Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75070

Hankkeen nimi: Koulutuspalveluiden ekosysteemin kehittäminen fysiologisen mittaustiedon ja älykkäiden järjestelmien avulla (KoKemus)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: PL 35

Puhelinnumero: (014) 260 1211

Postinumero: 40014

Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

WWW-osoite: http://www.jyu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VESISENAHO MIKKO OLAVI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopistotutkija, opetusteknologian dosentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.vesisenaho(at)jyu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400247686

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen osaamistaloutta. Hankkeessa rakennetaan koulutuspalveluiden ekosysteemiä ja simulaatio-oppimisen osaamiskeskittymää sekä vastataan työn ja osaamisen muutostarpeeseen. Toimijoiden ja yhteistyökumppanien kesken toteutetaan simulaatiokoulutusten ja koulutuspalveluiden yhteiskehittämistä sekä osaamisverkoston rakentamista. Kehittämistä tehdään lennonopetuksen, kuljetus- ja metsäalan ja kuntoutuksen aloille, lisäksi hankkeen avoimesti jaettavilla tuloksilla on laajempia vaikutuksia ja niitä voidaan hyödyntää myös muilla koulutusaloilla sekä simulaatioita hyödyntävissä yrityksissä ja muissa organisaatioissa.

Digitalisaatio ja osaamisperusteinen ajattelu on muuttanut oppimisympäristöjä.  Tällä hetkellä hankkeen toteuttajien ja yhteistyökumppanien sekä muiden sektorilla toimijoiden osaaminen on erillään ja kehittämistyötä tehdään pääosin organisaatioiden sisällä. Tästä johtuen  toimijoiden tieto-taidosta eikä uusista digitaalisista läpimurroista, kuten simulaatiokoulutuksesta, saada täyttä alueellista hyötyä. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on tuoda simulaatiokoulutusta hyödyntävät ja sitä suunnittelevat tahot sekä aikuiskoulutuksen osaajat aiempaa tiiviimmin yhteen. Keski-Suomessa useat koulutusorganisaatiot (Ilmasotakoulu, POKE, GRADIA, JAMK kuntoutusalan osaamiskeskittymä) ovat ottaneet simulaatiokoulutuksia osaksi opetustaan, mutta simulaatiomenetelmän hyödyntämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa ollaan vasta alussa. Yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden alueellisen yhteistyön edistämiselle on selkeä tarve. Hanke tukee alueellista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, jossa vahva tutkimusosaaminen aivojen ja autonomisen hermoston mittaamisessa yhdistyy koulutuksen tarpeiden parempaan ymmärtämiseen.

Simulaatio jäljittelee todellista tapahtumaa tai toimintaa ja koulutuksessa sillä voidaan mm. käydä läpi tilanteita, jotka muuten olisivat vaarallisia, hitaita tai kalliita toteuttaa. Teknologian kehitys, esimerkiksi virtuaalitodellisuus, on tehnyt simulaatioympäristöistä entistä realistisempia ja käyttömahdollisuuksiltaan monipuolisempia. Simulaatioympäristöt muuttavat taitojen oppimista, koska ne tarjoavat mahdollisuuden harjoitusten rajattomaan toistoon tehokkaasti ja turvallisesti. On tärkeää ymmärtää simulaatioympäristössä tapahtuvaa oppimista nykyistä paremmin, jotta ohjausta, palautetta ja harjoittelun ajoitusta pystytään kohdentamaan parhaiten oppimista tukevaksi. Menetelmän parempi ymmärrys mahdollistaa pedagogisen kehittämisen ja koulutusresurssien kustannustehokkaan kohdentamisen. Hankkeen aikana rakentuvassa osaamiskeskittymässä parhaat käytänteet jaetaan mm. workshop-muotoisen työskentelyn kautta.

Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän yliopisto (JY) jonka hankkeeseen osallistuvat asiantuntijat ovat eri tieteenaloilta (mm. aikuiskoulutus, aivotutkimus, opetusteknologia, psykologia ja kognitiotiede). Hankkeen osatoteuttajia ovat Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (JAMK) ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (POKE). Hankkeeseen osallistuu merkittäviä toimijoita ja yrityksiä, joilla on osaamista simulaatioympäristöjen rakentamisesta ja käyttämisestä sekä tarvetta niiden kehittämiseen. Lisäksi hankkeeseen osallistuu yhteistyössä muita koulutusalojen yrityksiä ja asiantuntijoita. Käytännön yhteistyö tapahtuu hankkeeseen osallistuvien toimijoiden tarjoamien simulaatiokoulutusympäristöjen ja koulutuspalveluiden kautta. Näistä kerätään tietoa uudella tavalla yhdistäen monipuolisia mittausmenetelmiä. Oppimistilanteita tarkastellaan mm. oppijan ja oppija-ohjaaja -vuorovaikutuksen näkökulmasta hyödyntäen opettajien/kouluttajien ja oppilaiden kokemuksellista ja kehon fysiologista mittaustietoa.

