|
|
|
Hankekoodi: A74814
Hankkeen nimi: Kriittisten kierrätysmetallien koetehdas-konsepti
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Prizztech Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0773693-4
Jakeluosoite: Gallen-Kallelankatu 8
Puhelinnumero: 044 7105363
Postinumero: 28100
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.prizz.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Haavisto
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.haavisto(at)prizz.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447105363
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Satakunnassa Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhykkeellä sijaitsee Suomen merkittävin värimetallien, värimetallituotteiden ja kemikaalien valmistuksen klusteri.
Sähköistyvä ja uusiutuvaan energiaan siirtyvä yhteiskunta kasvattaa värimetallien kysyntää mikä näkyy myös selvänä kasvuna Satakunnan värimetalliklusterissa. Elektroniikassa, sähkön varastoinnissa (akut), sähkön siirrossa (johteet) sähköntuotannossa (generaattorit/moottorit) tarvitaan kasvava määrä värimetalleja. Voimakas kysynnän kasvu on tehnyt osan värimetalleista/ teknologiametalleista kriittisiä eli kyseisiä raaka-aineita ei ole saatavilla markkinoilta kasvun tahdissa tai jotkut valtiot hallitsevat kyseisiä mineraalivaroja monopolin omaisesti. Esimerkiksi nykyakuissa tarvittava koboltti tai kestomagneeteissa tarvittavat harvinaiset maametallit ovat kriittisiä.
Koveneva kilpailu raaka-aineista ja samaan aikaan EU:n tiukkeneva lainsäädäntö kierrätyksen edistämisestä luovat paineita siirtyä primääriraaka-aineiden käytöstä sekundaari-, eli kierrätysraaka-aineisiin. Talous- ja ympäristösyiden vuoksi metallien tuotanto Euroopassa tulee tapahtumaan jatkossakin jo olemassa olevissa keskittymissä, joita kehitetään entistä materiaali- ja energiatehokkaammaksi. Myös kriittisten metallien kierrätykseen on äärimmäisen haastavaa luoda uutta ”green field” -tehdasta sen tarvitseman järeän infrastruktuuritarpeen ja valtavien alkuinvestoitien takia.
Satakunnassa on kuitenkin jo valmiina hyvin metallien kierrätykseen soveltuva miljardien perusinfrastruktuuri. Lisäksi Satakuntalainen infrastruktuuri on erityisen soveltuva kriittisten metallien kierrätykseen, sillä nikkelin ja kuparin jalostusprosessit tukevat tai mahdollistavat useimpia kriittisten metallien kierrätysprosesseja. Lisäksi nikkeli ja kuparimalmit sisältävät yleensä aina kobolttia, joka on akkubuumin myötä eräs kriittisin metalli. Globaalisti Kriittisten metallien kierrätystehtaat sijaitsevatkin kuparin tai nikkelin jalostusprosessien yhteydessä.
Satakunnan värimetalliklusteri on kansainvälisesti ainutlaatuinen teollinen keskittymä, jonka uudistuminen ja kilpailukyky ovat alueen elinvoiman kannalta välttämätöntä. Uudistumisen keskeisiä elementtejä ovat mm. väri-ja kriittisten metallien kierrätys, siirtyminen primääriraaka-aineesta sekundääriseen sekä tuotteiden vastaavuus sähköistyvän ja vähähiilisen yhteiskunnan tarpeisiin.
Tavoite:
Hankkeen päämääränä on kehittää Satakuntaan osaamiskeskittymää, vetovoimaista kehitysympäristöä ja toimintatapaa; kriittisten kierrätysmetallien koetehdas-konseptia. Toiminnassa ovat mukana metallurgian maailmanluokan yritykset alueelta, huippututkijat ja opiskelijat, alueen kehittäjät ja kaupunkien ja kuntien päättäjät. Osaamiskeskittymä valmistautuu vastaamaan täyssähköisen ja vähähiilisen yhteiskunnan mukanaan tuomiin värimetalliklusterin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Tavoitteet
1. Tunnistetaan Satakunnan värimetalliklusterille ja suomalaiselle metallinjalostusteollisuudelle avautuvia ilmaston muutoksen torjunnan ja yhteiskunnan sähköistymisen myötä ilmaantuneita liiketoimintamahdollisuuksia.
