Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75051

Hankkeen nimi: Energiatehokkaat menetelmät arktisessa liikenteessä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.9.2019 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ilmatieteen laitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244664-7

Jakeluosoite: Tähteläntie 62

Puhelinnumero: 0405294977

Postinumero: 99600

Postitoimipaikka: Sodankylä

WWW-osoite: http://fmiarc.fmi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Eerik Sukuvaara

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ryhmäpäällikkö, vanhempi tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.sukuvaara(at)fmi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405294977

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liikenteen osuus fossiilisista päästöistä on korkea ja Euroopan Unioni on asettanut itselleen kunnianhimoiset tavoitteet liikenteen päästöjen voimakkaaseen vähentämiseen. Hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkaampiin toimintamalleihin erityisesti pohjoisessa Suomessa, jossa arktiset olosuhteet luovat omat erityishaasteensa energiatehokkuudelle ja vähähiilisyydelle.
Ilmatieteen laitoksella on pitkä kokemus älyliikenteen tutkimushankkeista arktisissa sääolosuhteissa. Energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen ei tähänastisissa hankkeissa ole kiinnitetty huomiota. Ilmatieteen laitos kuitenkin ympäristötekniikan ja vähähiilisten ratkaisujen johtavia asiantuntijoita maassamme. Tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntäminen ja optimoiminen nimenomaan erilaiset sääolosuhteet huomioimalla on yksi keskeinen osaamisalueemme. Tältä pohjalta on perusteltua selvittää Arktisen liikenneympäristön energiatehokkaita menetelmiä nimenomaan Ilmatieteen laitoksen toimesta. Ilmatieteen laitos on osana Liikenne- ja viestintäministeriön asettamaa Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmää Hiiletön Liikenne 2045, joka selvittää ja arvioi keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan pitemmällä aikavälillä poistaa. Ilmatieteen laitoksen muilla yksiköillä on osaamista energiatehokkuuden, uusiutuvan energian hyödyntämisen ja tuottamisen tuen alueilla, esimerkiksi sääpalvelussa ja kansallisen havaintoverkoston ylläpidossa. Antarktis- ja avaruustutkimushankkeet ovat myös antaneet arvokasta kokemusta kylmiin olosuhteisiin sopeutumisesta ja siellä toimimisesta. Tämä osaaminen on myös tässä hankkeessa käytettävissä.