Hanke vahvistaa simulaatio- ja koulutuspalveluita tarjoavien yritysten ja muiden toimijoiden ymmärrystä aikuisen oppimisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa ja osaamista, joka on avoimesti jaettavien hankkeen tulosten kautta hyödynnettävissä laajasti oppimisen ja koulutuksen asiantuntijoiden ja yritysten käyttöön. Hankkeen toimet tukevat erityisesti simulaatioympäristöjen kehittämistä ja hyödyntämistä aiempaa monipuolisemman tiedon tuella. Hankkeen toimintatavoissa, kuten koulutuspilottien toteutuksissa, noudatetaan tasa-arvoa ja kestävän kehityksen periaatteita.

Hankkeen aikana toteutuu yhteistyön kautta osaamisen jakamista ja koulutusprosessien kehittämistä.  Lisäksi osaamiskeskittymän toimijoiden välille rakentuu pysyviä yhteistyömalleja alueellisen kehittämisen tueksi. Hankkeen tuloksena syntyy osaamista koulutuspalveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Hankkeella on merkittäviä vaikutuksia sekä kansalliseen että kansainväliseen oppimisen ja opetuksen kenttään, opetuksen toiminta- ja koulutusmallien sekä opetus- ja simulaatioteknologian kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan syntymiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pienet ja keskisuuret koulutuspalveluita tuottavat koulutusorganisaatiot ja yritykset. Hankkeessa on mukana ammatillisen koulutuksen, AMK-koulutuksen ja yliopistokoulutuksen toimijat sekä alalla toimivat yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat koulutuspalveluiden kuluttajat ja käyttäjät (esim. yliopiston aikuisopiskelijat, Ilmasotakoulun opiskelijat, terveydenhuollon työntekijät ja täydennyskoulutettavat, hyvinvointipalveluiden tuottajat, yritysten työntekijät). Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat koulutus- hyvinvointi- ja terveyspalveluita hyödyntävät kansalaiset. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös muilla koulutusaloilla sekä koulutuksen suunnittelussa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 405 366

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 395 850

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 579 095

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 565 501

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken

Kunnat: Saarijärvi, Äänekoski, Viitasaari, Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Teema huomioidaan hankkeen eri vaiheissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molemmat sukupuolet on huomioita toteutuksissa ja mukana on niin mies- kun naisvaltaisia aloja. Lisäksi teema on huomioitu hanketoimijoiden parissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, joten hankkeessa ei toteuteta erityisiä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvo ja eri sukupuolten huomioiminen kuitenkin huomioidaan hankkeen eri vaiheissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 4
Simulaatioympäristöjen kehittäminen ja simulaatio-opetuksen vaikuttavuuden arviointi tukee kestävän kehityksen periaatteita mahdollistamalla vähähiilisen virtuaalioperoinnin. Tällöin raskaiden ajoneuvojen, metsä- tai lentokoneiden alkeis- ja täydennyskoulutuksen aikaisia päästöjä voidaan merkittävästi vähentää siirtämällä osa koulutuksesta simulaattoreihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei kuule hankkeen toimialaan
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei kuule hankkeen toimialaan
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Todellisten päästöjen sijaan simulaatioympäristö voi säästää luontoa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei kuule hankkeen toimialaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Todellisien päästöjen sijaan simulaatioympäritö voi säästää luontoa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Mukana metsäsektori sekä ekologisten toimintamallien käyttäminen toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Vahva ja hankkeen aikana lisääntyvä tarve- ja innovaatiolähtöinen yritysyhteistyö.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen toiminta keskittyy tieto-taidon kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Simulaatioharjoitteet tukevat turvallista ja taloudellista logistiikkakulutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Oikein kohdistettu koulutus toiminta ja sen motivaation, yleiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kerrannaisvaikutukset kaikilla aloilla ja kuntoutuksen kehittämisen sektorilla.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Tasa-arvoisten koulutus- ja kehittymismahdollisuuksien tukeminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei kuule hankkeen toimialaan
Kulttuuriympäristö 0 0
ei kuule hankkeen toimialaan
Ympäristöosaaminen 3 4
Laitesimulaatioissa huomioidaan ympäristöasiat, laitteistojen liikuteltavuus ja ekologisuus.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Simulaatio jäljittelee todellista tapahtumaa tai toimintaa ja koulutuksessa sillä voidaan mm. käydä läpi tilanteita, jotka muuten olisivat vaarallisia, hitaita tai kalliita toteuttaa. Teknologian kehitys, esimerkiksi virtuaalitodellisuus, on tehnyt simulaatioympäristöistä entistä realistisempia ja käyttömahdollisuuksiltaan monipuolisempia. Simulaatioympäristöt muuttavat taitojen oppimista, koska ne tarjoavat mahdollisuuden harjoitusten rajattomaan toistoon tehokkaasti ja turvallisesti. On tärkeää ymmärtää simulaatioympäristössä tapahtuvaa oppimista nykyistä paremmin, jotta ohjausta, palautetta ja harjoittelun ajoitusta pystytään kohdentamaan parhaiten oppimista tukevaksi. Menetelmän parempi ymmärtäminen mahdollistaa pedagogisen kehittämisen ja koulutusresurssien kustannustehokkaan kohdentamisen.



