Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75072

Hankkeen nimi: Yritysinnovaatiot kasvuun - testauspilotointimalli tapahtumissa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.6.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Into Seinäjoki Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1637389-9

Jakeluosoite: Tiedekatu 2

Puhelinnumero: 0401451300

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.intoseinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Rintamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.rintamaki(at)intoseinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405927518

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on muodostaa oma eteläpohjalainen malli, jossa yritysten innovaatiot ja asiakkaat kohtaavat luontaisella testialustalla (=tapahtumissa). Tavoitteena on, että alue vahvana tapahtumaosaajana profiloituu erilaisen, yrityksille tarjottavan "innovaatioväylän" mahdollistajana (erityisesti uuttakin yritystoimintaa ja start-up -yrityksiä tukevana). Tavoitteena on siis yritysten innovaatiotoiminnan tehostaminen linkittämällä maakunnan tapahtumat (4-5 kpl) kehitysalustoiksi. Hankkeella halutaan luoda pysyvää toimintakulttuuria ja mallia, jolla viime kädessä päästään yritysten palvelu- ja tuoteinnovaatioiden jalostamiseen. Oletuksena on, että erilaisissa tapahtumissa voidaan testata erityyppisiä innovaatioita; esim. pienemmät tapahtumat mahdollistavat enemmän asiakaskokemukseen pohjautuvia innovaatioita, kun taas suuret tapahtumat voivat mahdollistaa suurempien, yhteiskunnallisestikin merkittävien ratkaisujen testausta. Ideoiden testaamisen ja palautteen avulla tehdyn kehitystyön kautta yrityksille syntyy pidemmällä aikavälillä kasvua mahdollistavaa uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on myös testausmallin kehittämisellä auttaa tapahtumayrittäjiä tarjoamaan entistä parempia tapahtumakokemuksia tapahtumakävijöille sekä tätä kautta vahvistaa ja tuoda lisäarvoa alueen imagoon tapahtumaosaamisen saralla. Hanke tukee tukee täten myös alueen uudistuvaa palvelu- ja elämystuotantoa.

Hanke yhdistää kiinnostuneet / sopivat kehitysalustat (=tapahtumat) ja yritysten innovaatioaihiot uudella yhteistyöllä. Testattavia ja pilotoitavia innovaatioita haetaan kahdella tavalla, yrityksiä scouttaamalla sekä tapahtumien tarpeista lähtevinä. Innovaatioita ja kehitysalustoiksi valittuja tapahtumia kohtautetaan avoimella vuoropuhelulla, jonka jälkeen menetelmää pilotoidaan suunnitteluprosessin kautta valituissa kohteissa ja valituilla innovaatioilla organisoimalla testausalustatoimenpiteet. Yhteistyöhön linkitetään myös Seamk:in opiskeljoita, sekä pilottitestauksiin että menetelmän vaikuttavuusarviointiin. Hankkeella toteutetaan myös kv-opintomatka Pohjois-Hollantiin, jossa tutustutaan siellä luotuun Innofest-konseptiin ja sen yritys- ja tapahtumayhteistyöverkostoihin. Hollantilaisen Innofestin asiantuntemusta hyödynnetään myös hankkeessa asiantuntijoina sekä ohjausryhmätyöskentelyssä.

Hankkeen tuloksena syntyy uudenlainen innovaatioyhteistyömalli yritysten ja tapahtumien välillä (Määrällinen: 1 kpl) ja hankkeen tuloksena yritysten innovaatiotoiminta vahvistuu (Laadullinen: yritysten kokemukset) sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Samoin testialustojen kehittyminen voidaan nähdä sekä lyhyen että pitkän aikavälin tuloksena (Laadullinen: tapahtumajärjestäjien ja -kävijöiden kokemukset). Pidemmän aikavälin tuloksena voidaan nähdä yritysten uudet tuote- ja palveluinnovaatiot, joiden syntyminen on luonnollisesti kiinni yritysten kyvystä hyödyntää mallin suomaa lisäarvoa ja joiden todellinen arvo voidaan nähdä vasta vuosienkin päästä. Toimintakonsepti mahdollistaa jatkossakin yritysten ja tapahtumayrittäjien luontevan yhteistyön innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi ja tuote- ja palveluideoiden kehittämiseksi / testaamiseksi. Toimintakonseptin muoto voi vaihdella tulevaisuudessa jopa tapahtumakohtaisestikin, mutta vuoropuhelun merkityksen ymmärtäminen (asenne) on oleellinen. Tapahtumien sekä yritysten ja yrittäjien taito, omatoimisuus ja aktiivisuus etsiä ja löytää uudentyyppisiä kumppanuuksia on hankkeen jälkeen entistä vahvempi. Tapahtumayrittäjyyden rooli alueen elinkeinoelämän ja yritysten liiketoiminnan kasvun tukena ymmärretään ja yritysten/yrittäjien rohkeus hyödyntää alueella olemassa olevia luontaisia testialustoja toimintansa kehittämisessä on parempi. Tämä asenteellinen muutos avaa yrityksille entistä laajempia bisnesmahdollisuuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset (painottuen aloittaviin / alkuvaiheen yrityksiin /start up:eihin) sekä toisaalta myös tapahtuma-alan yrittäjät. Erityinen painotus on IT- ja ohjelmistoalan sekä kiertotalouden alan yritystoiminnassa.

