RR-tietopalvelu -hankekuvaus A74982, Digitaalinen tehdasinfrastruktuuri

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhteiskunta ja teollisuus tarvitsevat toimiakseen monia palveluita, infrastruktuureja ja raaka-aineita. Tarvitsemme vettä, sähköä, polttoainetta, ruokaa – ja entistä enemmän myös tietoliikennettä ja digitaalisia palveluita jokapäiväiseen elämään ja toimintaan. Yhteiskunta pyrkii turvaamaan toiminnan varautumalla vakaviin häiriöihin ja poikkeusoloihin. Suomessa on määritelty yhteiskunnan toiminnalle välttämättömäksi infrastruktuuriksi mm. tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut, vesihuolto, energiantuotanto, infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito sekä liikenne. Suomen valtioneuvosto on määrittänyt myös tuotannon osaksi yhteiskunnan toimintakyvylle välttämätöntä rakennetta. Tuotanto on murroksessa lähivuosina uusien digitaalisten teknologioiden myötä ja mm. koneoppiminen, pelillisyys, virtuaalitodellisuus ja tekoäly mahdollistavat teollisuuden kustannustehokkuuden ja tuottavat uudenlaista kilpailukykyä suomalaiselle teollisuudelle. Uusi rakentuva ympäristö, digitaalinen tehdasinfrastruktuuri, yhdistää teollisen tuotannon ja yhteiskunnalle kriittiset toiminteet. Digitaalista tehdasinfrastruktuuria rakennettaessa on pohdittava myös digitaalisia uhkia. Digitaalisen infrastruktuurin ratkaisuille on välttämätöntä, että ne pysyvät toimintakuntoisina kaikissa olosuhteissa. Vain tällä tavoin ne voivat palvella väestöä, yhteiskuntaa ja teollisuutta erilaisia haasteita kohdatessaan. Haasteellisia tilanteita on usean tyyppisiä, luonnonmullistuksista kyberuhkiin. Digitaalisen infrastruktuurin rakentaminen vahvaksi ja kestäväksi erilaisiin haasteisiin ja poikkeusoloihin luo mahdollisuuksia laaja-alaisesti eri aloille. Esimerkiksi luotettavasti ja tietoturvallisesti kaikissa oloissa toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri voi toimia kilpailuetuna Suomen ja alueen teollisuudelle.

Globaalisti ja EU-tasolla pyritään vastaamaan haasteisiin kehittämällä lainsäädäntöä ja uuden sukupolven tietoliikenneratkaisuja. Centrian toiminta-alueella paras toimintatapa on vastata kasvaviin haasteisiin tietoisuuden ja osaamisen kehittämisellä. Standardoinnit tukevat osaltaan oman osa-alueensa yleistymistä ja standardointityö vaatii globaalilla tasolla paljon aikaa.

Centrian hanketoiminta edistää alueellaan kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa. Ekologinen kestävä kehitys tarkoittaa luonnollisesti ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja, mutta se kytkeytyy myös ympäristöystävällisiin ja energiatehokkaisiin, toisin sanoen vähähiilisiin, prosesseihin. Centria edistää osaltaan yritysten digitalisoitumista demonstroimalla laitteistoja ja sovelluksia, jotka soveltuvat kunkin yrityksen tarpeisiin. Yritykset pystyvät demonstraatioiden myötä arvioimaan paremmin tarpeitaan ja näin ollen niiden virheinvestointien riski pienenee ja toiminta tehostuu.

Investointihankkeen toimenpiteiden selkeänä tavoitteena on vähähiilisen talouden edistäminen. Kriittisen infrastruktuurin ja vähähiilisyyden tavoitteet liittyvät monin tavoin toisiinsa ja tukevat toisiaan esimerkiksi huoltovarmuuden näkökulmasta. Vähähiilisyystavoitetta kohti pyritään mm. energia- ja resurssitehokkuuden, elinkaariajattelun sekä fossiilisten polttoaineiden vähentämisen kautta. Investointihankkeen toimenpiteet kohdistuvat moneen tutkimushankkeeseen ja sitä kautta laajaan joukkoon yhteiskunnallisia- ja yritystoimijoita.

