Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75057

Hankkeen nimi: Savilahden alueen logististen yhteyksien parantaminen

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.2. Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31, PL 228

Puhelinnumero: 017 182 111

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Vänskä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnitteluinsinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.vanska(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447185075

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on ratkaista Kuopion Savilahden alueen logistinen pullonkaulatekijä ja parantaa alueen yritysten sekä koko voimakkaasti kasvavan alueen kilpailukykyä ja liikenteellistä saavutettavuutta. Savilahti on Kuopion ja koko Itä-Suomen nopeimmin kasvava yrityskeskittymä. Vuodesta 2000 lähtien alueelle sijoittuvien yritysten määrä on kasvanut keskimäärin kymmenellä vuosittain. Tällä hetkellä yrityksiä on Savilahdessa yli 200, joista valtaosa noin 150 on pk-yrityksiä.

Kuopion keskustan tuntumassa sijaitseva Savilahti on nyt noin 20 000 henkilön tiede- ja yrityspuistoalue, jossa toimijoina ovat mm. Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Savonia AMK, Technopolis Oyj sekä sadat yritykset ja useat valtion sektoritutkimuslaitokset. Savilahdesta kasvaa vuoteen 2030 mennessä 35000 toimijan monipuolinen kaupunginosa, jossa asuminen, opiskelu, yritystoiminta, innovaatiotoiminta, työskentely ja tieteellinen tutkimus limittyvät toistensa kanssa. Savilahdesta kehitetään vähähiilisyyttä edistävää älykaupunginosaa. Savilahteen sijoittuvat asumispalvelut noin 7000-8000:lle asukkaalle ja alueelle sijoittuu palveluyritystoimintaa sekä liikunta- ja tapahtumakeskus varikon alueen kallioluolastoon.

Nykyiset kaksi moottoritieliittymää pohjoisen ja etelän suunnassa ovat tehtyjen selvitysten mukaan riittämättömät. Investoinnilla toteutetaan uusi liikenneyhteys valtatieltä 5 Savilahden alueelle. Se parantaa voimakkaasti kasvavan ja kehittyvän Savilahden alueen kokonaistoimivuutta ja logistisia yhteyksiä ja logistista tehokkuutta sekä vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja saavutettavuutta sekä tukee uusien yritysalueiden syntymistä ja edelleen kehittymistä ja tukee myös yritysten henkilöstön saatavuutta.

Savilahden alue on innovoinut vuosien aikana useita kasvutarinoita. Esimerkkinä voi mainita ARK Therapies Oy:n, joka on kasvanut kahden henkilön lääkekehitysyhtiöstä nykyisin Finvector Oy:n nimisenä toimivaksi reilusti yli 100 henkilöä työllistäväksi yritykseksi. Cerebricon Oy aloitti vuonna 2001 yhden henkilön yrityksenä. Nyt he toimivat Charles River-nimellä toimivana kansainvälisenä yrityksenä, joka työllistää myös yli 100 työntekijää. Savilahden yrityskeskittymässä on runsaasti ison kasvupotentiaalin omaavia pk-yrityksiä. Yksi tunnetuimmista kasvajista on mm. apteekkirobotteja valmistava Newicon Oy, joka on muutamassa vuodessa kasvanut noin 40 henkilöä työllistäväksi teknologiayhtiöksi.

Alueen kaavoitustilanne mahdollistaa vuodesta 2019 lähtien uusien yritystoiminnan alueiden käyttöön ottamisen Savilahden alueelta, jonka yritystilat alkavat olla täynnä ja jossa tällä hetkellä on pulaa vaihtoehtoisista toimitiloista ja sijainneista ja jonne yritysten mielenkiinto kasvavasti suuntautuu. Lähivuosina alueella on käynnistymässä useita elinkeinoelämää palvelevia toimitilahankkeita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat alueen yritykset ja yrityksille palveluja tarjoavat tahot, yrityksissä asioivat tahot sekä näiden henkilöstö, joille logistiset yhteydet ovat merkityksellisiä. Alueella toimivia yritysten kumppanitoimijoita ovat erilaiset kehittämisorganisaatiot sekä oppilaitokset, sektoritutkimuslaitokset ja muut organisaatiot.

Savilahden yritykset ovat pääosin tietointensiivisiä yrityksiä, jotka hyötyvät keskinäisestä verkostoitumisesta. Ne saavat synergiaetua keskitetysti tuotetuista palveluista ja saavat imagohyötyä kampusalueella toimimisesta. Yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja työntekijöiden saannin varmistamiseksi tärkeitä tekijöitä ovat hyvät julkiset liikenneyhteydet, alueen nopea saavutettavuus sekä asiakkaiden helppo opastettavuus alueelle.