Yritykset saavat lisäbuustia liiketoimintansa kehittämiseen ja kasvuun, mahdollisuuden testata ja jatkojalostaa ideaansa aidossa livinglab -ympäristössä (ns. miniyhteiskunta).
Tapahtumat/tapahtumayrittäjät taas saavat edelläkävijyys -brändiä, uutta tietoa kohdeyleisönsä tarpeista sekä uutta sisältöä tapahtumasisältöjensä kehittämiseen ja uudistamiseen.

Testialustoina toimivat tapahtumat ovat hankealueelta eli Etelä-Pohjanmaan maakunnasta.
Pilotointiin osallistuvat yritykset voivat olla ympäri Suomea, mutta pääpaino testiyritysten osalta on kuitenkin hankealueella (E-P:llä) sijaitsevissa yrityksissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä on useita:

Tuotekehityksen näkökulmasta yhtenä välillisenä kohderyhmänä ovat tapahtumakävijät (eli potentiaaliset asiakkaat). He pääsevät osallisiksi uusien tuotteiden/palveluiden kehittämistä ja todennäköisesti tulevaisuudessa osaksi entistä parempaa tapahtumakokemusta. Myös muutkin tapahtumakävijät (vaikka eivät osallistuisikaan suoraan pilotointeihin) voidaan laskea kuuluvaksi välilliseen kohderyhmään.
Alueen muut tapahtumat, jotka eivät osallistu itse hankkeeseen, saavat hyötyä tapahtumatuotantoon liittyvien innovaatioiden testaamisesta ja kehittämisestä suhteessa omien tapahtumiensa kehittämiseen.

Kehitysalustana toimivassa tapahtumassa mukana olevat muut yritykset voivat saada testattavista tuote-/palvelupiloteista uusia ideoita ja kumppanuuksia oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tätä kautta siis heidätkin voidaan laskea välilliseksi kohderyhmäksi.

Kaupunki ja alue voidaan myös nähdä välillisenä kohderyhmänä, sen saadessa imagollista lisäarvoa edelläkävijyyden kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 131 264