Hankkeen päätoteuttaja oli Jyväskylän yliopisto (JY), josta hankkeeseen osallistui asiantuntijoita eri tieteenaloilta (mm. aikuiskoulutus, aivotutkimus, opetusteknologia, psykologia ja kognitiotiede). Hankkeen osatoteuttajia olivat Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (Jamk) ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Poke). Hankkeeseen osallistui merkittäviä toimijoita ja yrityksiä, joilla on osaamista simulaatioympäristöjen rakentamisesta ja käyttämisestä sekä tarvetta niiden kehittämiseen. Lisäksi hankkeeseen osallistui yhteistyössä myös muita koulutusalojen yrityksiä ja asiantuntijoita (mm. Patria Aviation, Firstbeat Teachnologies, Liikkeen viisaus sekä Ilmasotakoulu ja Valteri-koulu. Käytännön yhteistyö tapahtui hankkeeseen osallistuvien toimijoiden tarjoamien simulaatiokoulutusympäristöjen ja koulutuspalveluiden kautta. Näistä kerättiin tietoa mm. tarkastelemalla oppimistilanteita oppijan kokemuksen sekä oppija-ohjaaja-vuorovaikutuksen näkökulmista hyödyntäen sekä opettajien/kouluttajien ja oppilaiden kokemuksellista tietoa, että kehon fysiologista mittaustietoa.



Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Keski-Suomen osaamistaloutta. Hankkeessa rakennettiin koulutuspalveluiden ekosysteemiä ja simulaatio-oppimisen osaamiskeskittymää sekä vastattiin työn ja osaamisen muutostarpeeseen erityisesti simulaatioita hyödyntävien toimien kautta. Toimijoiden ja yhteistyökumppanien kesken toteutettiin simulaatiokoulutusten ja koulutuspalveluiden yhteiskehittämistä sekä osaamisverkoston rakentamista järjestämällä verkostotapaamisia ja seminaareja verkossa ja face-to-face sekä hybridisti. Kehittämistä tehtiin lennonopetuksen, kuljetus- ja metsäalan ja kuntoutuksen aloilla. Hankkeen avoimesti jaettavilla tuloksilla nähdään myös laajempia vaikutuksia, sillä niitä voidaan hyödyntää näiden pilotointialojen lisäksi muilla, erityisesti simulaatioita hyödyntävillä koulutusaloilla yrityksissä ja muissa organisaatioissa, joissa kehitetään esimerkiksi ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja kuntoutuksen koulutustoimintoja.



Hankkeen alkaessa toteuttajien ja yhteistyökumppanien sekä muiden simulaatio-oppimisen alueella toimivien tahojen osaaminen oli hyvin erillään Keski-Suomen alueella ja kehittämistyötä tehtiin pääosin organisaatioiden sisällä erillään toisistaan. Yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden alueellisen yhteistyön edistämiselle nähtiinkin heti hankkeen alussa selkeä tarve. Simulaatioihin liittyvä kehittämistoiminta saatiin kytkettyä hankkeen aikana tiiviimmin yhteen, kun eri tahot kokoontuivat jakamaan tietoaan omasta kehittämistoiminnastaan. Hankkeen aikana simulaatioihin perustuvaa koulutusta hyödyntävät ja sitä suunnittelevat tahot sekä aikuiskoulutuksen osaajat erityisesti Poken, Jamkin, Ilmasotakoulun sekä kuntoutuksen ja ammatillisen opetuksen alat, alan yritykset ja Jyväskylän yliopiston kehittäjä- ja tutkijatahot toimivat aktiivisesti kehittäjäverkostona ja toteuttivat pilotointeja yhteistyössä erilaisissa simulaatioympäristöissä. Digitalisaatio ja osaamisperusteisuus ammatillisilla aloilla on tuonut muutoksia oppimisympäristöihin. Teknologioilla oli hankkeessa useassa pilotoinnissa keskeinen rooli, sillä monet simulaatio-oppimisen ympäristöt ovat hyvin teknologisesti mallinnettuja. Toisaalta Covid-aika haastoi hanketta ja toi mukaan etätoteutuksen elementin, joka paitsi vaati uudenlaisia toteutustapoja, myös tuotti uusia innovaatioita, etäsimulaatioita ja aineiston keräämisen etäsovelluksia sekä verkostotyötä. Hankkeen aikana havaittiin, että vaikka moni ala jo hyödynsi simulaatiomenetelmiä opetuksessaan, oli niiden vaikuttavuuden arviointi sekä opetusteknologinen, erityisesti pedagoginen kehittäminen, vasta alussa. Etäteknologioiden soveltuvuus nähdään jatkossa yhtenä kehittämiskohteena paitsi simulaatioissa myös mittausmenetelmissä.



