|
|
|
Hankekoodi: A74933
Hankkeen nimi: Tutkimuksella tukea – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.7.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 1627
Puhelinnumero: 017 173 311
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Pasanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.pasanen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504390925
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tutkimuksella tukea - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen tavoitteena on tukea "Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026" –päähankkeen tavoitteita ja hakukirjan valmistelua
1) tuottamalla kulttuuripääkaupunkihakemuksen hakukirjan valmistelua varten tarvittavaa tutkimustietoa, lisämateriaalia ja tuloksia;
2) tuottamalla tietoa alueen asukkaiden paikallisidentiteetistä, sekä suhtautumisesta ja näkemyksistä kulttuuripääkaupunkiprojektia kohtaan,
3) selvittämällä Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihakemuksen kilpailuedut (erityisesti digitaalisuus ja vastuullisuus) ja haasteet; sekä
4) tuottamalla evaluointi- ja tutkimussuunnitelma osaksi Savonlinnan kulttuuripääkaupunki 2026 hakukirjaa.
Hankkeen toimenpiteet toteutetaan kolmessa työpaketissa, jotka ovat
Työpaketti 1: Paikallisidentiteetti ja voimavarat yhteisen kulttuuripääkaupunkihengen takana
Työpaketti 2: Kulttuuripääkaupunkihankkeen kipupisteet ja kilpailuedut
Työpaketti 3: Tutkimus- ja evaluointisuunnitelma kulttuuripääkaupunki 2021-2026 projektille
Työpakettien tuloksena syntyy työpaketeittain seuraavat tuotokset.
Työpaketti 1:
- Tutkimusraportti Saimaan vesistöalueen paikallisidentiteetistä
- Raportti paikallisten asukkaiden suhtautumisesta kulttuuripääkaupunkihankkeeseen
Työpaketti 2:
- Kooste ja toimenpide-ehdotukset Savonlinna kulttuuripääkaupunkihakemuksen kilpailueduista ja kipupisteistä: teemoina mm. digitalisaation ja vastuullisuuden hyödyntämisen mahdollisuudet osana alueen elämystaloutta, kulttuurintuotantoa ja kulttuuripääkaupunkihakemusta
Työpaketti 3:
- Tutkimus- ja evaluointisuunnitelma kulttuuripääkaupunkiprojektille vuosille 2021-2027
Hankkeen tärkein kohderyhmä on neljän maakunnan yhteishanketta valmisteleva valmistelutiimi ja "Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026" –päähankkeen hankeverkosto, johon kuuluvat mm. alueen yritykset ja organisaatiot, kulttuurilaitokset ja kulttuurialan toimijat sekä tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot, jotka osallistuvat hankkeen avulla kulttuurialan strategiseen kehittämiseen ja mahdollisen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden suunnitteluun, valmisteluun ja hakemiseen. Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat myös toimijat, jotka hyötyvät hankkeen tuottamasta tiedosta eli erilaiset organisaatiot, yhdistykset, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot, kaupunkien kulttuuri- ja elinkeinotoimet, maakuntien viranhaltijat jne.
Tutkimuksella tukea -hankkeen välilliset kohderyhmät ovat alueen yritykset, organisaatiot ja toimijat, jotka hyötyvät kulttuurialan kehittämisestä ja mahdollisen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden suunnittelusta, valmistelusta ja toteuttamisesta. Merkittävimmät välilliset kohderyhmät ovat matkailu- ja palvelualat, jotka hyötyvät hankkeen toimenpiteistä.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueen asukkaat ja kolmas sektori.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 500
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 500
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 95 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 95 000
Maakunnat: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Joensuun, Varkauden, Keski-Karjalan, Kuopion, Imatran, Koillis-Savon, Mikkelin, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Lappeenrannan, Pieksämäen
Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Hirvensalmi, Lemi, Lieksa, Kontiolahti, Luumäki, Lapinlahti, Taipalsaari, Nurmes, Enonkoski, Rääkkylä, Rantasalmi, Savitaipale, Outokumpu, Siilinjärvi, Kangasniemi, Tuusniemi, Puumala, Mikkeli, Keitele, Tohmajärvi, Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Pertunmaa, Rautjärvi, Pieksämäki, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Joensuu, Mäntyharju, Tervo, Sulkava, Imatra, Heinävesi, Ruokolahti, Kitee, Joroinen, Lappeenranta, Juuka, Varkaus, Juva, Leppävirta, Ilomantsi, Vieremä, Savonlinna, Pielavesi, Parikkala, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Osana vastuullisen matkailun ja kulttuurin kehittämisen periaatteita. Kartoitetaan vastuullisempia vaihtoehtoja kulttuuripääkaupunkikonseptin toteuttamiselle. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| Osana vastuullisen matkailun ja kulttuurin kehittämisen periaatteita. Kartoitetaan vastuullisempia vaihtoehtoja kulttuuripääkaupunkikonseptin toteuttamiselle. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. Hankkeessa noudatetaan vastuullisen matkailun periaatteita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Osana vastuullisen matkailun ja kulttuurin kehittämisen periaatteita. Kartoitetaan vastuullisempia vaihtoehtoja kulttuuripääkaupunkikonseptin toteuttamiselle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. Hankkeessa noudatetaan vastuullisen matkailun periaatteita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Osana vastuullisen matkailun ja kulttuurin kehittämistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Osana vastuullisen matkailun ja kulttuurin kehittämistä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 3 |
| Hanke luo pohjaa omalta osaltaan uudenlaisen elinvoiman kehittämiselle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Hanke luo pohjaa omalta osaltaan uudenlaisen elinvoiman kehittämiselle. Kulttuuri- ja matkailupalvelut ovat suurelta osin aineettomia tuotteita ja palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Hankkeessa kartoitetaan kestävien liikkumismuotojen hyödyntämisen mahdollisuuksia laajalla kulttuuripääkaupunkialueella. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Paikallisten osallistamisen kautta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, elvyttää ja elävöittää palvelutarjontaa ja uskoa tulevaisuuteen ja tätä kautta asukkaisen hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
| Paikallisten osallistamisen kautta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, elvyttää ja elävöittää palvelutarjontaa ja uskoa tulevaisuuteen ja tätä kautta asukkaisen hyvinvointia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Paikallisten osallistamisen kautta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, elvyttää ja elävöittää palvelutarjontaa ja uskoa tulevaisuuteen ja tätä kautta asukkaisen hyvinvointia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Välillisesti uusien syntyneiden ideoiden kautta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, elvyttää ja elävöittää palvelutarjontaa ja uskoa tulevaisuuteen ja tätä kautta asukkaisen hyvinvointia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Välillisesti uusien syntyneiden ideoiden kautta sekä tutkimusten/kartoitusten tulosten kautta. | ||
Tutkimuksella tukea - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen tavoitteena oli tukea "Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026" –päähankkeen tavoitteita ja hakukirjan valmistelua 1) tuottamalla kulttuuripääkaupunkihakemuksen hakukirjan valmistelua varten tarvittavaa tutkimustietoa, lisämateriaalia ja tuloksia; 2) tuottamalla tietoa alueen asukkaiden paikallisidentiteetistä, sekä suhtautumisesta ja näkemyksistä kulttuuripääkaupunkiprojektia kohtaan, 3) selvittämällä Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihakemuksen kilpailuedut (erityisesti digitaalisuus ja vastuullisuus) ja haasteet; sekä 4) tuottamalla evaluointi- ja tutkimussuunnitelma osaksi Savonlinnan kulttuuripääkaupunki 2026 hakukirjaa.
Hankkeen toimenpiteet toteutettiin kolmessa työpaketissa, jotka olivat 1) Paikallisidentiteetti ja voimavarat yhteisen kulttuuripääkaupunkihengen takana; 2) Kulttuuripääkaupunkihankkeen kipupisteet ja kilpailuedut ja 3) Tutkimus- ja evaluointisuunnitelma kulttuuripääkaupunki 2021-2026 projektille.
Työpaketissa 1 ”Paikallisidentiteetti ja voimavarat yhteisen kulttuuripääkaupunkihengen takana” tuotettiin Saimaan alueen asukkaiden identiteettiä koskeva tutkimuskokonaisuus. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa, syksyllä 2019, järjestettiin paikallisidentiteettityöpajat viidellä paikkakunnalla maakuntien keskuskaupungeissa Mikkelissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Joensuussa sekä haun kohteena olevassa Savonlinnassa. Työpajoissa kerättiin laadullista tutkimusaineistoa, jonka tuloksia hyödynnettiin tutkimuksen toisessa vaiheessa talvella 2020. Tavoitteena oli saada työpajojen kautta näkemys eri maakuntien asukkaiden identiteeteistä sekä niiden eroista ja yhtäläisyyksistä. Työpajoihin osallistui yhteensä 54 alueen asukasta. Tammi-helmikuun vaihteessa 2020 toteutettiin kysely, joka oli suunnattu Itä-Suomen neljän maakunnan (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala) alueen asukkaille. Kyselyllä selvitettiin laajemmin Saimaan alueen asukkaiden alueellisen identiteetin rakennusaineita sekä asukkaiden suhtautumista Saimaa-ilmiö2026:tta eli Itä-Suomen yhteistä kulttuuripääkaupunkihakua kohtaan. Kyselyä mainostettiin Saimaa-ilmiön Facebook-sivuilla ja siitä tehtiin tiedote, joka julkaistiin useissa Itä-Suomen alueen medioissa. Vastauksia kyselyyn saatiin Itä-Suomen alueen asukkailta kaikkiaan 624. Toisena osana työpakettia 1 järjestettiin kirjoituskilpailu Saimaan alueen nuorille yläkoululaisille, jotta myös nuorten ääntä saataisiin jollain tapaa kuuluviin Saimaa-ilmiön hakukirjan tueksi. Kirjoituskilpailun aiheena oli ”Tulevaisuuden Saimaa 2026”, jossa nuorilla oli mahdollisuus kertoa, millainen olisi se Saimaa alue, jossa he voisivat tulevaisuudessa kuvitella asuvansa. Samalla he pystyivät pohtimaan, mitä kulttuuripääkaupunkihaku merkitsee Saimaa alueelle tai heidän omalle paikkakunnalleen. Kirjoituksia saatiin kaikkiaan noin 100 kappaletta, joista valtaosa oli Mikkelin ja Savonlinnan oppilailta. Joensuusta saatiin muutama kirjoitus, mutta Kuopion ja Lappeenrannan kouluja ei saatu houkuteltua mukaan kilpailuun. Alueellisen identiteetin selvittämisellä saatiin ensimmäistä kertaa tietoa Saimaan alueen asukkaiden alueellisten identiteettien yhtäläisyyksistä ja eroista. Tietoa hyödynnettiin hakukirjan pohjana ja se toimii myös vertailupohjana tulevaisuudessa, kun seurataan identiteetin kehittymistä Saimaa-ilmiö projektin edetessä.
