|
|
|
Hankekoodi: A75067
Hankkeen nimi: JAKAJAT - Tilat ja tavarat yhteiseen käyttöön
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Ekokumppanit Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1801748-4
Jakeluosoite: Pl 487
Puhelinnumero: 0407044099
Postinumero: 33101
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.ekokumppanit.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvi Holm
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvi.holm(at)tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 704 4099
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Jakamistalous on yksi kiertotalouden osa. Monet muistavat vielä ajat, jolloin vähäisten tavaroiden sekä oman ajan "jakaminen muille" oli normaalia toimintaa. Internetin ja digitalisaation myötä jakamistalous on lähtenyt nyt uuteen nousuun. Tärkeimpiä kehittäjiä ovat yksityiset ihmiset, jotka ovat huomanneet, ettei tavaroiden omistaminen ole olennaista, vaan se, että hyödyke on käytössä silloin, kun sitä tarvitsee. Nopeinta jakamistalouden kehitys on ollut autojen sekä polkupyörien yhteiskäytössä. Jakoon ovat tulleet myös vajaakäyttöiset asunnot ja toimistot.
Hankkeella haetaan ratkaisuja tulevaisuuden asumisen ja liikkumisen muuttuviin tarpeisiin. Kaupunkiasumisen ja liikkumisen mallit ovat kaikkialla länsimaissa murroksen tilassa. Niin asumisen puitteisiin, palveluihin kuin hallintamuotoihin kaivataan uusia vaihtoehtoja. Murroksen taustalla on väestörakenteen muutos, ikääntyminen ja perhekoon pieneneminen ja toisaalta uudet, urbaanit yhteisöllisyyden tarpeet ja mahdollisuudet. Myös ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien haasteet lisäävät tarvetta kestävämpään resurssien käyttöön.
Tässä hankkeessa innovoidaan uusia, jakamiseen perustuvia asumisen ja liikkumisen malleja konkreettisten pilottien kautta. Näin halutaan testata, millaisten käytännön jakamistalouden sovellusten ja liiketoimintakonseptien avulla uudet käytännöt voivat levitä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat jakamistalouden ratkaisuja tarjoavat pk-yritykset. Niitä ovat esimerkiksi erilaiset digitaalisia alustoja sekä tunnistamis- ja lukitus- tai maksupalveluja tarjoavat yritykset sekä fyysisiä jaettavia palveluja tuottavat yritykset. Hankevalmistelun aikana kiinnostuksen hankkeeseen osallistumiseen ovat ilmoittaneet seuraavat digitaalisia jakamistalouteen ratkaisuja kehittävät pk-yritykset: Joustotoimisto Oy (Flextila), Tolotech Oy (Tolotrack) ja Shareit Bloxcar Oy(Bloxcar). Muita yrityksiä, kuten CoReorient Oy (Liiteri Service, Smart Space, Virtual Liiteri), Agiva Oy (Asoypalvelut.com), Pivo Wallet Oy (OPkulku), Bike Box Finland Osuuskunta (Bike Box), Deltabit Oy (Deltabit), Evain Systems Oy (Evain), Ajan Lukko Oy (Turvaksi), Finnpark Oy (Moovy), ParkMan Oy (ParkMan), Liizi Oy (Liizi), Omaoma Oy (Kuinoma), 24 rental Network Oy (Go Now!), EkoRent Oy (EkoRent) ja Suomen kaupunkiautot Oy (CityCarClub) kutsutaan työpajoihin hankkeen aikana. Hankkeessa kehitettäviä palvelukonsepteja esitellään vuosittain järjestettävässä tilaisuudessa, jonne kutsutaan digitaalisia jakamistalouden ratkaisuja kehittävien yritysten lisäksi etenkin kiinteistöjen omistajia ja rakennuttajia sekä loppukäyttäjiä.