2. Edistetään metallinjalostuksen siirtymistä primääriraaka-aineesta kohti kierrätysraaka-aineita.
3. Edistetään alueen yritysten liiketoimintamahdollisuuksia kasvavassa kansainvälisessä akkuliiketoiminnassa.
4. Kehitetään alueen metallinjalostuksen vetovoimaa ja houkutellaan uusia osaajia, yrityksiä ja rahoitusta.
5. Vahvistetaan metallurgian ja metallien kierrätyksen koulutusta ja tutkimusta Satakunnassa.
6. Suunnitellaan kriittisten kierrätysmetallien koetehtaan konsepti tai toimintatapa.
7. Mahdollistetaan uusien yrityksien syntyminen ja sijoittuminen, uusien palvelujen syntyminen ja investoinnit (plug-in) värimetalliklusterin yhteyteen.
8. Edistetään metallien jalostuksen ja metallituoteteollisuuden vähähiilisiä menetelmiä ja tuotteita sekä niiden soveltuvuutta satakuntalaiseen värimetalliklusteriin selvityksillä ja pilotoinnilla.
9. Kehitetään yhteistyömuotoja ja verkostoa, jolla satakunnan värimetalliklusterin infrastruktuuri sekä materiaali ja energiavirrat ovat ekologisessa, tehokkaassa ja liiketoimintaa kiihdyttävässä käytössä
Toteutus:
Hanke toteutetaan seuraavien neljän työpaketin kokonaisuutena.
TP1: Kartoitus & tunnistaminen
Kriittisiä metalleja sisältävien sovellusten, sivuvirtojen ja kuonien kierrätettävyys:
• Tunnistetaan suomalaisen teollisuuden ja metallurgian kannalta potentiaalisia kriittisten metallien sovellusten (esim. akut) kierrätysjakeita, -teknologioita sekä jakeiden globaalia tai Euroopan laajuista logistiikkaa ja arvoketjuja.
• Tunnistetaan suomalaisen metallurgiateollisuuden sivuvirroista tai kuonista potentiaalisia kriittisten metallien lähteitä.
• Tunnistetaan Satakunnan värimetalliklusterin tuotteisiin, sivuvirtoihin, jätteisiin, ympäristöön, vähähiilisyyteen ja uuteen liiketoimintaan liittyviä kehitysehdotuksia.
• Tunnistetaan mahdollisuuksia akkuliiketoiminnan sijoittumiselle ja laajentumiselle Satakunnassa.
TP2: Toteutettavuus
Tunnistettujen aihioiden soveltuminen värimetallurgian tuotantoon, liiketoimintaan ja ympäristöön:
• Selvitetään esitunnistettujen tai työpaketissa 1. tunnistettujen kehitysaihioiden tekninen, taloudellinen ja ympäristöllinen soveltuminen värimetallurgian klusteriin.
• Jalostetaan parhaiten soveltuvia kehitysaihioita kohti pilotointi- ja/tai investointivaihetta alustavilla suunnitelmilla.
TP3: Pilotointi:
• Laaditaan pilotointi- tai toteutussuunnitelmia, jotka soveltuvat Satakunnan värimetalliklusteriin parhaiten.
• Toteutetaan osa piloteista hankkeen rahoituksen ja De minimis-velvoitteiden puitteissa.
• Suunnitellaan rahoitusta ja toimintamalleja piloteille.
TP4: Vetovoima, investoinnit, osaaminen:
• Synnytetään uutta liiketoimintaa ja investointeja toteutettujen pilottien kautta.
• Edistetään tuotannollisen toiminnan yhteydessä tapahtuvaa kriittisten- ja värimetallien tutkimus-, koulutus- ja kehitystoimintaa Satakunnassa.
• Laaditaan alueelle vetovoimasuunnitelmia houkuttelemaan uusia toimijoita ja monipuolistamaan palvelutarjontaa.
• Vahvistetaan kriittisten- ja värimetallien osaamiskeskittymää alueella.
• Laaditaan suunnitelma kriittisten kierrätysmetallien koetehtaasta.
• Tunnistetaan ja edesautetaan värimetalliklusterin vähähiilisyysosaamista, -investointeja ja -ratkaisuja ja hyödynnetään niitä alan imagon parantamisessa ja vetovoimasuunnitelmissa.
Hankkeen tuloksena:
Satakunnan metallinjalostusteollisuus uusiutuu ja siirtyy primääriraaka-aineista kohti sekundääri raaka-aineita sekä kehittää tuotteitaan sähköistymisen ja vähähiilisyyden luoman kysynnän suuntaan.
Satakuntaan syntyy toimintakonsepti, jolla edesautetaan metallien kierrätysprosessien suunnittelua, pilotointia ja uutta liiketoimintaa.
Metallurgian ja kierrätyksen tutkimus- ja koulutus organisaatiot vahvistuvat alueella.
