|
|
|
Hankekoodi: A75090
Hankkeen nimi: Markkinan luominen kestävän metsätalouden osaamiselle ja teknologialle - case Kanada - MAKE
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: Siltakatu 20 B
Puhelinnumero: 050 3084696
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Anneli Leskinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: elinkeinopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.leskinen(at)metsakeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503084696
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen vientiponnistukset ovat perinteisesti teknologiavetoisia. Suomalaista teknologiaa markkinoidaan innokkaasti laadukkaana ja suomalaiset yritykset tunnetaan luotettavina kumppaneina. Erityisesti PK-yritysten ongelmaksi biotalous-alalla on muodostunut markkinoiden kehittymättömyys ja laajempien kehityskokonaisuuksien tarve, kuin mihin yrityksellä itsellään on mahdollisuuksia. Jos suomalainen yritys myy koneen tai laitteen osaksi asiakkaan huonosti suunniteltua ja kehittymätöntä kokonaisuutta, on riskinä maineen menetys, vaikka kone tai laite itsessään olisi täysin moitteeton.
Suomessa on vahva julkisin varoin tuotettu metsäntutkimus, metsätalouden edistämistoiminta sekä metsävarojen inventointi. Tämän julkisvaroin toteutettu palvelutuotanto on synnyttänyt rinnalleen yritystoimintaa mm. metsäinventoinnin ja intensiivisen metsätalouden operaatioiden ympärille.
Suomalainen maabrändi puhtaiden ilman vesien ja kestävän metsätalouden maana luo kansainvälisen kiinnostuksen ottaa mallia meiltä. Brändi on tarpeen konkretisoida havainnolliseksi kokonaisuudeksi, josta ulkomailla voidaan siirtää ja sovittaa käytänteitä omiin olosuhteisiin. Kun paikallisiin olosuhteisiin on sovellettu hyvät käytänteet, pääsevät yritykset myymään näitä toteuttavaa teknologiaa ja palveluita.
Metsäbiotalouden kehittämis- ja kaupallistamisverkoston tavoite on luoda metsäbiotalouden yrityksille entistä parempia vientimahdollisuuksia.
Hankkeessa luodaan vientimalli alueellisten vahvuuksien pohjalle. Mallilla on:
• kyky tarjota kokonaisvaltaisia, asiakkaan tarpeista lähteviä ratkaisuja. Ratkaisut sisältävät toimialan ja toimintaympäristön
laaja-alainen tuntemuksen, parhaat/soveltuvimmat teknologiat sekä osaamisen siirron (koulutus ja tutkimus)
• kyky tunnistaa ja käynnistää konkreettisia pilotteja ja muita kokeiluja
Oleellinen ero aiempaan toimintamalliin on yhdistetty osaamisen ja teknologian vienti, osallistumalla asiakkaan
kehitysprosesseihin laajemmin ja aikaisemmassa vaiheessa kuin aiemmissa hankkeissa.
Mallin kykyä edistää suomalaisen kestävän metsätalouden brändiä pilotoidaan kahdella matkalla Kanadaan. Matkojen tarkoitus on markkinoida Pohjois-Karjalan metsäosaamista ja luoda edellytyksiä yritysten myyntiponnisteluille. Lisäksi hankkeessa tuotetaan laadukas metsätietoa kuvaava promomateriaali markkinointia varten. Julkiset raportit auttavat yrityksiä arvioimaan markkinoita oman toimintansa kannalta. Lisäksi hanke luo edellytykset vientorientoituneen yritysverkoston toiminnalle.
Pohjoiskarjalaiset metsäbiotalouden vientiyritykset (esimerkiksi Arbonaut oy, Bioacademy ltd, Kesla oyj, Mantsinen oy, Pentin paja oy, ForestCalc Consulting, ForGis oy).
