tiekartassa huomioidaan ilmastoriskit
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Ilmastonmuutoksen hillinnän kautta välillisesti voidaan turvata.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Hankkeessa on tavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen nollaaminen kohdealueilla. Hiilineutraalit työmaat ja logistinen liikenne vaikuttavat myös ilmanlaadun paranemiseen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei Vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Hankkeessa haetaan keinoja hyödyntää työmailla ja yritysalueilal syntyviä jätteitä materiaaleina ja uusina tuotteina
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hiilineutraalisuus edellyttää, että hyödynnetään päästötöntä eli lähinnä uusiutuvaa energiaa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään paikallisten yritys- ja työmaa-alueiden elinkeinoelämää kestäväksi
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa hyödynnetään digitalisaation sovelluksia ja dataa päästöjen vähentämisessä
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hankkeessa kohteena ovat työmaakoneet, logistiikka ja niiden päästöjen nollaaminen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hiilineutraalit työmaat ja logistinen liikenne vaikuttavat myös ilmanlaadun paranemiseen ja melun vähenemiseen
Tasa-arvon edistäminen 1 3
Miesvaltaisen alan muuttaminen ympäristöystävälliseksi houkuttelee naisia työskentelemään alalla
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei muutoksia
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei muutoksia
Ympäristöosaaminen 10 10
Yritysten ja kaupunkien ympäristöosaaminen kasvaa; kuinka kaupungit ohjaavat yritysalueita hiilineutraalisuuteen ja kuinka yritykset muuttavat toimintatapojaan ympäristöystävälliseksi

9 Loppuraportin tiivistelmä

6Aika: HNRY Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet -hankkeessa tuotiin yhteen kaupunkeja ja tutkimuslaitoksia, joilla on yhteinen intressi luoda vähähiilisiä ja resurssiviisaita yritysalueita ja toimintamalleja ja saavuttaa pidemmällä tähtäimellä hiilineutraalius kaupunkien asettamien hiilineutraaliustavoitteiden mukaisesti.

Yhdessä yritysten kanssa hankkeen kohdealueilla etsittiin keinoja vähentää mm. työkoneiden päästöjä, tehostaa materiaalien hyötykäyttöä sekä vauhdittaa yritysten hiilineutraalia liiketoimintaa. Yhteiskehittämiseen osallistui 69 organisaatiota ja tuloksena syntyi 19 käytännönläheistä ratkaisua, joilla kaupungit ja yritykset voivat ottaa askeleita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ratkaisut soveltuvat sektoriltaan eri tyyppisille ja eri kehitysvaiheessa oleville yritysalueille ja toimijoille.

Päästötön työmaa -kokonaisuuden muodostavia ratkaisuja ovat yhdessä ympäristöministeriön ja KEINO-osaamiskeskuksen kanssa valmisteltu Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -sopimus ja sitä tukeva päästöttömän työmaan toimintamalli. Helsingin ja Espoon infratyömaapiloteissa testattiin vähäpäästöisyyttä edistäviä hankintakriteereitä ja käytäntöjä. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin työmaiden hiilijalanjäljen laskentamallia sekä luotiin prosessikuvaus kaupungin toimista päästöttömien työmaiden edistämiseksi.

Muovipilotissa testattiin Vuosaaren satamassa yritysalueen muovijätteen yhteiskeräystä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja tutkittiin muovin arvoketjun potentiaalia kierrätysprosessin toimivuuteen ja jätteen määrään pohjautuen.

Espoossa työmaiden ylijäämäsavien hyötykäyttöä tutkineessa selvitystyössä saatiin uutta tietoa näiden resurssien käyttöpotentiaalista ja askelmerkit jatkokehittämiselle.

Vuosaaren satamaa esimerkkinä käyttäneessä satamatyökoneselvityksessä luotiin tiekartta vuosille 2021–2035 työkoneiden päästöjen vähentämiseksi sekä päästölaskentamalli koulutusvideoineen, joka soveltuu satamatyökoneiden lisäksi muidenkin työkoneiden päästöjen ja konekaluston investointikustannusten arvioimiseen.

Turun Hiilineutraali Blue Industry Park -opas toimii mallina myös muille suunnitteilla oleville yritysalueille, joissa tavoitellaan hiilineutraaleja ja resurssiviisaita suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikaisia ratkaisuja.

Bastu-ratkaisufoorumeiden työpaja ja pilotointi -yhteistoimintamallissa hankkeen toimijat ja sidosryhmät rakensivat yhdessä konsepteja vähäpäästöisen liikenteen ja logistiikan, älykkäiden tietoverkkojen ja vihreän yritysrahoituksen osa-alueilla.

Yritysalueiden hiilineutraalin energian päästövähennyspotentiaalia ja kustannusvaikutuksia yrityksille selvitettiin käyttämällä Vantaan Porttipuiston ja Hakkilan aluetta esimerkkinä.

Intensiivikoulutuspilotissa ”Hiilineutraali ja resurssiviisas yritys” joukko erityyppisiä yrityksiä sai kohdennettua valmennusta hiilineutraaliuspolullansa etenemiseen samalla kun koulutusmalli ja pilotin opit on jaettu edelleen hyödynnettäviksi.

Hankkeelle kehitetyllä sivustolla (https://hnry.fi/) nämä yritysten, kaupunkien ja tutkimuslaitosten yhteistyön tuloksena syntyneet opit ja toimintamallit ovat eri toimijoiden vapaasti käytettävissä ja edelleen kehitettävissä. Sivusto on työkalu hankkeeseen osallistuneille organisaatioille tuotosten jalkauttamiseksi ja niistä viestimiseksi. Kohderyhmien tehokkaammaksi tavoittamiseksi sivusto on toteutettu suomeksi ja englanniksi.

Hankkeessa aloitettua työtä jatketaan toteuttajaorganisaatioiden omassa toiminnassa strategisten painopisteiden mukaisesti esimerkiksi osana ilmasto-ohjelmia ja erilaisia toimenpidekokonaisuuksia. Yhteiskehittämistä jatketaan hankkeeseen osallistuneiden yritysten kanssa ja avoimesti hyödynnettävissä olevien ratkaisujen toivotaan tuovan uusia yhteistyöavauksia myös muiden sidosryhmien kanssa.