Syntyy ehdotus Satakuntaan sijoittuvasta, kriittisten metallien kierrätyksen pilotoinnin infrastruktuurista.
Alueen vetovoimaisuus osaajien ja investointien houkuttelemisessa paranee.
Satakunnan värimetalliklusterin hiilijalanjälki globaalisti pienenee.
- Metallinjalostusyritykset
- Kierrätysalan yritykset
- Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
- Metalliteollisuutta palvelevat pk-yritykset
- Kunnat ja kaupungit
- Ministeriöt
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 441 357
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 425 004
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 630 513
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 607 151
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin
Kunnat: Nakkila, Merikarvia, Pori, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Pomarkku, Ulvila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää metallien kestävää käyttöä kehittämällä niiden kierrätysliiketoimintaa | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 9 |
| Kriittisten metallien saatavuuden turvaaminen on avaintekijöitä uusiutuvan energatuotannon lisäämisessä. Kriittisten metallien kierrätyksen edistäminen edistää samalla uusiutuvan energiatuotannon mahdollisuuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Toimivien kierrätysjärjestelmien luominen kriittisille metalleille vähentää tarvetta käynnistää uusia kaivoksia. Tämä osaltaan auttaa kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | -2 | 4 |
| Lisääntyvä teollinen toiminta saattaa aiheuttaa lisää päästöjä vesistöön. Toimivien kierrätysjärjestelmien luominen kriittisille metalleille vähentää tarvetta käynnistää uusia kaivoksia. Tämä osaltaan auttaa vesistöjen ja maaperän säilymistä alkuperäisessä kunnossa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta Natura-kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää metallijätteiden kiertoa uusiksi tuotteiksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 8 |
| Edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä turvaamalla teknologiaan tarvittavien raaka-aineiden saantia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 9 |
| Tavoitteena on kehittää paikallista metalliteollisuutta kestävämpään raaka-aineiden käyttöön. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 9 |
| Kehitetään innovaatioympäristöä, joka projektin aikana tuottaa kokeiltavia toimintamalleja, jotka vakiintuessaan muodostavat toimintaympäristön jossa aineettomia tuotteita ja palveluja syntyy. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Hankkeessa tarkastellaan myös teollisuuden toimitusketjuja ja pyritään edistämään jalostavan teollisuuden sijoittumista lähelle raaka-aineiden toimitusketjuja. Näin voidaan vähentää raaka-aineiden/komponenttien kuljetuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Hanke pyrkii turvaamaan kriittisten metallien saatavutta, mikä on tärkeää yhteiskunnan kehittymisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia tasa-arvoon | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen yhdenvertaisuuteen | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia kulttuuriympäristöön | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Ympäristöosaaminen lisääntyy tietoisuutena luonnonvarojen kestävästä käytöstä | ||
Hankkeen tarkoitus oli valmistaa satakuntalaista teknologiametalliteollisuutta uusiutumaan ja vastaamaan täyssähköisen ja vähähiilisen yhteiskunnan mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Hanketta toteutettiin neljässä työpaketissa. Ensimmäisessä kartoitettiin ja tunnistettiin yhteiskunnan sähköistymisen mukanaan tuomia liiketoimintamahdollisuuksia sekä erilaisia kierrätysmetallien lähteitä. Toisessa työpaketissa arvioitiin kierrätysmahdollisuuksien toteutettavuutta ja soveltuvuutta Satakunnan teknologiametalliklusteriin. Kolmannessa kierrätysratkaisuja pilotoitiin ja neljännessä keskityttiin alueen vetovoiman ja osaamisen kehittämiseen sekä investointien edistämiseen. Hankkeen toiminta ja tulokset käydään läpi työpaketeittain.
TP1: Kartoitus & tunnistaminen
Hankkeessa kartoitettiin sähköautojen kehitystrendejä yhteistyössä teknologiametalliklusterin yritysten kanssa. Selvityksessä tunnistettiin satakuntalaiselle teknologiametalliklusterille liikenteen sähköistymisen myötä mahdollisesti avautuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti akku-, moottori- ja johdinmateriaalien ja -komponenttien valmistusta löytyy Satakunnasta. Selvityksestä julkaistiin raportti.
