|
|
|
Hankekoodi: A75013
Hankkeen nimi: HUVA – Humuspitoiset pintavedet juomaveden valmistuksessa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 30.9.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lasse Pulkkinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lasse.pulkkinen(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 571 5861
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
HUVA-hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida uusia mittaus- ja mallinusmenetelmiä juomaveden valmistuksessa humuspitoisesta pintavedestä. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten ja vesilaitosten kanssa. Uuden teknologian toimivuus demonstroidaan pilot- ja todellisissa kohdeprosesseissa. Lisäksi toteutetaan kaupallistamisselvitys mahdollisille tuoteaihioille.
On selvää, että ilmastonmuutoksen vaikutuksesta puhdas juomavesi on vähenevä luonnonvara, ja siitä on maailmalla jo nyt pula. Suomalaisille puhdas vesi on kuitenkin vielä itsestään selvä asia, mutta yli miljardi ihmistä eri puolilla maailmaa joutuu tulemaan toimeen ilman puhdasta juomavettä. Vesi on myös tärkein raaka-aine, sillä sitä tarvitaan lähes kaikkeen tuotantoon ruoasta energiaan ja paperista vaatteisiin. Näin ollen juoma- ja myös teollisuusveden pudistusprosessien parempi hallinta on yhä tärkeämpää.
Flokkulaatio on kriittinen prosessiyksikkö valmistettaessa juomavettä humuspitoisesta raakavedestä. Tässä osaprosessissa flokit muodostuvat kemiallisilta, fysikaalisilta, morfologisilta ja mikrobiologisilta ominaisuuksiltaan sopiviksi, jolloin jatkoprosesseissa, kuten sedimentaatio, flotaatio ja suodatus, voidaan toteuttaa kiintoaine/neste-erotus ja näin puhdistaa raakavedestä merkittävä määrä epäpuhtauksia. Flokkulaatioprosessi on kuitenkin hyvin monimutkainen, koska monet raakaveden kemialliset (epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet) ja fysikaaliset ominaisuudet (kuten lämpötila) vaikuttavat flokkien muodostumiseen. Samoin flokkulaatio- ja pH-kemikaalien annostelu voi lisätä prosessin ja flokkien heterogeenisuutta. Näin ollen prosessin online-monitorointi ja -säätö ovat hyvin haasteellisia ja laboratoriomittaukset puolestaan aikaa vieviä. Tämän vuoksi olisi tarvetta kehittää uusia mittaus- ja mallinnusmenetelmiä flokkulaatioprosessin monitorointiin ja hallintaan, jotta voitaisiin varmistaa juomaveden hyvä laatu järkevin kustannuksin.
Yksi kiinnostava menetelmä määrittää flokkien muodostumista flokkulaatioprosessissa on kuva-analyysi. Tässä menetelmässä muodostuvia flokkeja kuvataan kameralla ja kuva-analyysin perusteella voidaan määrittää niiden morfologisia ominaisuuksia, kuten kokoa ja muotoa, joiden tiedetään vaikuttavan merkittävästi flokkien käyttäytymiseen puhdistusprosesseissa. On huomattava, että nämä ominaisuudet ovat saatavissa kuvainformaatiosta ilman tietämystä prosessiolosuhteista, mikä lisää riippumatonta informaatiota prosessin hallintaan. Lisäksi hyödyntämällä analyyseissä tekoälytekniikoita, joita voidaan käyttää kompleksisen monimuuttujadatan analysointiin, visualisointiin ja tulosten avulla tapahtuvaan päätöksentekoon, päästään yhdistämään kuva- ja prosessi-informaatiota ja sitä kautta edelleen vesiprosessien laatutekijöihin. Näin pystytään luomaan parempia ennustemalleja raakaveden, prosessin ja juomaveden laadun välille ja ymmärtämään eri tekijöiden vaikutuksia toisiinsa vaihtelevissa olosuhteissa.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida uusia mittaus- ja mallinusmenetelmiä juomaveden valmistuksessa. Sen toimenpiteet jakautuvat neljään eri työpakettiin, jotka ovat WP1 Teknologioiden testit pilotointiympäristössä, WP2 Teknologioiden demonstrointi ja pilotointi vesilaitosympäristössä, WP3 Kaupallistamisselvitys ja WP4 Projektin hallinta ja raportointi.