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 120 881

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 520

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 172 687

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Alajärvi, Teuva, Lappajärvi, Kurikka, Karijoki, Seinäjoki, Vimpeli, Soini, Kauhava, Ähtäri, Lapua, Kauhajoki, Isojoki, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista analyysia ei ole tehty. Hankkeen kehittämistoimissa sukupuolten tasa-arvonäkökulma luonnollisesti huomioidaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteitä pyritään toteuttamaan siten, että hankkeeseen osallistuvat tasapuolisesti molempien sukupuolien edustajat. Sinänsä kehittämistoimet ovat toimialarajattomia, mikä oletettavasti lisää sukupuolten tasa-arvon toteutumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolten tasa-arvolla on hankkeen kehittämistoimenpiteissä oma merkityksenä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Hankkeen välillinen vaikutus perustuu innovaatioyhteistyön kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Ekologinen kestävyys on yksi hankkeen tulosten kriteereistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Hankkeen välillinen vaikutus perustuu innovaatioyhteistyön kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Ekologinen kestävyys on yksi hankkeen tulosten kriteereistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Kuten edellä. Lisäksi innovaatioyhteistyöllä voidaan testata esim. luonnonmukaiseen viljelyyn perustuvaa ideaa / tuotetta / palvelua.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 6
Hankkeen kehitysalustoina olevissa tapahtumissa voidaan testata esim. jäteongelman hoitamiseen tai ruokahävikkiin tms. liittyvä ideaa tai testattavat ideat voivat liittyä esim. joukkoliikenteen tai yhteisliikkumisen käyttöön tai pyöräilyn edistämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 5
Välilliset vaikutukset perustuvat innovaatioyhteistyön kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Testialustoille (=tapahtumille) ja osallistuville yrityksille voi hankkeen myötävaikutuksella syntyä esim. biotalouteen liittyvää liiketoimintaa tai ekologisia tuotteita / palveluita
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 5
Välilliset vaikutukset perustuvat innovaatioyhteistyön kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Testialustoille (=tapahtumille) ja osallistuville yrityksille voi hankkeen myötävaikutuksella syntyä esim. biotalouteen liittyvää liiketoimintaa tai ekologisia tuotteita / palveluita
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen yksi päätehtävistä on uudenlaisella yhteistyöllä synnyttää uutta innovaatiotoimintaa, ja näin vaikuttaa merkittävästi sekä lyhyen että pitkän aikavälin elinkeinojen kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeen pilottikohteet valitaan siten, että ne innostavat osin myös aineettomien tuotteiden ja palvelujen ideointiin.
Liikkuminen ja logistiikka 1 5
Välilliset vaikutukset perustuvat innovaatioyhteistyön kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Testialustoille (=tapahtumille) ja osallistuville yrityksille voi hankkeen myötävaikutuksella syntyä esim. kestävää liikkumista ja logistiikkaa edistävää liiketoimintaa ja/tai tuotteita/palveluita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Vaikka hankkeen kantavana teemana on innovaatio- ja liiketoiminnan kehittäminen ja sitä kautta taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen, liittyvät hankkeen toimenpiteet myös muiden hyvinvoinnin osa-alueiden kehittämiseen. Tapahtumat (jotka toimivat testi-/kehitysalustoina) ovat myös lähtökohtaisesti yhteisöllisyyttä ja tätä kautta hyvinvointia edistäviä.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolten tasa-arvolla on hankkeen kehittämistoimenpiteissä oma merkityksenä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeen toimenpiteet edistävät lähtökohtaisesti osallisuutta (tapahtumakävijöiden/kuluttajien / testaajien osallistaminen) ja tämän voisi olettaa edesauttavan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 4 4
Tapahtumat (=kehitysalustat), niiden toteuttaminen ja toiminnalliset sisällöt ovat osa alueen kulttuuri-identitettiä ja -ympäristöä. Hankkeen kehittämistoimenpiteillä vahvistetaan tapahtumia/tapahtumayrittäjyyttä ja niiden palvelutarjoomaa yhteistyössä yritysten kanssa entistä kävijäystävällisemmiksi.
Ympäristöosaaminen 4 4
Ympäristöosaamisen lisääminen liittyy oleellisena kehitysalustoina toimivien tapahtumien ja niiden toimintojen kehittämiseen. Uusien tuotteiden ja palvelujen arviointiin sisältyy myös ympäristöosaamisen arviointi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli hyödyntää ja yhdistää alueen kahta vahvuutta: suurtapahtumia ja yrityksiä sekä niiden välistä innovaatiotoimintaa. Päätoimenpiteinä yritykset testasivat uusia tuotteita ja palveluita tapahtumissa. Pilotointialustoiksi valikoitiin 5 erityyppistä, eri kohderyhmille suunnattua ja erilaisilla paikoilla järjestettyä tapahtumaa: Pytinki –rakennusalan messut (peruttiin vuosina 2020-21), Provinssi –musiikkifestivaali, Power Park –huvipuisto ja useiden tapahtumien pitopaikka, Kuninkuusravit – suurtapahtuma, joka järjestettiin vuonna 2021 Seinäjoella, Tangomarkkinat – perinteikäs tangofestivaali, joka koronavuonna sai korvaajaksi Meidän Tangot –kaupunkitapahtuman, Vauhtiajot – race & rock – autoajot ja rockkeikat yhdistävät tapahtuma, joka tuli paikkaamaan Provinssia testausalustana. Yrityksiä haki mukaan kaikkiaan 32, joista jatkoon valittiin 11. Matkan ja koronan varrella 2 yritystä tippui pois, joten kaikkiaan 9 yritystä testasi innovaatiotaan tapahtumissa.
Hanketta varjosti ja vaikeutti maailmanlaajuinen pandemia Covid-19, mutta joidenkin yritysten kohdalla pidentynyt hankeaika paransi ja muutti pilotteja parempaan suuntaan.
Hankkeen toimesta järjestettiin myös onnistuneita tapahtumia – lanseerauksen yhteydessä esittäytymis- ja pitchaustilaisuus Markkinamaanantai tapahtumille ja yrityksille, Tapahtumat 2021 – terveysturvallisesti ja virtuaalisesti –webinaari sekä after partyna toiminut Space Pitch.
Hankkeessa kehitetty Test it – tapahtumista buustia bisnekseen –malli saa jatkoa Into Seinäjoen omana työnä.