Centrian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) kehittää alueen yritysten ja organisaatioiden osaamista niiden toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Centria luo ja tuo TKI-toiminnassaan uutta tietoa, osaamista ja teknologioita alueen elinkeino- ja työelämän käyttöön sekä tarjoaa työelämälähtöisen oppimisympäristön opiskelijoille TKI-toiminnan ja opetuksen yhteistoiminnan kautta. Digitaalinen tehdasinfrastruktuuri -hankkeella vastataan tulevaisuuden haasteisiin turvallisuuden ja teknologiamurroksen osalta. Konkreettisena pyrkimyksenä hankkeessa on rakentaa tutkimusympäristö Ylivieskan kampukselle palvelemaan alueen toimijoita. Ympäristön toteuttamisella luodaan Centrian TKI-tehtävää ja useita tutkimushankkeita palveleva ympäristö. Kehitetyssä ympäristössä voidaan jatkossa tutkia digitaalisen teollisuusinfran toimintakykyä, tietoturvaa ja vaatimuksenmukaisuutta tulevaisuuden tarpeisiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Investointihankkeen varsinainen kohde on Centria-ammattikorkeakoulu, jonka kyvykkyyttä ja osaamistasoa pyritään nostamaan ympäristöjen kehittämisen avulla.

Toisena kohderyhmänä ovat alueen ja koko maakunnan yritykset ja toimijat, joiden kilpailukyvylle kriittisen infrastruktuurin osa-alueet, eli tietoturva, tiedonsiirto, analytiikka, robotiikka ja tuotantoteknologia, ovat ajankohtaisia ja välttämättömiä asioita.

Kolmantena kohderyhmänä ovat toteutushankkeet, joiden kautta ympäristön käyttöönotto voidaan toteuttaa. Toteutusprojektit käyttävät ympäristöä työkaluna uuden tiedon tuottamiseen. Näissä hankkeissa tullaan levittämään tietoa alueelle erilaisten medioiden, julkaisujen ja tilaisuuksien kautta.

Käynnissä ja käynnistymässä olevat sekä tulevat tutkimushankkeet hyödyntävät ympäristöä tutkimustyössään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella on laaja joukko välillisiä kohderyhmiä:

- Tärkeänä elinkeinoelämän kohderyhmänä ovat myös tutkimuslaitokset ja julkinen sektori. Kunnat ja kaupungit hyötyvät hankkeesta tutkimushankkeiden kautta.

- Välillisesti hanke parantaa Centrian opiskelijoiden työllistymistä. Opiskelijat pääsevät tutustumaan opinnoissaan uusiin teknologioihin. Centrian tutkimushankkeissa kehitetty osaaminen viedään opetussisältöihin. Hankkeet hyödyntävät kriittistä digitaalista tehdasinfrastruktuuria tutkimuksessaan.

- Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös alueen toisen asteen oppilaitokset. Centria tarjoaa heille väyläopintoja, joiden sisältöjen osaaminen on kehitetty Centrian tutkimushankkeissa. Hankkeet hyödyntävät kriittistä digitaalista tehdasinfrastruktuuria tutkimuksessaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 490 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 490 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 796 850

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 796 850

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Ylivieska, Alavieska, Siikalatva, Kalajoki, Raahe, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Sievi, Oulainen, Siikajoki, Reisjärvi, Nivala, Pyhäjoki, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Vierimaantie 7