Työpaketin 1 tuloksena syntyi ”Saimaan alueen asukkaiden alueellinen identiteetti” -tutkimusraportti, raportti paikallisten asukkaiden suhtautumisesta Saimaa-ilmiö kulttuuripääkaupunkihakuun sekä blogiteksti ”Unelma tulevaisuuden Saimaasta” nuorten kirjoituskilpailutekstien pohjalta.
Työpaketissa 2 ”Kulttuuripääkaupunkihankkeen kipupisteet ja kilpailuedut” toteutettiin selvitys Saimaa-ilmiö2026:n haasteista ja vahvuuksista. Työn toteuttamiseksi Saimaa-ilmiölle luotiin SWOT-analyysi, josta lähempään tarkasteluun otettiin kolme teemaa, jotka joko koetaan alueen haasteiksi tai joilla on erityisen suuri merkitys tulevaisuudessa matkailu- ja luovilla aloilla. Nämä teemat olivat saavutettavuus, digitalisaatio sekä vastuullisuus. Selvityksen aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin sekä osana Saimaa-ilmiön työpajoja. Työpaketin 2 tuloksena syntyi laaja ”Saimaa-ilmiö2026 – kilpailuedut ja kipupisteet” -raportti. Tuloksia hyödynnettiin osana ensimmäisen hakuvaiheen hakukirjaa. Raportti ja sen kehitysehdotukset tulevat toimimaan myös Saimaa-ilmiön toisen hakuvaiheen työkaluna ja kehitysehdotuksia voidaan hyödyntää laajemminkin Itä-Suomen alueen kehittämistyössä.
Työpaketissa 3 ”Tutkimus- ja evaluointisuunnitelma kulttuuripääkaupunki 2021-2026 projektille” luotiin pohja Saimaa-ilmiö2026:n tutkimus- ja arviointikokonaisuudelle. Tätä varten koottiin kirjallisuutta kulttuuripääkaupunkien evaluointiin liittyen sekä arviointityön näkökulmasta merkityksellistä tilastotietoa Tilastokeskuksen, Business Finlandin sekä Taiteen edistämiskeskuksen tilastoista Itä-Suomen neljän maakunnan osalta. Osana työpaketin toteutusta osallistuttiin MDI:n vetämään Saimaa-ilmiön SROI työhön, joka tuki arviointi- ja tutkimussuunnitelman tekoa. Evaluointi- ja arviointisuunnitelman luomiseksi käytiin lisäksi yhteistyökeskusteluja etäyhteyksien välityksellä mm. Saksan jatkoon päässeiden ehdokkaiden suuntaan sekä Pannonin yliopiston suuntaan Unkarissa Hannoverin kanssa sovittiin yhteistyöstä jatkossa evaluointityön osalta. Työn tuloksena luotiin hakukirjaan taulukko Saimaa-ilmiön evaluoinnin tavoitteista, indikaattoreista ja tarvittavista aineistoista sekä tehtiin ”Tutkimus- ja evaluointisuunnitelma Saimaa-ilmiö2026:lle” -raportti. Raportti luo pohjan Saimaa-ilmiö2026:n toiselle hakukierrokselle ja koko ohjelman arvioinnille ja evaluoinnille.
Hankkeen aikana hankkeen henkilöstö osallistui lisäksi mm. Saimaa-ilmiön ylimaakunnallisen työryhmän Sillanrakentajien kokouksiin ja työpajoihin, päähankkeen ohjausryhmän kokouksiin, päähankkeen koordinoimaan Savonlinnan ja Itä-Suomen kulttuuristrategiatyöhön sekä Etelä-Savon matkailutiimin kokouksiin. Koko hankkeen ajan tehtiin myös tiivistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston koordinoiman Interreg Europe rahoitteisen ECoC-SME hankkeen kanssa, jonka kautta saatiin kontaktit viiteen kulttuuripääkaupunkiin Euroopassa ja kuultiin heidän kokemuksiaan.