Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74870

Hankkeen nimi: Kainuun älykkään erikoistumisen strategian toimeenpano (ELMO 2 Kainuu)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Kainuun liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kainuun liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 2496992-4

Jakeluosoite: Kauppakatu 1

Puhelinnumero: 0447100861

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kainuunliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Virpi Keränen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.keranen(at)kainuunliitto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447974254

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kainuun älykkään erikoistumisen strategian toimeenpano -hankkeessa korostuu kansainvälinen näkökulma, jossa euroopanlaajuisten TKI-alustojen avulla mahdollistetaan maakunnan kärkialoille paras kehittämisverkosto tulevaisuuden toimenpiteille. Älykäs erikoistuminen perustuu alueella olemassa olevaan kansainvälisen tason osaamisen nostamiseen, yrityskantaan, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvuuksiin ja niiden hyödyntämiseen yritysten ja elinkeinoelämän kehittämisessä, työllisyyden parantamisessa ja rakennemuutokseen vastaamisessa. Älykäs erikoistuminen on osa EU:n innovaatiopolitiikkaa, jossa alueiden merkitys korostuu käytännön innovaatio-, investointi- ja yritystoiminnan sekä rakennepolitiikan toteuttajina.

Älykkään erikoistumisen toimintamalliin Euroopassa kuuluu ns. S3-alustat (Smart Specialisation platforms, http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/), joiden kautta eri temaattisia toimintalohkoja kehitetään euroopanlaajuisten verkostojen kautta. Näillä verkostoilla ja niistä rakentuvilla konsortioilla on mahdollisuus toimia eturintamassa toimialan TKI-toiminnassa ja TKI-rahoituksen saamisessa. Yhteistyöllä saavutetaan paremmat mahdollisuudet TKI-toiminnan tutkimusohjelmiin hakeutumisessa.

Kainuun älykkään erikoistumisen kärjet muodostuvat teknologiateollisuuden (metalliteollisuus, mittaustekniikka, pelit, simulaattorit, datakeskukset), biotalouden ja kaivannaisteollisuuden (prosessi- ja ympäristömonitorointi, metsäbiotalous, ruoka ja sininen biotalous) sekä hyvinvointi- ja terveysalan (aktiviteettimatkailu, terveys, liikunta ja urheilu) innovaatioista.

Elinkeinot murroksessa (ELMO) Kainuun maakunnallisen toimeenpanohankkeen tavoitteena on edistää älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) toimeenpanoa ja elinkeinojen uudistumista maakunnassa, maakuntien välillä (Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla) ja kansainvälisesti. Hankkeessa tuotetaan aineistoja ja työstetään uusia toimintatapoja ja ratkaisuja elinkeinojen ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi kansainvälisyyden ja digitalisaation tuoman lisäarvon kautta. Kainuun älykkään erikoistumisen strategia kytketään kansainväliseen viitekehykseen osallistumalla eurooppalaisiin S3-alustoihin. Hanke toteuttaa Bridges -hankkeessa (Interreg Europe -ohjelma) laadittua toimintasuunnitelmaa rakentamalla luonnontuotealaan liittyvää RIS3 -kumppanuutta (BERRY+). Samoin selvitetään edellytykset ja mahdollisesti laaditaan mittaustekniikan RIS3.

Koko Itä- ja Pohjois-Suomen alue on valittu mukaan EU:n komission teollisen muutoksen pilottiin. Pilotti on osa toimenpidekokonaisuutta, jossa alueiden viranomaiset kehittävät strategioitaan omien älykkään erikoistumisen prioriteettiensa pohjalta. Vuoden 2018 loppuun mennessä laadittiin Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen strategia ja työsuunnitelma ao. teemoihin. Vuonna 2019 käynnistyi strategian toteutus. Tämä hanke toimeenpanee strategiaa alueellisesti ja eurooppalaisella tasolla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisina kohderyhminä ovat Kainuun toimijat, joilla on osaamista ja toimintaa valittuihin Kainuun älykkään erikoistumisen strategian kärkialoihin liittyen (Kajaanin ammattikorkeakoulu, CEMIS, VTT, CSC, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus). Nämä toimijat koostuvat Kainuun korkeakoulutussektorista, tutkimuslaitoksista ja –yksiköistä, oppilaitoksista, yrityksistä sekä maakunnan kehittämisorganisaatioista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat Kainuun yritykset (muut kuin ensisijaiset, hankkeissa mukana olevat), kunnat, oppilaitokset ja koko maakunta (työllisyys, osaaminen, bkt).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 122 096