Tällä hetkellä yrityksiä on Savilahdessa yli 200, joista valtaosa noin 150 on pk-yrityksiä. Kiinteistöpalveluja tarjoavan Technopoliksen arvion mukaan pelkästään heidän tiloissa on vuoden 2020 lopussa jo 250 yritystä. Uudet yritykset ovat pääosin startup – ja pk-yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat alueen muut organisaatiot, niissä työskentelevät ja asioivat sekä tulevat uudet asukkaat, työssä käyvät, tulevat opiskelijat ja tulevat uudet yritykset, jotka hyötyvät parantuvista logistisista yhteyksistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 909 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 765 109

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 290 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 926 442

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Siilinjärvi, Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa huomioidaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuopion kaupungin ohjeet sukupuolten välisestä tasa-arvosta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tavoitteena on huolehtia sukupuolten näkökulmasta tasa-arvoisesta liikennepalvelujen tarjoamisesta esimerkiksi työssäkäynti- ja asiointiliikenteeseen. Hankkeessa huomioidaan lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuopion kaupungin tasa-arvo-ohjeet sekä tehdään yhteistyötä Viisaan liikkumisen kehittämishankkeen kanssa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen sisällöllinen teema ei liity sukupuolten tasa-arvoisuuteen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 3
Hankkeen toteuttamisessa pyritään hyödyntämään SALLI-allianssihankkeen penkereisiin kelpaavia ylijäämämassoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Vähentää Savilahdentien ja Puijonlaaksontien ruuhkautuneisuutta vähentäen autoliikenteen päästöjä ja parantaa em. väylillä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus -1 -1
Sijoittuu jo olemassa olevaan liikenneympäristöön ja ei näin ollen vaaranna alueen kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta. Vaikutuksiltaan vähäinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Sijoittuu nykyiseen liikennekäytävään. Lisää alueen päällystettyjen pintojen määrää, mutta ei merkittävästi muuta alueen hulevesien käsittelyperiaatteita. Vähentää Savilahdentien ja Puijonlaaksontien ruuhkautuneisuutta ja näin ollen paikallisia päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Rakentamisessa huomioidaan Kuopion resurssiviisausohjelman tavoitteet. Hyödynnetään mahdollisimman laajasti uusiomateriaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Parantaa merkittävästi alueen saavutettavuutta ja näin parantaa yritysten toimintaedellytyksiä sekä kehittymismahdollisuuksia. Vaikutuksia välillisesti myös laajemman alueen saavutettavuuteen. Mahdollistaa osaltaan Savilahden alueen maankäytön kehittymisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Savilahden alueen kehittyminen mahdollistaa uusien palvelujen ja toimintojen kehittymisen Kuopiossa ja Kuopion alueella.
Liikkuminen ja logistiikka 9 10
Hanke konkreettisesti sujuvoittaa liikkumista ja logistiikkaa alueella sekä parantaa alueen yhteyksiä kaikkien liikkumismuotojen osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Lyhentää matka-aikoja ja näin lisää ihmisten vapaa-aikaa helpottaen arkea ja lisäten välillisesti hyvinvointia. Parantaa myös alueen jalankulun ja pyöräilyn kulkuyhteyksiä
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Parantaa alueen kulkuyhteyksiä kaikkien liikennemuotojen osalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia alueen kulttuuriympäristöön eikä suojelukohteisiin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa toteutettiin uusi valtatie 5 liittymä moottoritieltä Savilahteen, jossa sijaitsee jatkuvasti kehittyvä Itä-Suomen monipuolisin yritys-, innovaatio- ja oppilaitoskeskittymä. Uuden liittymän seurauksena Savilahden alueen kokonaistoimivuus, liikenneyhteydet ja logistinen saavutettavuus ovat merkittävästi parantuneet. Rampin toteuttaminen eteni hankesuunnitelman mukaisesti, rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2021 ja ramppi avattiin liikenteelle 30.9.2022.

Toteutettu Savilahden moottoritierampin rakentaminen mahdollistaa alueen paremman saavutettavuuden erityisesti pohjoisen ja lentokentän suunnasta. Savilahdessa sijaitsee merkittävä yritys- ja oppilaitoskeskittymä sekä innovaatioekosysteemi, jonka toimijat hyötyvät logististen yhteyksien parantumisesta mm. työvoiman liikkumisen ja asiakasliikenteen myötä. Savilahden ja Neulamäen alueella toimii yhteensä n. 300 yritystä, joiden saavutettavuutta hanke on parantanut.

Uusi ramppi on vaikuttanut positiivisesti liikennemäärien jakaantumiseen ja siten parantanut myös rinnakkaistieverkoston, Puijonlaaksontien ja Savilahdentien, toimivuutta sekä sujuvoittanut rampin läheisyydessä sijaitsevan Prisman kauppakeskuksen asiointiliikennettä. Rampin rakentaminen yhdessä muiden Savilahden alueen liikenne- ja infrahankkeiden kanssa mahdollistavat alueelle merkittävän määrän uutta toimitilarakentamista tulevina vuosina.

Hankkeen toteutuksesta ja tuloksista on saatu myönteistä palautetta alueen toimijoilta ja myös laajemmin Kuopion elinkeinoelämältä. Hanke on osa laajempaa Savilahden alueen kehittämiseen liittyvää kokonaisuutta, jossa aluetta kehitetään mm. infrarakentamisen, liikenteen, viisaan liikkumisen, yritysten toimintaympäristön, innovaatiotoiminnan ja asuinrakentamisen näkökulmista. Uuden moottoritierampin rakentaminen palvelee omalta osaltaan Savilahden kehitystavoitteiden toteutumista, edesauttaa uusien investointien syntymistä alueelle ja auttaa ratkaisemaan etenkin alueen saavutettavuuteen liittyviä haasteita.