Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74909

Hankkeen nimi: Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalusta alueellisena vahvuutena ja yritysten kasvun lähteenä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.7.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Into Seinäjoki Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1637389-9

Jakeluosoite: Tiedekatu 2

Puhelinnumero: 0401451300

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.intoseinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannemari Niemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannemari.niemi(at)intoseinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 145 1300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kehitettävän Healthy Kids of Seinäjoki (HKS)-toiminnan juuret ovat Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun 2013-2020-ohjelmassa. Seinäjoen kaupungin toiminta on esimerkki Terveyttä kaikissa politiikoissa (Health in all policies) -toiminnasta, jossa kaupungin kaikki sektorit edistävät terveyttä ja hyvinvointia perheiden ja kolmannen sektorin kanssa. Monialaiseen HKS -verkostoon tulee kuulua lisäksi yritykset, jotka myös edistävät väestön ja elinympäristön hyvinvointia. Tämän hankkeen lähtökohtana on ajatus, että Healthy kids of Seinäjoki -toiminta voisi nykyistä paremmin toimia kehitysalustana uusille innovaatioille ja siten tukea yritysten kehittymistä ja kasvua, ts. toimia aitona kehitysalustana. Kaupungin, TKI-toimijoiden ja yritysten yhteistyö vahvistaa edelleen kehitysalustaa ja lisää sen vaikuttavuutta. Vahvistuakseen todellisena kehitysalustana HKS -toimnta tarvitsee mallintamista, koordinoinnin ja tutkittuun tietoon pohjautuvien toimintatapojen kehittämistä, osaamisen vahvistamista ja uusia, jo tunnistettua potentiaalia ja liittymäpintaa omaavia toimijoita. Lisäksi tarvitaan toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä.
Hankkeen tavoitteena onkin vahvistaa Healthy Kids of Seinäjoki -alustaa fyysisenä, toiminnallisena ja digitaalisena kehitysympäristönä yrityksille. Tavoitteena on lisätä eri osapuolten välistä yhteistyötä sekä kehitysalueen tunnettuutta ja integroida paitsi yritykset ja palveluiden käyttäjät, myös tutkimus- ja kehittämistoiminta nykyistä tiiviimmin osaksi toimintaa. Tavoitteena on synnyttää yhteistyöhön pohjautuvia uusia tapoja lisäarvon ja innovaatioiden luomiseen.

Hanke toteutetaan kolmen osatoteuttajan (Into Seinäjoki Oy, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen amk) voimin yhteishankkeena. Hankkeen toimenpiteet on jaettu neljään työpakettiin, jotka sisältävät kehitysalustan määrittelyn ja mallintamisen, koordinaation ja viestinnän kehittämisen, yrityselämän sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan integroinnin tiiviisti osaksi kehitysalustaa sisältäen toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin.

Hankkeen tulokset ovat tiivistetysti
- Kattava nykytila-analyysikooste
- Kehitysalustan (ml. digitaalinen) sisältökuvaus
- Seurantaindikaattorit HKS -kehitysalustan toiminnan jatkuvaan kehittämiseen
- Kehitysalustan mallinnetut toimintakonseptit (4-5 kpl) sekä konseptikatalogi (1 kpl)
- Vahvistetun Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalustan koordinaatiolla on saavutettu eri toimijoiden selkeämmät roolit
- Selkeämmät liittymispinnat uusille toimijoille osallistua Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalustan toimenpiteisiin
- Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalusta tunnetaan paremmin alueella, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti
- Aikaisempaa jäsentyneempi tekeminen houkuttelee yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja kansainvälisiä liidejä yhteistyöhön Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalustalla
- Yritykset tunnistavat kehitysalustan ja se tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnan kasvussa. Yritysten liiketoiminnan kasvu voi tulla sekä kansallisilta että kansainvälisiltä markkinoilta.
- Malleja, joilla yritysten mukaantulo Healthy Kids -kehitysalustalle on mahdollisimman helppoa ja konkreettista (aktivointi, avoin vuoropuhelu, ”HKSprässi” ja HKS goes Global).
- Raporttimuodossa oleva kuvaus HKS-kehittämisalustan parhaista käytänteistä ja HKS-osaamisperustan vahvistamisen edellyttämistä toimenpiteistä
- Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimenpidesuunnitelma tukemaan HKS -toimenpiteiden vaikuttavuutta
- HKS -toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi määritellyt indikaattorit sekä tiedon keruun ja arvioinnin kohteet

Kokonaisuutena hankkeen pitkän aikavälin tuloksena voidaan nähdä mallinnettu, konseptoitu ja hyvin toimiva Healthy kids of Seinäjoki -kehitysalusta, joka mahdollistaa 1) uudet terveyden edistämiseen liittyvät yritysinnovaatiot, 2) moniammatillisen sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan, 3) lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden kehittymisen ja välillisesti 4) alueen lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymisen sekä 5) lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden lisääntymisen oman terveytensä edistämiseen