Sähkö- ja elektroniikkaromu tunnistettiin yhdeksi potentiaaliseksi teknologiametallien kierrätysraaka-ainelähteeksi ja sen kierrättämisen nykytilaa selviteltiin. Selvityksessä tarkasteltiin Suomen SER-jätteen koostumusta, määriä ja käsittelijäkenttää, sekä pohdittiin hyötykäyttömahdollisuuksia satakuntalaisessa teknologiametalliklusterissa. Selvityksen esittelyä varten järjestettiin työpajatilaisuus, johon kutsuttiin niin SER-jätteen käsittelijät kuin potentiaaliset hyödyntäjätkin. Selvityksestä julkaistiin raportti.
Yhdeksi pullonkaulaksi metallien kierrättämisprosesseissa tunnistettiin prosesseissa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksien löytäminen. Hankkeessa kartoitettiin Poriin suunnitteilla olevan vanadiinin kierrätyslaitoksen kuonan mahdollisia hyötykäyttökohteita. Selvityksessä käytiin läpi erilaisia käyttömahdollisuuksia ja niihin liittyviä haasteita ja rajoitteita. Selvityksestä julkaistiin raportti. Selvityksessä esiin nousi kuonan hyödyntämismahdollisuudet mm. sulfidisavimaiden neutraloimisessa. Jatkotoimenpiteenä selviteltiin sulfidisavien neutralointitarpeita Porin seudulla yhdessä Porin kaupungin edustajien kanssa.
Hankkeessa seurattiin myös kiertotalouteen ja metallien kierrättämiseen liittyvää tutkimusta, innovaatioita, verkostoja ja poliittisia linjauksia mm. osallistumalla erilaisiin alan tilaisuuksiin, kuten esimerkiksi Kokkola Material Weekiin sekä lukemalla alaa koskevaa kirjallisuutta. Hankkeiden välistä yhteistyötä edistettiin osallistumalla useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten vetämien hankkeiden ohjausryhmätyöhön (Aalto-yliopiston BATCircle, VTT:n C-Met ja Jyväskylän yliopiston KIRE).
TP2: Toteutettavuus
Sähköautojen kehitystrendejä kartoittaneen selvityksen yhteydessä esiin nousi mahdollisuus metallien kierrättämisprosessien ekologisuuden lisäämiseen korvaamalla perinteinen saostuskemikaali, lipeä magnesiumhydroksidilla. Sulfaattijätteestä voitaisiin näin saada tuote, jolla on markkinoita. Prosessimuutoksen toteutettavuuden arvioimista varten teetettiin aihetta käsittelevä selvitys. Selvityksestä julkaistiin raportti.
SER-jätteen kierrätysselvityksen yhteydessä esiin nousi pienakut ja paristot yhtenä potentiaalisena kierrätysmetallien lähteenä. Pienakkujen kierrättämistä, purkamista ja erottelua sekä kierrätysprosessin tehostamismahdollisuuksia ryhdyttiin kartoittamaan. Selvityksessä etsittiin menetelmiä, joilla suuresta määrästä erilaisia pienakkuja voitaisiin nopeasti ja luotettavasti tunnistaa sellaisen akut, joiden kierrättäminen soveltuisi Satakunnan teknologiametalliklusteriin. Selvityksestä julkaistiin raportti.
TP3: Pilotointi
Harvinaisia maametalleja sisältävien NdFeB magneettien potentiaaliseksi kierrätyslähteeksi oli jo aiemmin tunnistettu tuuligeneraattorit. Hankkeessa pilotoitiin 1 MW tuuligeneraattorin purkaminen ja magneettien irrottaminen generaattorista. Pilotilla lisättiin tuulivoimaloiden kierrättämiseen ja magneettien irrottamiseen liittyvää osaamista Satakunnassa. Pilotista julkaistiin raportti.
Teollisuuden metallipitoiset jätehapot tunnistettiin paljon hyödynnettävissä olevaa metallia sisältäväksi sivuvirraksi. Hankkeessa selviteltiin jätehappojen käsittelymahdollisuuksia alueella siten, että ongelmajätettä ei syntyisi ja metallit voitaisiin saostaa uudelleenkäytettäväksi tuotantoketjussa. Kuparipitoisten jätehappojen käsittelyä kuparin talteen ottamiseksi ja uudelleen hyödyntämiseksi pilotoitiin yhteistyössä Kupariteollisuuspuiston yritysten kanssa. Kokeilusta julkaistiin raportti.
Osana pienakkujen kierrätysselvitystä, pilotoitiin kahta spektroskooppista tunnistusmenetelmää, röntgenspektroskopiaa ja laserspektroskopiaa pienakkujen akkukemian tunnistamisessa. Näistä erityisesti laserspektroskopia todettiin potentiaaliseksi menetelmäksi ja sen jatkotutkimusta ja kehittämistä ryhdyttiin suunnittelemaan yhteistyössä Satakunnan Ammattikorkeakoulun kanssa.