Postinumero: 84100

Postitoimipaikka: YLIVIESKA

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristöä on hankkeen suunnittelun aikana analysoitu sukupuolinäkökulmasta käyttäen valtakunnallista tilastoaineistoa. Hankkeen osaamisen kehittämisen ja tutkimustoiminnan pääasiallinen kohde on informaatioteknologia. Kyseisellä osaamisalueella koulutustausta on joko tekniikka, luonnontiede tai tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT). Tekninen koulutus on varsin miesvaltaista, sillä kaikista tekniikan koulutuksen suorittaneista 903 014 henkilöstä naisia on vain 146 621 henkeä, eli 16,2 % (lähde: http://www.stat.fi/til/vkour/2017/vkour_2017_2018-11-02_tau_001_fi.html). Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) on vastaavasti hyvin miesvaltainen ala, sillä kaikista tutkinnon suorittaneista 20% on naisia (23422/116985). Luonnontieteellinen koulutuksen saaneiden sukupuolijakauma on puolestaan hieman naisvaltainen (27120/51980, eli noin 52,17 % on naisia). Näiden lukujen perusteella informaatioteknologian TKI-toimintaan soveltuvista henkilöistä koulutuksen perusteella alle viidennes on naisia (18,4%). Toimiala ja sosioekonominen aseman tarkastelun lähteenä käytimme (Tilastokeskus: Naiset ja miehet Suomessa 2014, ISBN 978–952–244–510–0). RFmedia-laboratoriossa kehitettävien ratkaisuiden soveltavina toimialoina ovat ICT-ala itse (J Informaatio ja viestintä (58–63) toimialalla 33 % naisia) ja pääosin muut Oulun Eteläisen alueen teolliset toimialat (C-E Teollisuus; sähkö,- lämpö, vesi ja jätehuolto toimialalla naisia 25%), jotka ovat varsin miesvaltaisia toimialoja. Kun haetaan potentiaalisi uusia TKI-kumppaneita, niin ensikontaktit ovat johtavassa asemassa oleviin ylempiin toimihenkilöihin (31,8 % naisia) tai suoraan yrittäjiin (31,8 % naisia).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Projektissa pyritään siihen, että muodostuvissa uusissa työpaikkoissa on yhtäläiset mahdollisuudet sekä naisilla ja miehillä toimia ja osallistua teollisuuden kehittämistoimintaan. Tavoitteena on työelämän tehtävien kautta edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on digitaalisen tehdasympäristön rakentaminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen päätöksenteossa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	3
Ympäristön avulla pystytään tutkimaan ja kehittämään kriittisen teollisuuden tuotantomenetelmiä vähähiilisyyttä tukevaksi ja hävikin minimoimiseksi. Hävikin minimointi ja raaka-aineen tehokas hyödyntäminen tukevat kestävää kehitystä. Yritykset saavat investointien kautta käytännön tietoa laitteistojen käytettävyydestä ja soveltuvuudesta, jolloin väärien investointien määrä vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	4
Hankkeessa toteutettavan ympäristön hyödyntäminen logistiikan kehittämisessä sekä kriittisen teollisuuden energiatehokkuuden lisääminen ja raaka-aineiden tehokas käyttäminen osaltaan pienentää kasvihuonepäästöjä sekä rasittaa vähemmän luontoa, joka sitoo itseensä hiilidioksidia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	2
Hankkeessa toteutettavan ympäristön hyödyntäminen logistiikan kehittämisessä sekä kriittisen teollisuuden energiatehokkuuden lisääminen ja raaka-aineiden tehokas käyttäminen osaltaan pienentää kasvihuonepäästöjä, joka tukee luonnon monimuotoisuutta mukaan lukien eliöt ja kasvillisuus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	4
Hankkeessa toteutettavan Digitaalisen tehdasympäristön hyödyntäminen logistiikan kehittämisessä sekä kriittisen teollisuuden energiatehokkuuden lisääminen ja raaka-aineiden tehokas käyttäminen osaltaan pienentää kasvihuonepäästöjä sekä rasittaa vähemmän luontoa, joka sitoo itseensä hiilidioksidia. Erilaiset päästöt kulkeutuvat pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan. Päästöjen vähentämisellä vähennetään samalla luontoon kulkeutuvien päästöjen määrää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	4
Kriittisen teollisuuden kehittäminen tehokkaampaan raaka-aineiden hyödyntämiseen, jolloin hävikkiä syntyy vähemmän. Laadun varmistamisen myötä tuotannosta syntyy virheellisiä tuotteita vähemmän, joka osaltaan vähentää syntyvän jätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	4
Hanke ei varsinaisesti kohdistu uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Erilaisten prosessien kehittäminen, tutkiminen ja soveltaminen osaltaan tukevat vähähiilisyyttä. Kriittisessä infrassa keskeistä on energian saannin turvaaminen myös poikkeusoloissa, johon vaihtoehtoinen uusiutuva energialähde voi olla sovellettavissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	1	2