Yritysten kartoituksessa tehdään yhteistyötä BusinessTampereen kanssa.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaupungit ja kunnat, asuin- ja palvelukiinteistöjen rakennuttajat ja rakennusliikkeet sekä kaupunkilaiset asukkaina ja liikkujina.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 257 579
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 191 709
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 324 706
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 256 691
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Orivesi, Lempäälä, Tampere, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Hämeenkyrö, Vesilahti, Ylöjärvi, Pälkäne
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 10 |
| Hankkeen jakamistalouden ratkaisut vähentävät olennaisesti vajaakäyttöisiä ja turhia tiloja sekä vajaakäyttöisten laitteiden, tavaroiden ja kulkuneuvojen hankintaa eli yhteiskunnan resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 10 |
| Hanke vähentää ilmastomuutoksen aiheuttamaa kilpailua luonnonvaroista, sillä jakamistalouden ratkaisut lisäävät yhteiskunnan resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Koska hanke vähentää energian ja raaka-aineiden käyttöä, se vähentää välillisesti luonnonympäristöön kohdistuvaa rasitusta ja siten saattaa lisätä luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 8 |
| Koska hanke vähentää tilojen ja laitteiden vajaakäyttöisyyttä ja siten turhaa energiankulutusta niin tilojen käytössä kuin liikkumisessa. Siten hanke vähentää välilliseti kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 10 |
| Koska hanke vähentää tilojen ja laitteiden vajaakäyttöisyyttä ja siten turhaa energiankulutusta niin tilojen käytössä kuin liikkumisessa. Siten hanke vähentää materiaalien käyttöä ja materiaalien käytöstä aiheutuvaa jätteen syntyä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen työpajoihin kutsutaan avoimesti pirkanmaalaisia yrityksiä, tosin kutsutaan yrityksiä myös muualta Suomesta. Hankkeen avulla siihen osallistuvat yritykset kehittävät palvelujaan vastaamaan nykypäivän kuluttajien tarpeita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Jakamistalouden ratkaisut sisältävät sekä aineettomia että aineellisia osuuksia. Aineettomia ovat erilaiset alustat, joita tarvitaan varsinaisten jakamistalouden palveluiden käyttämisessä, esimerkiksi tunnistautuminen ja maksuliikenne. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hankkeessa yksi työpaketti keskittyy autojen ja pyörien yhteiskäyttöön. Todennäköisesti myös kahdessa muussa työpaketissa haetaan liikkumisen jaettuja ratkaisuja. Fyysisten resurssien tehokkaampi käyttö ja niihin liittyvät digitaaliset alustat vähentävät yksittäisen käyttäjän auton ja pyörän omistamiseen liittyviä kustannuksia, sillä kustannukset jaetaan useamman käyttäjän kesken. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen ratkaisut tuovat palvelut lähelle asiakkaita ja edistävät mm. turvallisuutta sekä mahdollistavat laadukkaan ja mukavan elämisen kestävällä tavalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen ratkaisut mahdollistavat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävät palvelut kaikille loppukäyttäjille. Hanke vähentää kansalaisten eriarvoisuutta mahdollistaen erilaisten palveluiden käyttämisen tilojen, tavaroiden ja laitteiden omistamisen sijasta. Vaikutukset kohdistuvat sukupuolesta, kulttuurista ja iästä riippumatta kaikkiin hankkeen vaikutuspiirissä oleviin kansalaisiin. Sen lisäksi hankkeessa haetaan ratkaisuja erityisesti palveluasuntojen asiakkaille ja opiskelijoille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hankkeen ratkaisut tuovat kaupunkisuunnittelijoille, rakennuttajille ja kaupunkien päättäjille uusia resurssitehokkaita kiertotalouden mukaisia vaihtoehtoja tilojen käyttöön ja palveluiden tuottamiseen. | ||
Jakamistalous on yksi kiertotalouden osa. Monet muistavat vielä ajat, jolloin vähäisten tavaroiden sekä oman ajan "jakaminen muille" oli normaalia toimintaa. Internetin ja digitalisaation myötä jakamistalous on lähtenyt nyt uuteen nousuun. Tärkeimpiä kehittäjiä ovat yksityiset ihmiset, jotka ovat huomanneet, ettei tavaroiden omistaminen ole olennaista, vaan se, että hyödyke on käytössä silloin, kun sitä tarvitsee. Nopeinta jakamistalouden kehitys on ollut autojen sekä polkupyörien yhteiskäytössä. Jakoon ovat tulleet myös vajaakäyttöiset asunnot ja toimistot. JAKAJAT-hankkeella haettiin ratkaisuja tulevaisuuden asumisen ja liikkumisen muuttuviin tarpeisiin.
Kaupunkiasumisen ja liikkumisen mallit ovat kaikkialla länsimaissa murroksen tilassa. Niin asumisen puitteisiin, palveluihin kuin hallintamuotoihin kaivataan uusia vaihtoehtoja. Murroksen taustalla on väestörakenteen muutos, ikääntyminen ja perhekoon pieneneminen ja toisaalta uudet, urbaanit yhteisöllisyyden tarpeet ja mahdollisuudet. Myös ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien haasteet lisäävät tarvetta kestävämpään resurssien käyttöön.
