|
|
|
Hankekoodi: A74999
Hankkeen nimi: Training Room Jyväskylä Hippos - osaamiskeskittymän kehittämishanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.8.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: KIHU-säätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 1574321-0
Jakeluosoite: Rautpohjankatu 6
Puhelinnumero: +358447126670
Postinumero: 40700
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.kihu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Lehto
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektivastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.lehto(at)kihu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447126670
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Uuden ”Training Room Jyväskylä Hippos – osaamiskeskittymän kehittämishanke” - hankkeen tavoitteena on kehittää viimeisen vuoden aikana syntynyttä urheiluvalmennuksen, kuormituksen ja palautumisen ”Training Room” - palvelukokonaisuutta yhdessä alueellisten kumppaneiden kanssa. Osaamiskeskittymä rakentuu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) johdolla Jyväskylän Hippoksen kampukselle yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto toimivat uudessa hankkeessa osatoteuttajina. Termi ”Training Room” tarkoittaa urheilijoiden kokonaisvaltaisten tukipalveluiden kokonaisuutta, jonka tehtävänä on edistää urheilijan suorituskykyä ja valmentautumisen laatua. Tukipalvelut kohdentuvat urheilijan kokonaiskuormituksen arviointiin ja hallintaan harjoitukseen valmistauduttaessa, harjoituksen aikana ja harjoituksen jälkeen palauduttaessa. Training Room:n tukipalveluiden avulla kuntoutuminen on nopeampaa ja tehokkaampaa.
Training Room – konsepti on pilotoitu KIHU:n toimesta 04/2018 – 05/2019 EAKR – rahoituksen avulla. Nyt tavoitteena on kehittää toimintaa edelleen yhdessä osatoteuttajien kanssa. Tavoitteena on kansainvälisesti houkutteleva ja ainutlaatuinen Training Room - konsepti, joka toimii itsenäisesti huippu-urheilun, liikunnan ja kuntoutuksen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiokeskittymänä.
Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää laaja-alaista osaamista hankkeen parissa toimivien tahojen kanssa. Hankkeen avulla luodaan kouluttautumisympäristö alan opiskelijoille, asiantuntijoiden, valmentajien ja urheilijoiden yhteinen vuorovaikutteinen työympäristö sekä vahva ja toimiva osaamiskeskittymä, joka mahdollistaa konseptin tieteellisen tutkimisen, levittämisen ja laajentamisen kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeessa pyritään tunnistamaan kuntoutumisen ja liikunnan edistämisen toimintamalleja, menetelmiä ja palveluita, jotka ovat siirrettävissä urheilijoiden lisäksi myös osaksi terveydenhuollon, kuntoutuksen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sekä kuntourheilijoiden palveluketjuja. Lisäksi tavoitteena on kehittää laaja-alaista osaamista hankkeen parissa toimivien tahojen kanssa, sekä suunnitella ja pilotoida kokonaisvaltainen täydennyskoulutus-konsepti tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tarkoituksena on juurruttaa Training Room - toimintamalli pysyväksi osaksi suomalaista valmennusta ja mahdollistaa konseptin levittäminen muihin valmennuksen toimintaympäristöihin Suomessa.
Aiemman Training Room -hankkeen aikana käynnistettiin urheiluharjoittelun, kuormitukseen ja palautumiseen sekä kuntoutukseen liittyvän osaamiskeskittymän luominen. Tämän osaamiskeskittymän keskeisimmät kotimaiset toimijat osaamisverkostossa ovat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Olympiakomitea ja Jyväskylän urheiluakatemia. Ulkomaisista toimijoista osaamisverkostoon kuuluvat Scandinavian Network for Elite Sports ja Association of Sport Performance Centers verkostojen jäsenet. Tämän hankkeen tavoitteena on vankentaa osaamiskeskittymän toimintaa ja vakiinnuttaa Training Room osaamisverkon jäseneksi. Hanke liittyy myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kansainvälistymisstrategiaan ja kehittämisohjelmaan, jonka mukaisesti tavoitteena on olla yksi kansainvälisen Olympiakomitean Olympic Solidarity-koulutuskeskuksista.
Tämän hankkeen jälkeen on odotettavissa, että Training room-osaamiskeskittymän osaamistaso on noussut kohti kansainvälisen tason huippu-urheiluasiakkaiden ja muiden asiakasryhmien vaatimuksia urheiluvalmennuksen, kuormituksenhallinnan sekä kuntoutuksen alueella. Hankkeen Training room- osaamiskeskittymästä on kehittynyt kansainvälinen ja Pohjois-Euroopan oman alansa merkittävä toimija.
Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Jyväskylän urheiluakatemia, Keski-Suomen keskussairaala sekä mittaus- ja testaustoimintaa tuottavat yritykset.