Hanke onnistui käynnistämään koulutuspalveluiden ekosysteemin kehittämisyhteistyötä alueella vahvasti sellaisillakin aloilla, joilla sitä ei aiemmin ollut (esim. monialainen kuntoutus). Kehittämistyö oli paitsi simulaatio-opetukseen liittyvää, myös aivojen ja autonomisen hermoston mittaamiseen liittyvää menetelmällistä kehittämistä. Mittausmenetelmien kytkeminen simulaatioympäristöissä toteutettuihin pilotointeihin liittyi tarpeeseen ymmärtää oppimisen ja koulutuksen tarpeita paremmin sekä ymmärtää oppimisen kokemusta monimenetelmäisesti. Hankkeessa käynnistettiin kokeiluja, joissa fysiologiset ja neurofysiologiset mittausmenetelmät tuotiin luonnollisia tilanteita mahdollisimman aidon kaltaisesti jäljitteleviin simulaatiotilanteisiin. Tällaista mittausteknologiaa ei oltu tutkijoiden tiedon valossa aiemmin Suomessa kytketty vastaavalla tavalla simulaatio-opetukseen. Kehitystyö lähti mittausteknologioiden testauksesta ja kokeilevasta kehittämisestä, jossa kehittäjätiimi paitsi muokkasi mittaustekniikoita, myös kehitti uudenlaisia mittaustapoja soveltuvaksi mm. VR-teknologioita hyödyntäviin simulaatioihin. Hankkeessa havaittiin jatkokehittämisen potentiaalia myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen monimenetelmäisen kehittämisen näkökulmasta. liittyen monimenetelmäisten oppimiseen kytkeytyvien mittausteknologioiden osalta.



Hankkeen tuloksena syntyi uutta osaamista koulutuspalveluiden ja niihin liittyvien tuotteiden kehittämiseen. Esimerkiksi simulaatio-oppimistilanteissa havaittiin palautteen olevan kriittisessä roolissa sekä simulaattorilaitteiden että ohjaajan toiminnan osalta. Hankkeessa tuotettiin tietoa palautteen merkityksestä ja roolista simulaatio-oppimisessa, samoin sen oikea-aikaisesta kohdentamisesta. Palautejärjestelmien kytkeminen simulaatiolaitteisiin ja kouluttajien osaamisen vahvistaminen palautteen tarpeen tunnistamisessa ja sen antajina nähtiin yhtenä jatkokehittämisen kohteena sekä yrityksissä että oppilaitoksissa.



Hanke vahvisti simulaatio- ja koulutuspalveluita tarjoavien yritysten ja muiden toimijoiden ymmärrystä aikuisen oppimisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Hankkeen aikana toteutui yhteistyön kautta osaamisen jakamista ja koulutusprosessien kehittämistä. Hanke tuotti uutta tietoa ja osaamista, joka on avoimesti ja laajasti hyödynnettävissä oppimisen ja koulutuksen asiantuntijoiden ja yritysten käyttöön. Hankkeen toimet tukevat erityisesti simulaatio-oppimisympäristöjen kehittämistä ja hyödyntämistä aiempaa monipuolisemman tiedon tuella. Simulaatiot ovat myös ekologisia, kestävän kehityksen koulutuksen toteuttamistapoja ja mm. etätoteutukset parantavat tasa-arvoa.



Hankkeessa työstettiin osaamiskeskittymää toimijoiden välille, ja tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Tämä tuki myös uuden liiketoiminnan kehittämistä. Hankkeella oli myös merkittäviä vaikutuksia joustavan ja ajankohtaisen opetus- ja simulaatioteknologian hyödyntämisen kehittämiseen, mitä vauhditti myös korona-ajan hankkeelle tuottamat haasteet, jotka pyrittiin muutamaan mahdollisuuksiksi siinä varsin hyvin onnistuenkin.