Tässä hankkeessa luotiin uusia jakamistalouden konkreettisia ratkaisuja innovatiivisen hankintaprosessin kautta. Ratkaisuja pilotoitiin hankekumppanien tarjoamissa ympäristöissä alan pk-yrityksien toteuttamina. Hankkeen pilotointien valitsemiseksi toteutettiin neljä innovatiivista hankintaa sekä yksi perinteinen kilpailutus. Konseptien suunnittelu alkoi työpajoista, joihin osallistui yrityksien edustajien lisäksi sparraajina, hankekumppaniorganisaatioiden edustajia, asiantuntijoita oppilaitoksista ja asiantuntijaorganisaatioista sekä palvelun mahdollisia loppukäyttäjiä. Työpajojen teemat olivat: jakamistalous yleisesti, kaupunki-/yhteisöviljely, yhteiskäyttötilat ja yhteiskäyttöpolkupyörät
Työpajoissa kehitettiin yrityksille heidän osaamisestaan ja tunnistetusta tarpeesta kumpuava idea-aihio, jonka pohjalta uutta palvelukonseptia oli mahdollista lähteä jatkokehittämään. Konseptien luonti tapahtui työpajan jälkeen yrityksien toimesta, ja työpajassa muodostunut sparraustiimi tuki kehitystyötä. Lopuksi asiantuntijaraati pisteytti kilpailukonseptit kyselylomakkeella. Kustakin teemasta parhaat pisteet saanut konsepti voitti kilpailun ja pääsi toteuttamaan kehittämäänsä konseptia pilottina hankekumppanien kanssa.
Voittajaksi kilpailutuksista selvisivät seuraavat yritykset ja konseptit: Murrost Oy – Share & Save – Tavaroiden yhteiskäyttöpalvelu, Blokgarden Oy – Yhteisöviljelypalvelu, Jälleenrakentajat Osk. – Yhteisöpuutarhuripalvelu, Revena Osk – Willari Fiksaa ja loonaa ja Hertz – Car Sharing – Yhteiskäyttöautot
Murrost Oy:n Share & Save -konseptista saatiin kehitettyä toimiva kokonaisuus, jossa TOASin kahdessa asuinkohteessa luotiin helppokäyttöinen tavaroiden yhteiskäyttöpalvelu. Palvelu koostui selainpohjaisesta varaussovelluksesta ja tilasta, jossa tavarat olivat järjestelmällisesti lainattavissa sekä tavaroiden huollosta ja järjestelmän ylläpidosta. Noin 11 kuukautta kestäneen pilotin aikana, lainatavaroita oli käytettävissä 117 kappaletta, palveluun rekisteröityneitä käyttäjiä oli 132 kappaletta ja lainauksia tehtiin yhteensä 221 kappaletta. Käyttäjien kokemusten mukaan palvelun kautta oli helppo lainata tavaroita ja tavaravalikoima palveli suhteellisen hyvin asukkaiden tarpeita. Pilottikokeilut palvelusta ovat vastanneet hyvin TOASin tarpeeseen edistää yhteisöllisyyttä ja jakamistaloutta toiminnassaan. Share & Save -palvelu on suunniteltu kaupallistettavan vuoden 2022 aikana.
Blokgarden Oy:n Yhteisöviljelypalvelu -konseptista käynnistettiin Tampereen Käräjätörmän alueella Kotipirtti Ry:n ja VTS:n asukkaille korttelin laajuinen yhteisöviljelmäpilotti. Viljelmän tavoitteena oli lisätä asukkaiden aktiivisuutta alueella ja lisätä yhteisöllisyyttä turvallisen yhteisen tekemisen kautta ja samalla hyötyä laajasti kotitarveviljelyn sadosta. Pilotti koostui kolmeen eri osaan aluetta sijoitetuista laatikkoviljelmistä (yhteensä 100 kpl istutuslaatikoita), kasvien kasvattamista ohjaavasta sovelluksesta, viljelmään liittyvistä tapahtumista sekä ammattipuutarhurin kuukausittaisista hoitokäynneistä. Viljelmällä kävi säännöllisesti n. 30 henkeä, jotka olivat aktiivisesti toiminnassa mukana. Tämän lisäksi epäsäännöllisemmin tapahtumissa ja satoa keräämässä arvioitiin käyneen n. 150 henkeä. Pilotin pohjalta kehitettiin uusi tuote, viljelymoduuli, joka tekee kaupunkiviljelystä entistä helpompaa.