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänänä ovat maakunnnan kasvuhakuiset yritykset (mm. rakennettu ympäristö, ICT, liikunta-, terveys- ja hyvinvointiala, elintarvikevalmistus, matkailu sekä konsultointi-, markkinointi- ja viestintäalan yritykset, palveluliiketoiminta ja yrittäjät) sekä startup-yritykset. Pääpaino hankkeessa on alueellisten yritysten kasvun ja yhteistyön aktivoinnissa, mutta kohderyhmässä voi olla myös alueen ulkopuolisia yrityksiä em. kohderyhmissä.
Varsinaiseksi kohderyhmäksi voidaan yritysten lisäksi myös katsoa alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot lisääntyvän tki -yhteistyön myötä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueen yhdistykset ja yhteisöt, alueen asukkaat, erityisesti lapset, nuoret ja heidän perheensä, kehitystyön tulosten hyödyn näkökulmasta.
Lisäksi muiden alueiden kunnat ja kansainväliset yhteistyökumppanit voivat välillisesti hyötyä hankkeen tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 266 514

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 246 183

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 380 732

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 351 688

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Alajärvi, Teuva, Lappajärvi, Kurikka, Karijoki, Seinäjoki, Vimpeli, Soini, Kauhava, Ähtäri, Lapua, Kauhajoki, Isojoki, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista analyysia ei ole tehty. Hankkeen kehittämistoimissa sukupuolten tasaarvonäkökulma luonnollisesti huomioidaan. Hankkeessa korostuu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteitä pyritään toteuttamaan siten, että hankkeeseen osallistuvat tasapuolisesti molempien sukupuolien edustajat. Sinänsä kehittämistoimet ovat toimialarajattomia, mikä oletettavasti lisää sukupuolten tasa-arvon toteutumista. Hankkeessa korostuu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolten tasaarvolla on hankkeen kehittämistoimenpiteissä oma merkityksenä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Hankkeen välillinen vaikutus perustuu innovaatioyhteistyön kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Ekologinen kestävyys on tärkeä hankkeen tulosten kriteeri.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Hankkeen välillinen vaikutus perustuu innovaatioyhteistyön kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Ekologinen kestävyys on tärkeä hankkeen tulosten kriteeri.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Osallistuville yrityksille voi hankkeen myötävaikutuksella syntyä esim. biotalouteen liittyvää liiketoimintaa tai ekologisia tuotteita / palveluita. Osa HKS- kehitysalustalle kytkeytyvistä yrityksistä saattaa liiketoiminnassaan hyödyntää ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankkeen yksi päätehtävistä on uudenlaisella yhteistyöllä synnyttää uutta innovaatiotoimintaa, ja näin vaikuttaa merkittävästi sekä lyhyen että pitkän aikavälin elinkeinojen kehittämiseen ja yritysten liiketoiminnan kasvuun.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Hankkeen kautta lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaamispääoma lisääntyy alueen päättäjien, ammattilaisten, kouluttajien ja tutkijoiden, yritysten ja yhteisöjen keskuudessa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 6
Hankkeeseen osallistuville yrityksille voi hankkeen myötävaikutuksella syntyä esim. kestävää liikkumista ja logistiikkaa edistävää liiketoimintaa ja/tai tuotteita/palveluita. HKS- kehitysalustan perusideologiaan kuuluu terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen ja tätä kautta esim. joukkoliikenteen tai yhteisliikkumisen käyttöön tai pyöräilyn edistämiseen liittyviä toimia tai liiketoimintaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
HKS -kehitysalustan määrittely ja siihen liittyvät yritysinnovaatiot edistävät terveyttä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolten tasa-arvolla on hankkeen kehittämistoimenpiteissä oma merkityksenä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeen toimenpiteet edistävät lähtökohtaisesti osallisuutta ja tämän voisi olettaa edesauttavan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Kulttuuri on osa hyvinvointia ja hanke vahvistaa toimenpiteillään omalta osaltaan elinvoimaista kulttuuriympäristöä, vaikkei se suoranaisesti ole toimenpiteiden kohteena.
Ympäristöosaaminen 2 4
Ympäristöosaaminen on osa HKS-kehitysalustaa ja toimenpiteiden oletetaan osaltaan edistävän sitä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tuloksena on mallinnettu HKS-kehitysalusta, jossa mm. HKS-toiminta on kuvattu ja määritetty tarkemmin sekä keskeisten toimijoiden roolit on määritelty selkeämmin. Myös HKS-toiminnan ja HKS-kehitysalustan viestintä on määritelty ja sille on luotu uudistetut säännölliset toimintatavat: HKS blogi, HKS uutiskirje ja toimivat nettisivut. Nykyisellään mallinnettu HKS-kehitysalusta on verkostomainen yhteistyöfoorumi, jonka toimintaa ylläpidetään aluksi säännöllisillä verkostotapaamisilla. HKS-kehitysalusta mahdollistaa toimijoilleen tiedon jakamisen, yhteiset kokeilut ja pilotoinnit sekä yhteisten TKI-hankkeiden suunnittelun. Kehitysalustan mallintamista on työstetty koko hankkeen ajan. Mallintamisen työstäminen aloitettiin mm. benchmarkkaamalla muiden kaupunkien vastaavia toimintoja sekä kirjallisuuskatsauksilla. Alkuvaiheessa mallintamisen tueksi järjestettiin Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalustan ekosysteemityöpaja visiokuvan kirkastamiseksi hankkeen keskeisille toimijoille. HKS-kehitysalustan tueksi on laadittu kattava nykytila-analyysi. Nykytila-analyysin kartoittamiseksi toteutettiin kysely Seinäjoen kaupungin koko henkilöstölle sekä haastateltiin toimialajohtajia. Nykytila-analyysin julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051730052
SeAMKin omaan julkaisusarjaan tehtiin myös tähän liittyen julkaisu: Nykytila-analyysin menetelmät Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalustan mallintamisessa tavoitteena alueellinen innovaatio- ja kehittämisympäristö: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101081375.