Hankkeen välillisiä kumppaneita ja hyötyjiä ovat Jyväskylän alueen paikalliset urheiluseurat sekä niiden urheilijat ja valmentajat, Hippos2020-hanke, Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö sekä sen tukiurheilijat, Olympiakomitean kärkilajit sekä niiden valmentajat ja urheilijat, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen liikunta ry, Jyväskylän akatemiaurheilijat, kuntourheilijat ja kuntoutujat, muut viisi (5) liikuntalääketieteen keskusta (Oulu, Tampere, Turku, Helsinki, Kuopio), Jyväskylässä sijaitsevat lajiliittojen alueelliset valmennuskeskukset sekä paikalliset Jyväskylän alueella toimivat seurat, valmentajat ja urheilijat, liikunta- ja terveysalan opiskelijat sekä muut suorat asiakkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 499 299
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 498 517
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 713 283
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 712 166
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän
Kunnat: Jyväskylä
Jakeluosoite: Rautpohjankatu 6
Postinumero: 40700
Postitoimipaikka: Jyväskylä
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 7 |
| Hankkeella on lähinnä välillinen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hankkeen aikana, huolimatta kansainvälisen yhteistyön merkittävästä painotuksesta, pyritään luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Matkustamista harkitaan aina tapauskohtaisesti ja tällöin suositaan julkisia kulkuneuvoja. Mahdollisuuksien mukaan palaverit kauempana toimivien yhteistyötahojen kanssa pidetään videopalavereina. Liikunnallisen kulttuurin edistäminen tukee kevyen liikenteen suosimista motorisoidun liikenteen sijaan. Strategisessa kumppanuudessaan Jyväskylän kaupungin kanssa, KIHU kannattaa päästöttömien ja vähäpäästöisten liikennemuotojen suosimista Hippoksen alueen liikennesuunnittelussa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella on lähinnä välillinen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hankkeen aikana, huolimatta kansainvälisen yhteistyön merkittävästä painotuksesta, pyritään luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Matkustamista harkitaan aina tapauskohtaisesti ja tällöin suositaan julkisia kulkuneuvoja. Mahdollisuuksien mukaan palaverit kauempana toimivien yhteistyötahojen kanssa pidetään videopalavereina. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 4 |
| Hanke ei suoranaisesti vaikuta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Hanke toteutetaan lähes kokonaan rakennetulla alueella ja rasitus suoraan luontoon on hyvin vähäinen ja lähes olematon. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | -2 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus vesistöihin, maaperään sekä ilmaan. Hankkeessa ei ole mukana erityisesti vesiin, maaperää tai ilmaan kohdistuvia toimia, rakentamista, kulkemista tai prosesseja. Ainoa ilmaan kohdistuva toimi on matkustus toimijoiden ja toimipaikkojen välillä. Se ei kuitenkaan ole hankkeen perustoimintaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
| Kaikki materiaali pyritään tuottamaan paperittomasti ja hanketta hallinnoidaan mahdollisuuksien mukaan sähköisillä työkaluilla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön, mutta hankkeessa suositaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Vaikutus tulee pääosin välillisesti. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 6 |
| Hankkeen vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen on ensisijaisesti välillinen. Palvelut, joita hankkeessa mahdollisesti kehitetään, pyritään toteuttamaan mahdollisimman luonnonmukaisina ja vähän luontoa rasittavina. Hankkeen materiaalit ja palvelut pyritään hankkimaan lähipalveluina Jyväskylän alueelta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 9 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välitön vaikutus aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Hankkeen tuloksena syntyy pääasiassa aineettomia liikunta- ja urheilu alan tuotteita ja palveluja, jotka kohdistuvat valmennusosaamiseen, terveydenhuoltoon, palautumistoimenpiteisiin ja teknologisiin ratkaisuihin tai toimintamenetelmiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | -1 | 1 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan. Hanke pyrkii mahdollisimman suuressa määrin paikalliseen ja alueelliseen toimintaan ja edistää siten vähäistä liikkumista sekä joukkoliikenteen käyttöä. Hippoksella liikkuminen on ekologista. Toisaalta hankkeen pidempiaikaisena tavoitteena on lisätä asiakasvirtaa sekä muualta Suomesta että ulkomailta Jyväskylään. Se ei lisää energiatehokkuutta eikä vähähiilisyyttä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa tuotettua osaamista voidaan soveltaa kaikessa liikunta- ja urheilutoiminnassa. Kestävän hyvinvoinnin periaate läpäisee hankkeen vaiheet ja toimenpiteet. Hyvinvoinnin edistäminen toteutuu sekä välittömästi että välillisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen aikana palveluita pilotoidaan eri kohderyhmille ja hankkeessa kehitettävät palvelut ovat myöhemmin tarjolla kaikille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeessa edistetään kansainvälistä ja monikulttuurista liikunta- ja urheilutoimintaa niin terveille kuin paraurheilijoille. Lisäksi yhteistyöverkosto on monitahoinen ja monikulttuurinen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hanke on neutraali kulttuuriympäristön vaikutuksiltaan. Hankkeella edistetään Hippoksen alueen ja Jyvässeudun kulttuuriympäristön kehittämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeen palveluita kehittäessä huomioidaan toiminnan ympäristövaikutukset monimuotoisesti. Tämä toteutuu sekä hankkeen toteuttajien että hankkeen yhteistyötahojen osalta. | ||
”Training Room Jyväskylä Hippos – osaamiskeskittymän kehittämishanke” - hankkeen tavoitteena oli kehittää urheiluvalmennuksen, kuormituksen ja palautumisen ”Training Room” - palvelukokonaisuutta yhdessä alueellisten kumppaneiden kanssa. Osaamiskeskittymä rakentui Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) johdolla Jyväskylän Hippoksen kampukselle yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto toimivat hankkeessa osatoteuttajina. Termi ”Training Room” tarkoittaa urheilijoiden kokonaisvaltaisten tukipalveluiden kokonaisuutta, jonka tehtävänä on edistää urheilijan suorituskykyä ja valmentautumisen laatua. Tukipalvelut kohdentuvat urheilijan kokonaiskuormituksen arviointiin ja hallintaan harjoitukseen valmistauduttaessa, harjoituksen aikana ja harjoituksen jälkeen palauduttaessa. Training Room:n tukipalveluiden avulla kuntoutuminen on nopeampaa ja tehokkaampaa.