TP4: Vetovoima, investoinnit, osaaminen
Satakuntalaista teknologiametalliklusteria tehtiin tunnetuksi laatimalla esite suomeksi ja englanniksi. Esitettä jaettiin erilaisissa tilaisuuksissa. Esite julkaistiin SuomiAreenan yhteydessä järjestetyllä teknologiametallibrunssilla Kupariteollisuuspuistossa. Teknologiametalliklusterista tehtiin myös englanninkielinen esittelydiasarja. Esittelydiasarja on laajasti kaupunkien, maakunnallisten toimijoiden sekä alueen yritysten käytettävissä.
Hankkeessa selviteltiin Porin Kaanaankorven teollisuuspuistossa sijaitsevien, Venatorin pigmenttitehtaalta tyhjäksi jääneiden tilojen hyödyntämismahdollisuuksia metallien kierrätystehdasinvestointien tai akkuarvoketjun tehtaiden sijoittumispaikkana. Tehdasalueen soveltuvuudesta akkuarvoketjun tehtaille teetettiin selvitys, jonka osoitti alueen soveltuvan tilojensa ja infransa puolesta erityisen hyvin akkumateriaalien valmistukseen ja kierrätykseen. Hankkeessa osallistuttiin myös useisiin Business Finlandin kautta tulleisiin akkuarvoketjun tehdasinvestointien esiselvityksiin. Näihin esiselvityksiin tuotettiin tietoa synergiamahdollisuuksista alueella toimivan teknologiametalliklusterin kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriölle tuotettiin muistio Satakunnan akkuklusterin kehitysnäkymistä ja -mahdollisuuksista.
Kierrätyksen erottelumenetelmien kehittämiseksi käynnistettiin yhteistyö Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö johti teknologiametallien kiertotalouden osaamiskeskittymän eli RoboAI Green-yksikön perustamiseen. Metallien kierrättämiseen keskittyvällä RoboAI Green osaamiskeskuksella vahvistetaan metallurgian ja metallien kierrätyksen koulutusta ja tutkimusta Satakunnassa. Osaamiskeskus palvelee alueen kierrätys- ja metallialan yrityksiä lisäten samalla metallien kierrätysosaamista Satakunnassa. Osaamiskeskuksen perustamista ja alkuvaiheen toimintaa ohjattiin hankkeessa ja siten varmistettiin aiemmissa toimenpiteissä kertyneen tiedon siirto osaamiskeskuksessa toteutettavien tutkimushankkeiden käyttöön.
Kahdelle satakuntalaiselle teollisuusalueelle Harjavallan Suurteollisuuspuistolle ja Meri-Porin teollisuusalueelle laadittiin vetovoimasuunnitelmat. Niitä varten kerättiin tietoa teollisuusalueista ja niiden toimijoista sekä haastateltiin alueilla toimivia yrityksiä. Suurteollisuuspuiston haastatteluiden pohjalta kirjotettiin yhteenvetoraportti paikallisille oppilaitoksille tulevaisuuden koulutustarjonnan suunnittelun pohjaksi. Harjavallan Suurteollisuuspuiston vetovoimasuunnitelma työstettiin diasarjaksi ja sen luonnosta käytiin läpi Harjavallan kaupungin sekä Suurteollisuuspuiston yritysten edustajien kanssa. Diasarjaa muokattiin saatujen kommenttien pohjalta. Valmis diasarja toimitettiin kaupungin ja yritysten käyttöön. Meri-Porin teollisuusalueen vetovoimasuunnitelma laadittiin haastatteluiden pohjalta toteutetun SWOT analyysin avulla. Teollisuusalueiden vetovoimasuunnitelmia varten on tehty ns. benchmarking-työtä tutustumalla muiden teollisuuspuistojen toimintaan. On myös osallistuttu valtakunnalliseen Ekoteollisuuspuistojen verkostoon.
Hankkeen tuloksia esiteltiin seminaarissa ”Sähköistyvä yhteiskunta – Miten saamme teknologiametallit riittämään?”.
Lopuksi hankkeen opit koottiin julkiseen raporttiin ”Teknologiametallien kierrätyksen toimintaympäristö Satakunnassa”. Raportti esittelee toimintaympäristön, hankkeessa lisääntyneen tiedon ja toimintamallin, jolla teknologiametallien kierrätystä voidaan jatkossakin edistää. Raportin tavoitteena on toiminnan jatkumisen mahdollistaminen hankkeen päättymisen jälkeen.