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 096

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 152 620

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 152 620

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Ristijärvi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen luonne ei edellytä erillistä analyysiä, vaan siinä tarjotaan ja edesautetaan paikallisten toimijoiden mahdollisuuksia osallistua verkostoihin ja kumppanuuksiin TKI-toiminnan edistämiseksi alueella. Mikäli paikallinen toimija osallistuu näihin kumppanuuksiin, on se lähtökohtaisesti huolehtinut tasa-arvosta omalta osaltaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tullaan kiinnittämään huomiota siihen, että toimintaan osallistuu molempien sukupuolten edustajia. Hankkeessa huolehditaan myös siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä mukaan toimintaan. Tämän hankkeen työntekijän (paikka avoimeen hakuun) tukena olevassa Kainuun liiton elinkeinot ja aluekehitysyksikön tiimissä on tasa-arvo valtavirtaistettu.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Biotalouteen liittyvillä uusilla ratkaisuilla vaikutetaan välillisesti luonnovarojen kestävämpään käyttöön
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Biotalous, digitaalisuus, akkumateriaalit (sähköautot) vaikuttavat kaikki ilmastonmuutosta hidastavasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Ei merkittävää välillistä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Kestävän kaivostoiminnan ratkaisuilla vähennetään maaperään ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Biotalouden kehityksellä voidaan erityisesti haitallisia jätteitä välttää ja lisätä kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen mm. ladattavien energiaratkaisujen kehittämisessä on keskeisessä asemassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 6
Hankkeen välillinen vaikutus paikallistasolla tehtäviin kehittämistoimiin vaikuttaa elinkeinorakenteen kestävämpään kehitykseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Digitalisaation ja Industry 4.0 tyyppisten ratkaisujen ja sovellusten kautta aineettomat palvelut kehittyvät nopeasti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Akkumateriaalit, tiestön ylläpidon ja materiaalien kehitys helpottavat logistisia ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Kaikilla älykkään erikoistumisen sovellusaluella pyritään vaikuttamaan hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei suoraa vaikutusta tasa-arvon eri ulottuvuuksiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Vähän tai ei lainkaan vaikutusta yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoraa vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 7
Ympäristöosaaminen toteutuu välillisesti hankkeen edistämien mahdollisuuksien kautta uusissa hankkeissa, joissa ympäristö huomioidaan niin biotalouden, kaivannaistoiminnan kuin maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuotannossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää ja koordinoida Kainuun älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa maakunnassa sekä hakea toimintamalleja elinkeinoelämän kasvuun ja uusiutumiseen. Lisäksi tavoitteena oli lisätä maakunnan toimijoiden ja yritysten tietoisuutta kansainvälisistä, kansallisista ja alueellisista rahoitusmahdollisuuksista ja saada kansainvälistä TKI-rahoitusta maakuntaan. Hankkeessa tuotettiin viestintämateriaalia elinkeinojen ja toimintaympäristön positiivisen tunnettavuuden kehittämiseksi kansainvälisyyden ja digitalisaation tuoman lisäarvon kautta.

Hankkeen tuloksena tiivistettiin Kainuun älykkään erikoistumisen strategiaan liittyvien asiantuntijoiden välistä yhteistyötä sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla. Hanke osallistui uusien EU-tason verkostojen luomiseen ja tukemiseen, joiden avulla maakunnan toimijat voivat löytää yhteisiä hankeaihioita ja rahoitusmahdollisuuksia. Hankkeen osallistui kuuden (6) älykkään erikoistumisen kumppanuuden valmisteluun. Hanke synnytti uutta aktiviteettia ja osaamista Kainuuseen.

Hankkeessa oltiin mukana kuudessa eri S3 temaattisessa kumppanuudessa. Berry+ älykkään erikoistumisen kumppanuus syntyi BRIDGES hankkeen toimesta ja ELMO 2 hanke teki yhteistyötä tämän kumppanuuden tiimoiltaa. Tämän yhteystyön tuloksena biotalousteema vahvistui ja sen ympärille löytyi yhteistyön tuloksena uusi kumppani Lapista. Toiminta verkostoissa oli ajoittain suhteellisen vilkasta, pääosin kiinni hyvin pitkälti veturin aktiivisuudesta. Varsinaisia hankkeita ei kumppanuuksien kautta saatu Kainuuseen. Hankkeessa kuitenkin tuettiin ja autettiin useita organisaatioita hankesuunnittelussa. Uuden ohjelmakauden sijoittuminen hankkeen puoliväliin aiheutti kuitenkin sen, että hankehakuja oli auki suhteellisen vähän.

Hankkeen aikana kartoitettiin klusterit, joita Kainuusta löytyi kuusi. Myös innovaatioalustoja löytyi kuusi. Näillä toimilla tuotiin esille Kainuusta löytyvää osaamista sekä yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä tukevia palveluja sekä kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Hankkeessa tehtiin paljon suunnittelua, taustatyötä, kartoituksia ja selvityksiä sekä toteutettiin useita tapahtumia eri temaattisissa yhteyksissä. Lisäksi välitettiin tietoa sidosryhmille rahoitusmahdollisuuksista kumppanuushauista, tapahtumista ja verkostokontakteista, sekä muista ajankohtaisista asioista. Hankkeessa tuotettiin myös viestintämateriaalia.

Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO-yhteistyössä laadittiin digitaalinen työkalupakki klustereiden kehittäjille. Työkalupakin tarkoituksena on koota yhteen tietoa klustereiden kehittämiseen liittyen ja auttaa uusia toimijoita alkuun pääsemisessä. ELMO-yhteistyössä laadittiin myös arvoketjukuvaukset neljälle eri toimialalle.

Hankkeen toimintamalli perustui TKI-toimijoiden aktivointiin sekä tiedontuottamiseen ja -välittämiseen ja kainuulaisten toimijat olivat siihen pääsääntöisesti tyytyväisiä. Korona ja ohjelmakauden vaihtuminen vaikuttivat hankkeen toimintaan, mutta hanke toteutui pääosin hankesuunnitelman mukaisesti.