Syntyvän tutkimustiedon ja soveltavan tutkimuksen avulla tuetaan niitä alueellisia vahvuuksia, joita kehittämällä on mahdollista saavuttaa kansainvälistä kaupallista kärkiosaamista yhdellä globaalin ympäristöbisneksen merkittävimmistä markkina-alueista. Hanke tukee teollisuuden kestävää kehitystä.
Olemassa olevat yritykset, joita voivat olla mittalaite- ja prosessilaitteistovalmistajat sekä järjestelmäntoimittajat, tai uudet perustettavat yritykset, jotka tarjoavat uutta mittalaiteteknologiaa ja mahdollisesti siihen liittyvää palvelua vesiprosessien monitoroinnin kasvaville markkinoille.
Vesilaitokset, jotka voivat hallita paremmin tuotantoprosessejaan, ja sitä kautta hallita paremmin sekä juomaveden laatua, että sen tuotannon ympäristökuormitusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 124 807
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 124 511
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 159 296
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 158 930
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan
Kunnat: Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 8 |
| Hankkeessa luodaan vedenjalostukseen uutta tekoäly- ja mittausteknologiaa, jolla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja hyvinvointiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa luodaan vedenjalostukseen uutta tekoäly- ja mittausteknologiaa, jolla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja hyvinvointiin ennen kaikkea ilmastonmuutoksen riskien kannalta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 2 |
| Hankkeessa luodaan vedenjalostukseen uutta tekoäly- ja mittausteknologiaa, jolla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja hyvinvointiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 6 |
| Hankkeessa luodaan vedenjalostukseen uutta tekoäly- ja mittausteknologiaa, jolla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja hyvinvointiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan tähän kohtaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan tähän kohtaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan tähän kohtaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa luodaan vedenjalostukseen uutta tekoäly- ja mittausteknologiaa, jolla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja hyvinvointiin myös paikallisella tasolla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan tähän kohtaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa luodaan vedenjalostukseen uutta tekoäly- ja mittausteknologiaa, jolla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan tähän kohtaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan tähän kohtaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan tähän kohtaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa luodaan vedenjalostukseen uutta tekoäly- ja mittausteknologiaa, jolla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja hyvinvointiin. | ||
HUVA-hankkeen tavoitteena oli kehittää ja pilotoida uusia mittaus- ja mallinusmenetelmiä juomaveden valmistuksessa humuspitoisesta pintavedestä. Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä yritysten ja vesilaitosten kanssa. Uuden teknologian toimivuus demonstroitiin pilot- ja todellisissa kohdeprosesseissa. Lisäksi toteutettiin kaupallistamisselvitys ja kaupallistamisworkshop mahdollisille tuoteaihioille.
Sen toimenpiteet jakautuivat neljään eri työpakettiin, jotka ovat WP1 Teknologioiden testit pilotointiympäristössä, WP2 Teknologioiden demonstrointi ja pilotointi vesilaitosympäristössä, WP3 Kaupallistamisselvitys ja WP4 Projektin hallinta ja raportointi.
Hankkeen toimenpiteet saatiin toteutettua ja tavoitteet saavutettua huolimatta Codvin 19 -tautiin liittyvistä rajoitteista. Mittausratkaisuja testattiin myös todellisessa vesilaitosympäristössä. Sekä mittauksiin että kaupallistamisselvitykseen liittyvät tulokset olivat kokonaisuutena lupaavia. Lisäksi hanke syvensi mittaukseen ja kuvankäsittelyyn liittyvää alueellista osaamista.