Jälleenrakentajat Osuuskunta lähti pilotissaan kehittämään Yhteisöpuutarhuri-konseptia ja loi taloyhtiöille suunnatut yhteisöllisyyden pelikortit, joiden avulla taloyhtiö pääsee astumaan sosiaalisen yhteisöllisyyden ja jakamistalouden polulle. Tavoitteena on parantaa asuinyhteisöjen ja naapureiden yhteisöllisyyttä heidän omilla ehdoillaan. Pilottitoimenpiteitä, yhteisöllisyyden pelikorttien käyttöjä, suoritettiin pilottiaikana yhdestä kahteen kertaan viikossa erilaisissa ympäristöissä Kotipirtti Ry:n, VTS:n ja TOASin kohteissa. Toimenpiteet kohteissa kesti yhteensä 6–12 viikkoa. TOASin yksiköissä Pekolassa ja Tuulanhovissa sekä VTS Käräjätörmällä vierailtiin livenä. Käräjätörmällä pilotti toteutettiin kolmen fyysisen korttipakan, sekä infotaulujen kautta, jonne Yhteisöpuutarhuri-videot ladattiin. Pilotin aikana livetapaamisissa ja videoiden välityksellä kohdattiin kaikissa kohteissa yhteensä noin 150 ihmistä. Pilotin aikana todettiin, että sellaisista naapurustoista, joissa yhteisöllisyyttä vaalitaan, ei haluta muuttaa pois. Yhteisöpuutarhuri-palvelua tarjotaan jatkossa suoraan taloyhtiöiden hallituksille, yhtiökokouksille, isännöintitoimistoille sekä asuinyhteisöille.
Yhteiskäyttöpyöräilyn pilottia toteuttamaan valittiin Revena osuuskunnan Willari fiksaa ja loonaa -konsepti, jonka tavoitteena oli kehittää Tampereen kaupungin työntekijöiden työaikaista liikkumista ja tarjota samalla palvelulla kaupunkilaisille mahdollisuuden hyödyntää laadukkaita sähköpyöriä ilman mittavia investointeja. Pilotti laajeni koskemaan myös TOASin asukkaita ja Kotiprtti ry:n työntekijöitä. Pilotti koostui yhteiskäyttöisistä sähköpyöristä ja matalankynnyksen pyöränhuollosta. Pilotissa sähköpyöriä vuokrattiin yhteensä 146 kertaa, ja lainaukset painottuivat kesä-syyskuu välille, jolloin pyörien käyttöaste oli n. 80%. Pyörillä ajettiin yhteensä n. 8000 km. Pilotissa todettiin, että Tampereen kaupungissa on mahdollista pyöräillä vuoden ympäri, mikäli liikkujille on tarjota hyvä liikkumisympäristö ja pyöräilyyn sopiva infrastruktuuri sekä erilaisiin keliolosuhteisiin varustetut ja toimivat polkupyörät. Saman järjestelmän yhteiskäyttö kaupungin työntekijöiden ja Kaupunkilaisten kassa ei tuottanut ongelmia. Kaupungin alueella liikkuvien tottumuksiin voidaan vaikuttaa, kun itse polkupyöräilystä jää miellyttävä kokemus, myös syksy- ja talvivuodenaikoina. Pilotin jälkeen Willari fiksaa ja loonaa -palvelu jatkaa toimintaansa Kalevassa sijaitsevasta uudesta toimitilasta sekä pop-up-palveluna.
Hertz -autovuokraamon Car Sharing-palvelulla toteutettiin yhteiskäyttöautopilotti, jonka tavoitteena oli testata korkean käyttöasteen yhteiskäyttöautojärjestelmää, jossa autot toimisivat virka-aikaan Tampereen kaupungin työntekijöiden käytössä ja iltaisin ja viikonloppuisin autot olisivat kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Näin voitaisiin tehostaa autojen käyttöastetta ja vähentää kaupungin omien käytössä olevien autojen määrää ja myös oman auton käyttöä työasiointiin. Pilotin toteutus kilpailutettiin avoimella tarjouskilpailulla. Pilottiin kuului kaksi autoa sekä varaus- ja käyttöönottojärjestelmä ja niiden täysi ylläpito. Pilotin kesto on kahdeksan kuukautta. Pilottia kokeilleiden kaupungin työntekijöiden määrä jäi vähäiseksi koronan aiheuttaman etätyöskentelyn vuoksi. Pilotti jouduttiin keskeyttämään kuukautta ennen sen suunniteltua päätöstä toimittajan lopetettua palvelun tuottamisen. Pilotti kuitenkin onnistui hyvin haasteista huolimatta. Pilottiin osallistui 41 kaupungin työntekijää useilta eri palvelualueilta ja tavoitellut tiedot saatiin kerättyä. Pilotti osoitti, että yhteiskäyttöautoille on selvästi kysyntää työajoissa ja palvelua testanneet pitivät sitä erittäin toimivana ratkaisuna ainakin viikoittain tai harvemmin autoa tarvitseville. Käyttäjäkysely selvensi käyttäjien tarpeita ja motivaatioita käyttää palvelua, ja pilotin tulokset olivat kannustavia yhteiskäyttöauton laajemmalle käyttöönotolle kaupunkiorganisaatiossa. Useimmissa tapauksissa yhteiskäyttöauto korvasi työntekijän oman auton käytön. Yhteiskäyttö kaupunkilaisten kanssa ei myöskään tuottanut ongelmia.