Kohdemaan metsätalouden organisaatiot (esimerkiksi FPInnovations, Canfor, KBM Resources Group, GCK Consulting, Northern Community Solutions, Obishikokaang resources corporation, ORC)
Kohdemarkkinoiden ihmiset, jotka tarvitsevat hyvinvointia, nykyistä monipuolisempia ekosysteemipalveluja metsistään sekä turvaa metsäpaloilta. Tavoitteena on olla myötävaikuttamassa globaaleihin ilmastotoimiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Outokumpu, Joensuu, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 8 |
| Välittömästi viedään tietoisuutta ratkaisuista kohdemaahan. Potentiaali merkittävään välilliseen vaikutukseen, riippuen tavasta jolla ratkaisut otetaan käyttöön kohdemaassa | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 8 |
| Välittömästi viedään tietoisuutta ratkaisuista kohdemaahan. Potentiaali merkittävään välilliseen vaikutukseen, riippuen tavasta jolla ratkaisut otetaan käyttöön kohdemaassa | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 3 |
| Välittömästi viedään tietoisuutta ratkaisuista kohdemaahan. Potentiaali merkittävään välilliseen vaikutukseen, riippuen tavasta jolla ratkaisut otetaan käyttöön kohdemaassa | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Välittömästi viedään tietoisuutta ratkaisuista kohdemaahan. Potentiaali merkittävään välilliseen vaikutukseen, riippuen tavasta jolla ratkaisut otetaan käyttöön kohdemaassa | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole kohdemaassa | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 8 |
| Välittömästi viedään tietoisuutta ratkaisuista kohdemaahan. Potentiaali merkittävään välilliseen vaikutukseen, riippuen tavasta jolla ratkaisut otetaan käyttöön kohdemaassa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Välittömästi viedään tietoisuutta ratkaisuista kohdemaahan. Potentiaali merkittävään välilliseen vaikutukseen, riippuen tavasta jolla ratkaisut otetaan käyttöön kohdemaassa | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 8 |
| mahdollista suomalaisia vastaavat metsätietopalvelut otetaan käyttöön kohdealueella | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Parannetaan puunkorjuun logistiikkaa | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| syrjäisten (yleensä First Nation) yhteisöjen Elinoloja parantaa uusiutuvan metsäenergian käyttöönotto, sekä työtä ja parempaa ympäristöä tuottava metsänkäsittely | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| syrjäisten (yleensä First Nation) yhteisöjen Einoloja parantaa uusiutuvan metsäenergian käyttöön otto, sekä työtä ja parempaa ympäristöä tuottava metsänkäsittely | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 4 |
| syrjäisten (yleensä First Nation) yhteisöjen Einoloja parantaa uusiutuvan metsäenergian käyttöön otto, sekä työtä ja parempaa ympäristöä tuottava metsänkäsittely | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 3 |
| mm. first nation kulttuurien kohteita on mahdollista suojella inventointitiedoilla, jotka perustuvat kaukokartoitukseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 8 |
| energia- ja metsäosaaminen siirtyy paikallisyhteisöille. | ||
Suomen vientiponnistukset ovat perinteisesti teknologiavetoisia. Suomalaista teknologiaa markkinoidaan innokkaasti laadukkaana ja suomalaiset yritykset tunnetaan luotettavina kumppaneina. Erityisesti pk-yritysten ongelmaksi biotalousalalla on muodostunut markkinoiden kehittymättömyys ja laajempien kehityskokonaisuuksien tarve, kuin mihin yrityksellä itsellään on mahdollisuuksia. Jos suomalainen yritys myy koneen tai laitteen osaksi asiakkaan huonosti suunniteltua ja kehittymätöntä kokonaisuutta, on riskinä maineen menetys, vaikka kone tai laite itsessään olisi täysin moitteeton.
Suomessa on vahva julkisin varoin tuotettu metsäntutkimus, metsätalouden edistämistoiminta sekä metsävarojen inventointi. Tämä julkisvaroin toteutettu palvelutuotanto on synnyttänyt rinnalleen yritystoimintaa muun muassa metsäinventoinnin ja intensiivisen metsätalouden operaatioiden ympärille.
Suomalainen maabrändi puhtaan ilman ja vesien sekä kestävän metsätalouden maana luo kansainvälisen kiinnostuksen ottaa mallia meiltä. Brändi on tarpeen konkretisoida havainnolliseksi kokonaisuudeksi, josta ulkomailla voidaan siirtää ja sovittaa käytänteitä omiin olosuhteisiin. Kun paikallisiin olosuhteisiin on sovellettu hyvät käytänteet, pääsevät yritykset myymään näitä toteuttavaa teknologiaa ja palveluita.
Metsäbiotalouden kehittämis- ja kaupallistamisverkoston tavoite on luoda metsäbiotalouden yrityksille entistä parempia vientimahdollisuuksia.
Markkinan luominen kestävän metsätalouden osaamiselle ja teknologialle - case Kanada - MAKE -hankkeessa luodaan vientimalli alueellisten vahvuuksien pohjalle. Mallilla on:
kyky tarjota kokonaisvaltaisia, asiakkaan tarpeista lähteviä ratkaisuja. Ratkaisut sisältävät toimialan ja toimintaympäristön laaja-alaisen tuntemuksen, parhaat/soveltuvimmat teknologiat sekä osaamisen siirron (koulutus ja tutkimus)
kyky tunnistaa ja käynnistää konkreettisia pilotteja ja muita kokeiluja
Oleellinen ero aiempaan toimintamalliin on yhdistetty osaamisen ja teknologian vienti, osallistumalla asiakkaan kehitysprosesseihin laajemmin ja aikaisemmassa vaiheessa kuin aiemmissa hankkeissa.
Hankkeemme on valmis ja tuloksena olemme tuottaneet seuraavat aineistot:
Englanninkielinen storymap kuvaus suomalaisesta metsien kaukokartoitusinventoinnista
esittelydiat suomalaisesta metsätaloudesta englanniksi
diaesitystä tukeva suomenkielinen ”myyntipuhe” eli lyhyesti suomalaisen metsätalouden menestystarina
raportti metsäteknologian- ja osaamisen vientimahdollisuuksista Ontarioon Kanadaan.
raportti metsäteknologian- ja osaamisen vientimahdollisuuksista Brittiläisessä kolumbiassa