Toteutettavan digitaalisen tehdasympäristön keskeinen hyödyntämiskohde on alueen elinkeino. Ympäristö mahdollistaa laaja-alaisen, joustavan sekä tehokkaan kokonaisuuden, jonka avulla elinkeinorakenteiden kehittäminen on entistä paremmin mahdollista. Eri toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus yhdessä Centrian kanssa mahdollistaa vahvan yhteistyön sekä poikkialaisten mahdollisuuksien havaitsemisen. Näiden mahdollisuuksien havainnoinnin kautta voi muodostua uudenalaista yhteistyötä alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	8
Kriittisen digitaalisen tehdasympäristön yksi keskeisistä osa-alueista on digitaalisuuden hyödyntäminen, jossa yhtenä keskeisenä osa-alueena on tietoturva. Tietoturvan huomioiminen ja tiedostaminen aineettomissa palveluissa ja tuotteissa on kriittisessä infrassa tärkeää. Mikäli tietoturva on näissä heikko, se osaltaan on omiaan heikentämään alueen aineettomien palveluiden kysyntää ja palveluiden käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka	2	3
Hankkeessa hankitaan erilaisia laitteita ja ohjelmistoja, joiden kautta logistiikan optimointi ja saavutettavuuden tehostaminen ovat mahdollisia. Lisäksi VR ja AR ympäristöt mahdollistavat aluesuunnittelua tukemaan paikallista liikkumista huomioiden erilaiset liikuntamuodot kuten kävely, pyöräily, autoilu sekä joukkoliikenne.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	1	2
Hyvinvointi koostuu monista osatekijöistä, joista tässä hankkeessa edistetään usealla tavalla hankintojen kautta. Turvallisuutta edistetään niin tuotannollisissa ympäristöissä kuin myös tietoturvan osalta. Tietoliikenne verkot mahdollistavat saavutettavuuden hätätilanteissa sekä muutoinkin mm. yhteydenpidon, Internetin sekä sähköiset palvelut. Koulutukseen hankkeessa toteutettava ympäristö mahdollistaa tietotaidon ja osaamisen lisäksi perehdyttämisen ja opastuksen poikkeustilanteisiin. Koulutus edistää hyvinvointia työllistymisen kautta. Hankkeen laitteistoja hyödynnetään hyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveysalan hankkeissa.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
-
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
-
Kulttuuriympäristö	0	0
-
Ympäristöosaaminen	1	2
Mm. kriittisen teollisuuden raaka-aineiden tehokkaan hyödyntämisen, prosessien kehittäminen tukemaan vähähiilisyyttä sekä uusien tekniikoiden ja teknologioiden tutkiminen ja soveltaminen erilaisiin tilanteisiin tuottaa ympäristöosaamista ja -tietoa. Osaamisen ja tiedon jakaminen eri kanavia myöten tukee ympäristöosaamisen laajentumista alueellisesti sekä kansallisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitaalisen tehdasinfrastruktuurin hankkeessa tuotettiin tutkimusympäristö, joka tuottaa lisäarvoa erityisesti alueen elinkeinoelämälle ja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Hankkeessa kartoitettiin alueen tulevaisuuden haasteita (tulevaisuuden tarve). Selvitettiin laitteiden ja ohjelmistojen saatavuutta. Rakennettiin digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen erikoistunut laboratorioympäristö, joka tukee alueen vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Ympäristöön kytkeytyvät digitalisaation lisäksi vahvasti vähähiilisyys ja puhtaat teknologiset ratkaisut eli cleantech. Ympäristöä on hyödynnetty jo useissa tutkimushankkeissa, joissa se on mahdollistanut uusien teknologioiden aikaisempaa laajemman tutkimuksen. Ympäristöjen hyödyntämistä ja käyttöä jatketaan aktiivisesti tulevaisuudessakin.

Hankkeessa kehitettiin kokonaisvaltaisesti digitaalista infrastruktuuria, joka yhdistää älykkään tuotantoympäristön, tietoliikenteen, tietoturvan, tiedonkeräyksen, - käsittelyn ja -jalostamisen sekä turvallisen toimintaympäristön. Investoinnit, joilla infraa kehitettiin, toteutettiin neljän osa-alueen alla (konnektiviteetti, älykäs tuotanto- ja robotiikkaympäristö, tulevaisuuden turvallinen toimintaympäristö sekä datasta-arvoa). Hankinnoista syntyi lopulta viisi erillistä kokonaisuutta (edellä lueteltujen lisäksi autonomiset järjestelmät), joka myös toimii yhtenä isona digitaalisena infrastruktuurina.

Hanketoiminnan myötä on syntynyt useita uusia hyödyntäjähankkeita. Hankkeen jälkeen on lähdetty kehittämään pysyvää yhteistyömallia alueen toimijoiden välille. Hankkeen myötä on tullut entistä aktiivisempaa yhteistyötä alueelle.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot