Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75052

Hankkeen nimi: Uuden sukupolven kaukolämpölaitos malli hiilineutraaliin yhdyskuntarakenteeseen - teollinen ekosysteemi energian ja ruuan tuotantoon perustuen paikallisiin raaka-aineisiin sekä kotitalousten ja tuotantolaitosten sivuvirtoihin

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sodankylän kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0193169-1

Jakeluosoite: PL 60

Puhelinnumero: 0400618870

Postinumero: 99601

Postitoimipaikka: Sodankylä

WWW-osoite: http://www.sodankyla.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Lokka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.lokka(at)businesslappi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401460448

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Vaasan yliopiston Sodankylän toimipiste, 0209599-8
Luonnonvarakeskus (Luke), 0244629-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen "Uuden sukupolven kaukolämpölaitos malli hiilineutraaliin yhdyskuntarakenteeseen - teollinen ekosysteemi energian ja ruuan tuotantoon perustuen paikallisiin raaka-aineisiin sekä kotitalousten ja tuotantolaitosten sivuvirtoihin" tavoitteena on luoda toimintamalli uuden sukupolven kaukolämpölaitokselle. Malli on suunnattu alueille, joilla on puupohjaista bioylijäämätuotantoa.

Mallissa on keskeisenä ajatuksena yhdistää paikallista energian- ja ruuantuotantoa. Tuotantoa lähestytään laajalla kiertotalouden näkökulmalla ja energiatuotannon virtojen ja sivuvirtojen ympärille tunnistetaan ja mallinnetaan energian ja ruuan teollinen ekosysteemi.

Toimintamallissa kaukolämpön osalta tunnistetaan ja kartoitetaan menetelmiä, joiden avulla voidaan järkevällä tavalla suunnitella hiilineutraalimpaa yhdyskuntarakennetta. Keskeisenä ajatuksena on useiden tuotantomuotojen ja verkostossa hajautetun tuotannon, varastoinnin ja älykkään ohjauksen (säästöt ja tuotannon synergia) avulla pienentää energiainvestointien tarvetta sekä lisätä saantoa (energia, ravinteet) käytettyjen energiaraaka-aineiden osalta.

Toimintamallin tavoitteena on lisätä ja tehostaa paikallisten raaka-aineiden käyttöä, nostaa alueellista jalostusarvoa, kasvattaa aluetaloutta ja työllisyyttä, lisätä alueellista omavaraisuutta energian ja ruuan osalta.

Kartoitus- ja laskentamallia voidaan hyödyntää erityisesti kaukolämpölaitoksissa, joissa uusiutumattomaksi luokitelluista energialähteistä siirrytään uusiutuviin (erityisesti puupohjaisiin metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivuvirtoihin pohjautuviin) energialähteisiin.

Hankkeen hakijana ja hallinnoitsijana toimii Sodankylän kunta. Osatoteuttajina mukana ovat Vaasan yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2019–30.6.2021.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kartoitus- ja laskentamallia voidaan hyödyntää erityisesti kaukolämpölaitoksissa, joissa uusiutumattomaksi luokitelluista energialähteistä siirrytään uusiutuviin (erityisesti puupohjaisiin metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivuvirtoihin pohjautuviin) energialähteisiin.
Kohderyhmiä kaukolämmön osalta ovat kunnat, kunnalliset energiayhtiöt sekä muut toimijat, jotka järjestävät kaukolämmön tuotantoa. Myös muut toimijat, joilla on keskitettyä lämmön tuotantoa voivat olla ensisijaista kohderyhmää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä tai toissijaisia kohderyhmiä ovat teolliseen ekosysteemiin liittyvien toimintojen tekijät. Kehitettävään kokonaisuuteen liittyy biojätteen käsittelyä (biojätteen tuottajat, jäteyhtiöt), ruuan alkutuotantoon liittyvää toimintaa (puutarhaviljelijät, hyönteistuottajat, leväntuottajat, kalan viljelijät), ruuan jalostukseen liittyvää toimintaa (raaka-aineiden erilaiset jalostajat), erilaisten raaka-aineiden kuivausta (esim. poroluu, luonnontuotteet yms.).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 534 813

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 28 286

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 668 514

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 35 357

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin

Kunnat: Sodankylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 60

Postinumero: 99601

Postitoimipaikka: Sodankylä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tehty arviointi suvauskoneella, josta tuloksena saatiin seuraava: ''Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti''.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tehty arviointi suvauskoneella, josta tuloksena saatiin seuraava: ''Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti''.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tehty arviointi suvauskoneella, josta tuloksena saatiin seuraava: ''Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti''.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeen avulla luodaan toimintamalli, minkä avulla prosessien raaka-aineet ovat muiden prosessien sivutuotteita (energiapuu) tai aikaisemmin jätteiksi (esim. biojäte) / hyödyntämättömiksi (kalaperkeet, puhdistamoliete, teurasjäte) luokiteltuja tuotteita sekä eri tuotantoprosesseissa syntyviä energian (lämpö) ja aineiden (ravinteet, hiiliyhdisteet) sivuvirtojen hyödyntämistä. Koko systeemi hillitsee luonnonvarojen käyttöä välittömästi ja välillisesti useiden prosessin osien osalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Ilmastonmuutoksen riskien vähentäminen liittyy energian ja ravinnon paikalliseen tuottamiseen paikallisista raaka-aineista suljettujen tai puolisuljettujen prosessien avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Suorat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäisiä. Välillisiä vaikutuksia tuotetun biohiilen lopulta palatessa luonnontilaan ja luoden lähinnä mikrobitoiminnan alustoja sekä ravinteiden ja veden sitoutumista maaperässä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Suorat vaikutukset syntyvät käytettäessä puun käsittelyssä polton sijasta pyrolyysiä. Hiukkaspäästöt jäävät erittäin vähäiseksi, kun prosessissa syntyvät hiukkaset otetaan talteen aktiivihiilenä. Epäsuorat vaikutukset syntyvät aktiivihiiltä käytettäessä vedenpuhdistuksessa (jäteveden käsittely eri käyttökohteissa), aktiivihiili palautettuna luontoon lisää maaperän humuspitoisuutta pitkäkestoisien hiilimolekyylien avulla. Myös biojätteen käsittely suunnitelluissa teollisen ekosysteemin prosesseissa vähentää haittavaikutuksia verrattuna tilanteeseen, joissa biojäte hajoaa luonnossa. Hiilipäästöjä kokonaisuus vähentää merkittävästi. Käytetyn puuraaka-aineen hiilestä merkittävä osuus (arvio n. neljännes) sitoutuu aktiivihiileen. Ilman aktiivihiilen polttamista tämä hiili on pois ilmakehästä erittäin pitkiä aikoja (kestävät hiilimolekyylirakenteet). Mädättämällä biojäte fermentereissä luonnossa tapahtuvan mätämisen sijaan saadaan syntynyt metaani (voimakas kasvihuonekaasu) talteen ja poltetaan hiilidioksidiksi. Käyttämällä metaani liikennepolttoaineena saadaan lisäksi korvattua fossiilista polttoainetta. Erittäin mielenkiintoinen epäsuora kasvihuonekaasujen vähentämismuoto voi olla biohiilen käyttö betonissa sementin korvaajana. Mikäli tämä uusi tuotantomalli osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi, korvattavan sementin osalta syntyy erittäin merkittäviä hiilidioksidipäästöjen korvausta. Kokonaisuutena prosessi on hiilinegatiivinen perustuen suoriin ja useisiin epäsuoriin vaikutuksiin. Epäsuorat vaikutukset syntyvät aktiivihiiltä käytettäessä vedenpuhdistuksessa (jäteveden käsittely eri käyttökohteissa), aktiivihiili palautettuna luontoon lisää maaperän humuspitoisuutta pitkäkestoisien hiilimolekyylien avulla. Myös biojätteen käsittely suunnitelluissa teollisen ekosysteemin prosesseissa vähentää haittavaikutuksia verrattuna tilanteeseen, joissa biojäte hajoaa luonnossa. Hiilipäästöjä kokonaisuus vähentää merkittävästi. Käytetyn puuraaka-aineen hiilestä merkittävä osuus (arvio n. neljännes) sitoutuu aktiivihiileen. Ilman aktiivihiilen polttamista tämä hiili on pois ilmakehästä erittäin