Hankkeen aikana muodostui houkutteleva ja ainutlaatuinen Training Room - konsepti, joka toimii itsenäisesti huippu-urheilun, liikunnan ja kuntoutuksen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiokeskittymänä. Hankkeessa kehitettiin laaja-alaista osaamista hankkeen parissa toimivien tahojen kanssa. Hankkeen avulla luotiin kouluttautumisympäristön pohjaa alan opiskelijoille, asiantuntijoiden, valmentajien ja urheilijoiden yhteinen vuorovaikutteinen työympäristö sekä vahva ja toimiva osaamiskeskittymä, joka mahdollistaa konseptin tieteellisen tutkimisen, levittämisen ja laajentamisen kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeessa tunnistettiin kuntoutumisen ja liikunnan edistämisen toimintamalleja, menetelmiä ja palveluita, jotka ovat siirrettävissä urheilijoiden lisäksi myös osaksi kuntoutuksen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sekä kuntourheilijoiden palveluketjuja. Lisäksi kehitettiin laaja-alaista osaamista hankkeen parissa toimivien tahojen kanssa. Hankkeen kautta aloitettiin Training Room - toimintamallin juurruttaminen pysyväksi osaksi suomalaista valmennusta ja konseptin levittäminen muihin valmennuksen toimintaympäristöihin Suomessa.
Hankkeen aikana vankennettiin Training Room -osaamiskeskittymän toimintaa. Training room-osaamiskeskittymän osaamistaso on noussut kohti kansainvälisen tason huippu-urheiluasiakkaiden ja muiden asiakasryhmien vaatimuksia urheiluvalmennuksen, kuormituksenhallinnan sekä kuntoutuksen alueella.
Jyväskylän yliopiston tavoitteena Training Room –hankkeessa oli tuottaa tutkittua tietoa urheilijoiden kehityksen ja kasvun tueksi. Tutkimuksen tausta-ajatuksena oli selvittää millaisia vammoja ja kuinka paljon sairauspäiviä Training Room –hankkeeseen osallistuvilla urheilijoilla on ja löydetäänkö urheilijoilta riskitekijöitä, joihin puuttumalla voitaisiin ennaltaehkäistä vammoja ja sairastumisia.
Tutkimussuunnitelmaan perustuneen tutkimusyhteistyön tavoitteena oli lisätä urheilijoiden terveitä harjoituspäiviä sekä tunnistaa vammoihin ja sairastavuuteen liittyviä syitä ja rakenteita. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli arvioida naisurheilijan oireyhtymän yleisyyttä naisurheilijoiden parissa sekä sen yhteyttä vammojen muodostumiseen, sairastavuuteen ja suorituskyvyn kehittymiseen. Jyväskylän yliopiston roolina hankkeessa oli siis mahdollistaa tutkitun tiedon paras mahdollinen toimeenpano käytännössä.
Tutkimuksessa kerättiin tutkittua tietoa urheilijoiden kuormittuneisuudesta, hyvinvoinnista ja niiden yhteyksistä vammoihin ja sairastuvuuksiin. Tutkimuksen oleellisena osana on ollut terveyden seurannan kehittäminen sekä terveyteen liittyvien lisäpalveluiden tarjoaminen urheilijoille. Tutkimuksen alussa yliopiston edustaja osallistui valmentajien kanssa käytäviin keskusteluihin ja jokaiselle lajille räätälöitiin heille sopivat tutkimusosiot, joihin lajissa toimivat vapaaehtoiset urheilijat saivat osallistua. Hankkeen myötä tehdyt tutkimukset olivat soveltavia tutkimuksia, joiden pyrkimyksenä oli tukea urheilijaa ja valmentajaa heidän päivittäisessä työssään.
Lisäksi koronavirusepidemian myötä tutkittiin KIHU:n asiantuntijoiden kanssa koronaviruksen vaikutuksia urheilijoiden elämään (Valtion liikuntaneuvoston julkaisu 2020: 2). Tutkimuksessa selvitettiin koronavirusepidemian vaikutuksia urheilijoiden harjoitteluun, vammojen esiintyvyyteen, sairastavuuteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.