Lapin Arktiseen liikenneympäristöön kartoitetaan energiatehokkaampia toimintamalleja ja menetelmiä, ja hankkeen tuloksena syntyy selvitysraportti käytettävissä/sovellettavissa olevista arktisen liikenteen energiatehokkuutta parantavista menetelmistä, Osa näistä menetelmistä toteutetaan konkreettisina pilottiskenaarioina Sodankylän lentoaseman Sod5G-ajoneuvotestausalueelle erityisesti tieinfrastruktuurin valvontaan, ylläpitoon ja huoltoon. Autonomiset dronella ja miniatyyriajoneuvolla toteutettavat valvonta- ja havaintoproseduurit ovat lähtökohtaisesti avainasemassa, mutta myös muita menetelmiä kartoitetaan. Näitä menetelmiä otetaan myös käyttöön olemassa olevan instrumentaation puitteissa. Vaikka menetelmät ja ratkaisut on tutkittu lähtökohtaisesti testiympäristön näkökulmasta, niiden täytyy olla myös siirrettävissä suoraan todelliseen liikenneympäristöön arktisissa sääolosuhteissa. Olemassa olevan instrumentaation puitteissa menetelmiä testataan myös käytännössä, ja otetaan käyttöön niin testirataympäristössä kuin myös operatiivisen liikenteen testijärjestelmässä.
Hankkeen tuloksena syntyy selvitysraportti käytettävissä/sovellettavissa olevista arktisen liikenteen energiatehokkuutta parantavista menetelmistä. Osa menetelmistä toteutetaan Sod5G-testiympäristön yhteyteen sekä operatiivisen liikenteen testiympäristöön, sikäli kun se on olemassa olevan instrumentaation puitteissa mahdollista. Toteutettuja menetelmiä myös testataan ja tulokset raportoidaan osana selvitystä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderyhmä hankkeessa on Lappilainen liikenneympäristö ja sen eri toimijat. Energiatehokkailla ja ekologisilla menetelmillä yhdistettynä älykkääseen liikenteeseen on suuri merkitys Pohjoisessa Suomessa, missä etäisyydet ovat pitkiä, asutus harvaa ja osin näistä syistä energiankulutus ja hiilijalanjälki suurempi kuin tiheään asutussa Etelä-Suomessa.
Hankkeen kohderyhmiä ovat kaikki ajoneuvo- ja rengastekniikassa toimivat kansainväliset suuryritykset, langattomien tietopalveluiden kehittäjät maailmalla, Suomessa ja Lapissa, sekä (pääsääntöisesti) kansalliset viranomaispalveluiden tuottajat ja tilaajat. Samalla hankkeen toivotaan luovan kokonaan uusia Lappilaisia tai osittain Lappilaisia yrityksiä ja toimintoja etenkin talviliikenteenenergiatehokkuus-, testaus- ja turvallisuusratkaisujen puolelle. Yhteistyömahdollisuudet olemassa olevien talvitestausratojen ja –toimijoiden kanssa kartoitetaan, ja pyritään löytämään yhteistoimintamalleja. Automaattiajamisen testialue Aurora on yksi keskeisimpiä tällaisia toimijoita, ja näin ollen yhteistyötä ja toimintaa Aurora-hankkeen eri osa-alueiden kanssa pyritään erityisesti kehittämään. Muun muassa Viestintäviraston 5G Momentum - ohjelman sekä Trafi:n Liikennelabran kautta hankkeen ratkaisuja voidaan kanavoida suoraan liikenne- ja viestintäviranomaisten arvioitaviksi ja parhaimmillaan osaksi viranomaisratkaisuja.
Talviliikenteen ekologiset ratkaisut hyödyttävät ennen kaikkea paikallisia ammattiautoilijoita ja sitä kautta pienentävät alueen hiilijalanjälkeä. Hankkeeseen rekrytoidaan alueen ammattiautoilijoita mukaan jo olemassa olevien lisäksi, osallistumaan hankkeen tuotteiden erilaisten käyttötapojen määrittelyyn mutta myös testaamaan hankkeen ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa myös varsinaisen tieverkoston puolella, todellisessa toimintaympäristössä. Tätä kautta paikallisilla liikenteen toimijoilla olisi myös ensi käden tieto ja mahdollisuus lähteä toteuttamaan käytännössä löydettyjä innovaatiomalleja ja teknisiä ratkaisuja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Testialueen kasvaessa tunnetummaksi sillä voidaan ajatella olevan myös epäsuoria vaikutuksia Sodankylän alueen laajempaan näkyvyyteen matkailullisessa mielessä. Ekologisten ratkaisujen kiinnostavuus nyky-yhteiskunnassa on suuri, ja sitä kautta hankkeen yhtenä tavoitteena on lisääntynyt ulkopuolinen testaus- ja tutkimustoiminta alueella kolmansien osapuolien, esimerkiksi uusien ajoneuvovalmistajien kanssa, samoin erilaisten viranomaispalveluiden testaustoiminta ja jopa kehittäminen ekologisempaan suuntaan. Tällöin lisääntynyt matkailu tuo tämän sektorin kaikille toimijoille luonnollisesti merkittävää lisäarvoa, samalla kun matkailun tuottama hiilijalanjälki saataisiin luontevasti hallintaan, osaksi laajempaa ekologista ajattelua. Myös matkailuyritysten edustajia pyritään saamaan mukaan hankkeen yhteistyökumppaneiksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 98 256

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 8 050

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 140 366

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 11 500

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin

Kunnat: Sodankylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Tähteläntie 62

Postinumero: 99600

Postitoimipaikka: Sodankylä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysin perusteella hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa ei havaittavissa mitään ristiriitoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Liikenneympäristö lähtökohtaisesti tasa-arvoinen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Hankkeessa havaitut ja testatut menetelmät parantavat luonnonvarojen käyttöä ensisijaisesti pidemmällä tähtäimellä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Hankkeessa havaitut ja testatut menetelmät parantavat luonnonvarojen käyttöä ensisijaisesti pidemmällä tähtäimellä, mutta ilmastonmuutoksen etenemiseen tällä hetkellä ei pystytä vaikuttamaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 6
Hankkeessa havaitut ja testatut menetelmät tukevat luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9
Hankkeessa havaitut ja testatut menetelmät vaikuttavat nimenomaan liikennepäästöjen osalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaisesti vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei suoranaisesti ota kantaa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Pyritään hyödyntämään myös uusiutuvia energianlähteitä erityisesti verkkojärjestelmien tukemiseen, muttei ole varsinaisesti pääosassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Hankkeessa havaitut ja testatut menetelmät vaikuttavat nimenomaan liikennepäästöjen osalta, herkässä Arktisessa ympäristössä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Menetelmiä energiatehokkaaseen toimintaan.
Liikkuminen ja logistiikka 9 9
Hankkeessa havaitut ja testatut menetelmät vaikuttavat nimenomaan liikennepäästöjen osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Energiatehokkuus ja vähähiilisyys parantavat mysö hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei sanottavaa vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Arktisella alueella energiankulutus yleensä korkeampaa, parannukset edistävät yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei sanottavaa vaikutusta
Ympäristöosaaminen 10 8
Keskeisin teema, energiatehokkuus on myös ympäristön huomioon ottamista, ainakin Ilmatieteen laitosken toiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-