Hankkeen tuloksena on tuotettu Ehdotus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden ilmiöpohjaisesta määrittelystä ja seurantaindikaattoreista, joka luo pohjan toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseen ja edesauttaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060935986.

Hankkeen aikana Seinäjoen kaupungin HKS -tuotemerkistä kehitettiin HKS-yhteistyömerkki, jolloin se palvelee laajemmin eri käyttötarkoituksia. Nykyistä merkkiä voidaan myöntää myös kolmannen sektorin toimijoille. HKS-yhteistyömerkin saaneet muodostavat HKS-verkoston ytimen, mutta HKS-toiminta ja HKS-kehitysalusta pyritään pitämään mahdollisimman avoimina myös uusille toimijoille. Merkin saaneista toteutettiin myös videoesittelyt Facebookkiin. Keväällä 2020 järjestettiin tilaisuus, jossa luovutettiin ensimmäiset HKS -merkit yrityksille ja järjestöille. Merkin sai tuolloin 4 yritystä ja 4 järjestöä.

Seinäjoen kaupunki rakensi hankkeen alkuvaiheessa vuoden 2019 aikana osallisuusmallia. Elo-syyskuussa 2019 järjestettiin Tanelinrannan, Hyllykallion ja Valkiavuoren alakouluilla osallisuustyöpajat. Kouluilta osallistui yhteensä yli sata lasta kolmeen koulukohtaiseen työpajaan antamaan näkemyksensä aktiivisen koulupihan suunnitteluun. Osallisuustyöpajat toteutettiin yhteistyössä koulujen, kaupungin lähiliikuntapaikkatyöryhmän, kaupungin vuorovaikutussuunnittelijan sekä HKS kehitysalustahankkeen kanssa.
Hankkeen aikana on toteutettu useita eri kampanjoita ja hankkeesta on tiedotettu monin tavoin. Arjen hyvä tapa -onlinekyselykampanja toteutettiin 25.9.-30.11.2019. Perheiltä kysyttiin hyviä arjen tapoja, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan. Hanke osallistui nuorten päivään 7.8.2020 Nuorisokeskuksella. Lapsen oikeuksin viikolla marraskuussa 2020 järjestettiin kirjoituskilpailu: Tulevaisuuden Seinäjoki lasten silmin. Ehkäisevän päihdetyön viikko 2-8.11.2020, blogi: Herätys Seinäjoki! Miten autamme huumeita käyttäviä nuoria? Hanketta on esitelty mm. seuraavissa tilaisuuksissa: 28.4.2021 THL:n Terve kunta –verkostopäivät, 14.6.202 kansainvälisen HOPE-hankkeen webinaarissa, Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskeijoille osana yritystoiminta ja yrittäjyyskurssia. Hankkeen projektikoordinaattori ja SeAMKin hanketyöntekijä osallistuivat Seinäjoen kaupunginjohtajan kutsumana Etelä-Koreassa 23.-28 9.2019 järjestettyyn AFHC Healthy City International Forum -konferenssiin, ja esittelivät HKS-toiminnaa Soulin perusopetuksen ja terveydenhuollon edustajille. HKS-toimintaa ja -hanketta on esitelty myös SI Seinäjoen kokouksessa 14.6.2021 ja esitystä on pyydetty myös 30.9. pidettävään Tietoprovinssiin. Hankkeen aikana toteutettiin asukaskysely, jota hyödynnettiin nykytila-analyysissä ja HKS toiminnan kehittämiskohteita määriteltäessä.

