Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75039

Hankkeen nimi: Pienet kierrot hallintaan digitalisaatiolla, Kiertodigi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 30.11.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vaasan Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0209599-8

Jakeluosoite: PL 700

Puhelinnumero: 029 449 8000

Postinumero: 65101

Postitoimipaikka: VAASA

WWW-osoite: https://www.univaasa.fi/fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petri Helo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.helo(at)uwasa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 449 8551

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kiertodigi-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia konsepteja pienten kiertojen hallintaan digitalisaation avulla. Pienillä virroilla tarkoitetetaan sellaisia materiaalilähteitä, joiden kerääminen on haastavaa tarvittavan kapasiteetin ja kustannusten vuoksi. Kohteina ovat materiaalivirrat jotka liittyvät loppukuluttajiin. Tällaisia ovat esimerkiksi bio-, muovi, tekstiilit, rakennusmateriaalit pienissä volyymeissa. Näitä kohteita voidaan priorisoida volyymin tai arvon mukaan ja tätä rajausta voidaan muuttaa analyysin tulosten mukaan.
Toimenpiteinä ovat WP1 Logistiikkavirtojen analysointi, WP2 Työkalut ja alustat kiertotalouden vauhdittajina, WP3 Digitaaliset työkalut ja WP4 Pilotointi. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen tarkoitus on analysoida pieniä potentiaalisia kiertovirtoja maakunnassa, analysoida keruu ja kuljetusmalleja, kehittää digitaalinen alusta jolla kuljetustilauksia voitaisiin hallinnoida, ja pilotoida kehitettyjä konsepteja käytännössä.
Hankkeen tuloksena odotetaan uusia analysoituja ratkaisuja miten pienten virtojen kerääminen voidaan toteuttaa järkevästi ja mitä rajoitteita mahdollisuuksissa voi olla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen kohderyhmä hankkeella ovat alueella toimivat yritykset joilla on mahdollisuus hyödyntää pienten virtojen tuottamaa raaka-ainetta, yritykset jotka ovat mukana kuljetus ja keruutoiminnoissa sekä yritykset jotka toimivat kuluttaja-rajapinnassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä on alueen kuntien asukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 636

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 911

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 238 053

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 232 871

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kauhava, Soini, Teuva, Karijoki, Alajärvi, Vimpeli, Lapua, Lappajärvi, Ähtäri, Seinäjoki, Kurikka, Kauhajoki, Ilmajoki, Alavus, Evijärvi, Isojoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke koskee molempia sukupuolia tasapuolisesti
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pyritään saamaan molemmat sukupuolet mukaan hankkeen toimintaan
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 3
Kierrätyksen lisääminen vähentää luonnonvarojen käyttöä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Kierrätyksen lisääminen vähentää päästöjä ilmakehään
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Tehokkaampi jätteiden käsittely vähentää luontoon päätyviä vieraita materiaaleja
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Tehokkaampi kierrätys vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Jätteiden tehokkaampi keräys pitää Natura-alueet puhtaampina
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 3
Tehokkaampi kierrätys säästää materiaalikuluissa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 3
Biopohjaisista sivuvirroista saa biopolttoaineita
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Kiertotalous tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 3
Digitaalisten työkalujen kehittäminen
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Kiertotalouden kehittyminen linkittyy tiiviisti logistiikkaan
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 1
Jätemateriaalien hyvä hallinta edistää hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 1
Vaikuttaa yleisesti ympäristön siisteyteen
Ympäristöosaaminen 3 3
Tiedottamisen ja joukkoistamisen kautta vaikutetaan osaamiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kiertodigi-hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia konsepteja pienten kiertojen hallintaan digitalisaation avulla. Pienillä virroilla tarkoitettaan sellaisia materiaalilähteitä, joiden kerääminen on haastavaa tarvittavan kapasiteetin ja kustannusten vuoksi. Kohteina olivat erityisesti materiaalivirrat, jotka liittyvät loppukuluttajiin. Hankkeen aikana analysoitiin useita erilaisia jaevirtoja maakunnan alueella kuten muovi, tekstiili, rakennusmateriaalit ja biomateriaalit. Kiertojen tehostamista varten testattiin erilaisia digitaalisia teknologioita kuten logistiikka-analyysejä, älykkäitä keruujärjestelmiä, tunnistinteknologioita. Haastattelujen avulla kartoitettiin mahdollisuuksia tehostaa teknologioiden avulla keruun tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Hankkeen tulokset on koottu julkaisuun ’Pienten kiertojen kehittämistä digitalisaatiolla’ https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-002-3