pitkiä aikoja (kestävät hiilimolekyylirakenteet). Mädättämällä biojäte fermentereissä luonnossa tapahtuvan mätämisen sijaan saadaan syntynyt metaani (voimakas kasvihuonekaasu) talteen ja poltetaan hiilidioksidiksi. Käyttämällä metaani liikennepolttoaineena saadaan lisäksi korvattua fossiilista polttoainetta. Erittäin mielenkiintoinen epäsuora kasvihuonekaasujen vähentämismuoto voi olla biohiilen käyttö betonissa sementin korvaajana. Mikäli tämä uusi tuotantomalli osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi, korvattavan sementin osalta syntyy erittäin merkittäviä hiilidioksidipäästöjen korvausta. Kokonaisuutena prosessi on hiilinegatiivinen perustuen suoriin ja useisiin epäsuoriin vaikutuksiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Prosessi perustuu resurssiviisauteen kiertotalouden periaatteiden noudattamisella paikallisessa toimintakentässä. Materiaalien käytön tehokkuus, prosessin eri vaiheissa syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle seuraavien prosessien raaka-aineena sekä toimintaympäristössä olevien jätevirtojen hyödyntäminen raaka-aineena sekä mm. ylijäämäenergian käyttäminen esim. kuivaustoimintaan. Sekä suorat että välilliset vaikutukset materiaaleihin ja jätteisiin ovat merkittäviä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Prosessi perustuu täydellisesti uusiutuviin energialähteisiin innovatiivisella tavalla hyödyntäen energiavirrat mahdollisimman tarkasti. Lisäksi toiminnalla korvataan olemassa olevaa uusiutumattoman energian käyttöä. Myös energian käytön tehostaminen ja älykkäät ohjausmenetelmät vähentävät primäärisen energian tarvetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa käytetään paikallisia raaka-aineita ja energialähteitä etupäässä paikallisen / alueellisen kulutukseen sekä viedään joitakin tuotejakeita alueen ulkopuolelle. Toiminnan suorat ja epäsuorat alueelliset taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Lämpöverkkotoiminnassa sekä teollisen ekosysteemin kehittämisessä sekä koko toiminnan mallintamisessa syntyy erilaisia ohjaus- ja laskentajärjestelmiä (aineettomat tuotteet) sekä suoraa että välillisesti. Teollisessa ekosysteemissä syntyy eri prosesseja yhdistäviä tekijäitä välillisesti – esimerkiksi elintarvikkeiden jalostukseen liittyviä yhteistiloja / terminaalitoimintoja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Suorat vaikutukset liikkumiseen ja logistiikkaan ovat sangen vähäisiä – biohiilen kuljetuksissa voidaan hyödyntää muussa tavaraliikenteessä kulkevia paluukuljetuksia (rahtia enemmän pohjoiseen kuin etelään). Välillisesti esimerkiksi elintarvikelogistiikkaan voi syntyä synergiaa alueellisesti merkittävän elintarviketuotannon synnyttyä paikkakunnalle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Järjestelmä luo työpaikkoja ja paikallisten raaka-aineiden markkinoita. Myös tuonnin korvaaminen jättää aluetalouteen enemmän rahaa kiertämään, jonka voidaan katsoa edistävän kokonaisuutena alueellista hyvinvointia. Tuotantoprosessien eri kohtiin syntyy myös matalampaa osaamista tarvitsevia työpaikkoja, joka auttaa vähemmän koulutettujen henkilöiden työllistymistä.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Prosessin toiminnot ovat hyvin neutraaleja erilaisiin tasa-arvoteemoihin liittyen. Matalan koulutustason työpaikat lisäävät jonkin verran tasa-arvoisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Prosessin toiminnot ovat hyvin neutraaleja erilaisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin yhdenvertaisuuden kriteereihin nähden.
Kulttuuriympäristö 0 1
Suorat vaikutukset kulttuuriympäristöön ovat hyvin vähäisiä. Epäsuorasti vaikutuksia voi syntyä, mikäli peltoja saadaan lisää biomassan tuotantoon --> perinteisen maaseutumaiseman lisääntyminen tai säilyttäminen.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hanke tulee luomaan merkittävän määrän ympäristöosaamista kiertotalouden selvitysten kautta. Myös epäsuorasti erilaiset liittymäpinnat mm. peltomassoihin, luonnontuotteisiin, ravinteiden kierrätykseen / palauttamiseen luontoon luovat ympäristöosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

-