HKS-uutiskirje on lähetty keväällä 2021 kaksi kertaa. Hankkeen päätösseminaari Ideasta Innovaatioksi ja tarpeesta tuotteeksi – Healthy Kids of Seinäjoki järjestettiin 20.5.2021.
Yrittävä Lakeus -lehden numerossa 2/2020 julkaistu: Healthy Kids of Seinäjoki tavoitteena alueellinen innovaatio- ja kehittämisympäristö: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yl_2_2020_web.pdf

Yritysyhteistyötä on hankeessa viritetty monin eri toimin. Projektipäällikkö kävi tutustumassa nouseviin hyvinvointi- ja terveysalan startup -yrityksiin KasvuOpen -tilaisuudessa 23.10. 2019 Jyväskylässä. Osa hanketiimistä osallistui syksyllä 2019 Sitran järjestämälle Boot Campille, jossa autettiin yrityksiä ja elinkeinotoimintaa harjoittavia järjestöjä kehittämään palveluidensa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kiinalaiselle investorille koottiin listaa alueen yrityksistä, joilla on lasten ylipainon hoitoon keskittyviä ratkaisuja. Yrityksille toteutettiin yhteensä viisi aktivointityöpajaa: Kaksi Ideasta yritykseksi –työpajaa, HKS koulutusmatkailu –työpaja, Ideointityöpaja ravintoloille ja kahviloille sekä Löydä paikkasi kehitysalustalta työpaja. Vuorovaikutustyöpajoja toteutettiin yhteensä kaksi: Bisnestä kaupungin kanssa –ruokapalveluiden tuoreleipä- ja vihanneshankinnat 2020 ja Bisnestä kaupungin kanssa –sote toimialan hankinnat 2020. Yksi HKS Prässi toteutettiin yhteistyössä Lasten yliopiston kanssa. Koronan alkuvaiheessa 03-04/20 kokeiltiin myös digiprässiä kohtauttamaan liikunta-, hyvinvointi- ja ICT-yritysten uusia ratkaisuja kotioloissa oleville lapsiperheille, mutta siihen ei harmillisesti saatu yrityksiä mukaan.
Keväällä 2021 Kaappaa kasvis! –kampanjan laajentamista kouluympäristöstä kauppoihin ja ravintolohin pilotoitiin syksyllä 2020.
K-Citymarket Päivölän kanssa edistettiin lasten hyvinvointi- ja ruokatietoutta päiväkotivierailujen merkeissä. Kauppavierailuja järjestettiin kolmelle eskariryhmälle kahdesta eri päiväkodista.

Hanke oli myös toimeksiantajana "Lasten ja lapsiperheiden huomiointi asiakasryhmänä Seinäjoen ravintoloissa" –opinnäytetyössä.

HKS-hanketiimi on osallistunut aktiivisesti Seinäjoen kaupungin HKS-ohjausryhmän säännöllisiin kokouksiin. Hankkeen puitteissa perustettiin Etelä-Pohjanmaan koulutusmatkailutyöryhmä, jonka tavoitteena oli tuotteistaa HKS-teemaan liittyvää osaamista. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti koko hankeajan ja kehitettyjä tuotteita esitellään valtakunnallisessa Educational Travel -katalogissa.

Hankkeen aikana laadittiin mittava Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimenpidesuunnitelma, joka on osa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta ja sisältää myös kansalliset ja kansainväliset verkostot ja rahoitusmahdollisuudet sekä Selvityksen sopimuksista ja IPR-oikeuksista. Linkki: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637807. Suunnitelmaa työstettiin koko hankeajan ja työskentelyn tueksi järjestettiin useita SeAMKin sisäisiä kehittämistyöpajoja, asiantuntijatyöryhmäverkoston tapaamisia ja suunnitelmaa työstettiin myös mm. Seinäjoen kaupungin Hyte-johtoryhmän työpajassa 29.10.2020 ja yhteistyöpalaverissa Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen esimiesten kanssa 20.11.2020. Työskentelyn tueksi kartoitettiin myös parhaita käytänteitä ja osaamisperustaa sekä tutkimus- ja kehittämiskohteet ja kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja osana nykytila-analyysiraporttia. HKS-kehittämiskohteista tuotettiin myös kuvallinen A4-yhteenveto, jota voidaan hyödyntää jatkossa asian esittelyssä esim. päättäjille.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi