Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75109

Hankkeen nimi: Parasta Rääkkylää - Uudistuvaa elinvoimaa Keski-Karjalaan

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1934207-8

Jakeluosoite: Kiteentie 9-11 B

Puhelinnumero: 050 502 0367

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

WWW-osoite: http://www.keti.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tanja Lamminsalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tanja.lamminsalo(at)keti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505117447

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hankkeen kautta pyritään osaltaan edesauttamaan koko Keski-Karjalan seudun elinvoimaisena pitämistä kohdentaen hankeresursseja elinkeinoelämän näkökulmasta haasteellisessa murrostilanteessa olevaan Rääkkylän kuntaan. Tavoitteena on uusien ja uudistettujen tuotteiden, palveluiden, tuotantomenetelmien ja toimintamallien kehittäminen ja pilotointi koskien eritoten elintarviketuotantoa, luonnontuotteita ja jatkojalostusta, matkailu- ja ohjelmapalveluja sekä kunnan ja yritysten yhteistyön tiivistämistä. Rääkkyläläiset yritykset ja kunnan alue toimivat hankkeessa pilottialustana ja hankkeen kautta saatuja kokemuksia hyödynnetään koko Keski-Karjalan seudun kehittämisessä. Kunnan alueelle on rakennettu mobiiliverkkoa toimintavarmempi valokuituverkko, joka kattaa yli 97% kiinteistöistä. Tämä toimintavarma yhteysverkko mahdollistaa osaltaan uudenlaisten palvelujen, palvelu- ja toimintamuotojen sekä uudenlaisen yrittäjyyden kokeilut ja toteuttamisen.

Tavoitteena on hankkeen myötävaikutuksella aikaansaada uusia yrityskumppanuuksia, palveluja ja tuotteita. Erikoisviljelykasvien tuotantomäärän lisäystä tavoitellaan, samoin tavoitteena on uusien viljelykasvien tuotantoon saaminen.

Hankkeen toimenpiteinä toteutetaan 1) info- ja työpajatilaisuuksia, joiden teemoina muun muassa datan ja digitaalisuuden hyödyntämismahdollisuudet, tuotteistaminen ja palvelumuotoilu, uudet viljelykasvit ja -tavat, brändi ja brändäys. Tilaisuuksien kautta herätetyn kiinnostuksen myötä ja tuotua asiantuntijatietoa hyödyntäen 2) toteutetaan pilotteja, joissa uusia tuotteita, palveluja, tuotantotapoja ja toimintamalleja testataan käytännössä yhteistyössä asiakas- ja sidosryhmien kanssa. Rinnakkain näiden kahden toimenpidepaketin kanssa 3) otetaan tarinat talteen; suunnitellaan, luodaan ja testataan käytännössä uusia yritys- ja kuntaviestinnän keinoja, kanavia ja toimintamalleja hyödyntäen sisällöksi hankkeen muiden toimenpiteiden kautta tulevaa aineistoa.

Hankkeen tuloksena rääkkyläläisten yritysten ja tilojen kilpailukyky on parantunut ja uudistumishalukkuus sekä digitaalisuuden hyödyntämisinnokkuus kasvanut. Uusien palvelujen, tuotteiden ja tuotantomenetelmien sekä toimintamallien toimivuus käytännössä on testattu ja toimivimmat ratkaisut valittu käyttöön, jatkokehitykseen tai laajempaan levitykseen. Rääkkylän kunnan elinvoima on vahvistunut tavoitteellisen, saumattoman kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin välisen yhteistoiminnan kautta. Uusia innovatiivisia ja ennakkoluulottomia toimintatapoja kehitetään edelleen hankkeen kautta saatuja kokemuksia ja tieto-taitoa hyödyntäen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääkohderyhmänä ovat Rääkkylässä toimivat, sinne toimintaa suunnittelevat ja laajentavat yritykset ja tilat. Erityisesti elintarvike-, luonnontuote- ja viljelytuottajat sekä jatkojalostajat ja matkailupalveluntuottajat keskikarjalaisine yhteistyökumppaneineen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat pääkohderyhmän toimijoiden verkosto- ja sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 223 805

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 255

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 265 768

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 265 177

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Rääkkylä, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei nähdä tarpeelliseksi hankkeen toteutuksen kannalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Ei nähdän tarpeelliseksi hankkeen toteutuksen kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Esim. uusimman viljelyteknologiatiedon välittämisen kautta mahdollisesti toimintatapojen ja tuotantoprosessien muutos mahdollinen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Tiedon välityksen kautta toimintatapojen ja tuotantoprosessien muutos mahdollinen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
uudet viljelykasvit, luonnontuotteiden hyödyntäminen kestävästi, ekologisuuden huomioiminen tuotannossa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Esim. uusimman viljelyteknologiatiedon välittämisen kautta mahdollisesti toimintatapojen ja tuotantoprosessien muutos mahdollinen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Tiedon välityksen kautta toimintatapojen ja tuotantoprosessien muutos mahdollinen, sivuvirtojen hyödyntämisajattelun aikaansaaminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Toimenpiteillä lisätään tietoa ja tehdään tutuksi liiketoiminnan kehittämistyökaluja vahvistaen sitä kautta mahdollisuuksia kannattavaan ja kilpailukykyiseen liiketoimintaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Toimenpiteiden kautta pyritään saamaan uusia tuotteita ja palveluja niin yrityksille/tiloille kuin markkinoille.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Valokuidun mahdollistamana etäseuranta- ja -valvontamahdollisuuksien hyödyntämisen esiin tuominen ja pilotointi; turhia ajoja vähentävä vaikutus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Suora vaikutus kohderyhmän yrittäjien hyvinvointiin tietotaidon lisäämisen kautta, välillinen vaikutus seudun asukkaiden hyvinvointiin uusien palvelujen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Tuodaan näkyviksi elämisen mahdollisuudet harvaanasutulla, ikääntyvällä alueella, vahvistaen yrittämisen ja elämisen mahdollisuuksia.
Kulttuuriympäristö 2 3
Tapahtumapalvelutuotteistamisen kautta olemassa olevan kulttuuriympäristön laajempi hyödyntäminen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Parasta Rääkkylää - Uudistuvaa elinvoimaa Keski-Karjalaan -hankkeen kohderyhmänä olivat Rääkkylässä toimivat, sinne toimintaa suunnittelevat ja laajentavat yritykset ja tilat. Erityisesti elintarvike-, luonnontuote- ja viljelytuottajat sekä jatkojalostajat ja matkailupalveluntuottajat keskikarjalaisine yhteistyökumppaneineen.

Hankkeessa kontaktoitiin yrityksiä ja maatiloja sekä tehtiin yritysvierailuja. Näin kartoitettiin eri yritysten tarpeita ja kiinnostusta oman toimintansa kehittämiseen ja esiteltiin hankkeen mahdollistamia toimintoja. Kannustettiin yrityksiä osallistumaan hankkeeseen ja hankkeen toimenpiteisiin. Yritysten valmiuksia oman toiminnan kehittämiseen toteutettiin hankkeen järjestämien info- ja työpajatilaisuuksien avulla. Toteutuneita tilaisuuksia oli yhteensä 33 kpl. Yritykset saivat kaikille avoimista infotilaisuuksista tietoa uusien toimintatapojen, -mallien ja -välineiden käyttöönottoon ja kehittämiseen. Työpajoissa yritykset saivat käyttöönsä uusinta tietoa, asiantuntijapalveluita ja erilaisia malleja, esimerkkejä, kokemuksia ja tuote-, palvelu- ja muotoilukehitystä liiketoiminnalleen. Lisäksi hankkeen aikana pilotoitiin kahdeksaa (8 kpl) eri palvelun tai tuotteen kehittämistä. De minimis -tuen alaista asiantuntijapalvelua sai hankkeen aikana yhteensä 37 yritystä.

Tuloksena yritykset saivat paremmin tietoa tarjolla olevista asiantuntijoista, toimintatavoista ja -malleista, välineistä ja palveluista. Lisääntyneen tiedon sekä yritysasiantuntijoiden tarjoaman informaation ja avun myötä yritykset pystyivät kehittämään toimintaansa edelleen tai mm. pilottien avulla tai työpajoista saamiensa oppien kautta vietyä mm. digiosaamista yrityksen arkeen tai kehitettyä uusia tai uudistettuja tuotteita tai liiketoimintaa.

Infotilaisuuksille järjestettiin jatkumoa joko työpajojen tai opintomatkojen muodoissa. Niissä luotiin uusia yritysverkostoja ja yhteistyötä toimijoiden välille. Hankkeen yhtenä tuloksena Keski-Karjalaan saatiin muun muassa 1 uusi herukanviljelijä.

Yritykset pystyivät hankkeen asiantuntijapalveluiden ansiosta koronasta huolimatta kehittämään liiketoimintaa uudistavia uusia ratkaisuja (esim. myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, uusi visuaalinen ilme, uusia tuotteita valikoimaan jne.). Asiantuntijapalveluiden avulla yritykset saivat järjesteltyä omaa toimintaansa selkeämmäksi ja tehokkaammaksi. Hankkeen yhtenä tuloksena syntyi myös Tavaralainaamo Rääkkylän kunnan kirjastoon.

Matkailutoimijoiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja hankkeen avulla koronaepidemian aikana saatiin toteutettua muutama hieno tuotos. Matkailuyritysten yhteistyö lisääntyi ja markkinointi- ja tiedotuskanavat yrityksiin vakiintuivat. Hankkeen päättymisen jälkeen näitä kanavia hyödynnetään edelleen. Hankkeen päättymisen jälkeen matkailutoimijat aktivoituivat järjestämään vuosittain yhteisiä matkailutoimijoiden tapaamistilaisuuksia kunnan edustaja mukaan lukien.

Hankkeen määrällisinä tuloksina (suluissa tavoitteet)
147 osallistuvaa yritystä / tilaa (30)
279 eri henkilöä (100)
2 yritysverkostoa (2)
8 uutta tai uudistunutta tuotetta / palvelua / tuotantomenetelmää (10)
2 uutta tai Rääkkylään sijoittunutta yritystä sekä 1 Kiteelle (3)
3 uutta työpaikkaa (7)
2 uutta viljelykasvia (2)
öljy- ja valkuaiskasvien viljelyalalisäys 175 hehtaarista 278 hehtaariin (250)
erikoisviljelykasveihin 40 hehtaarin kasvu (herukat 81,53 (100) hehtaariin, mansikka 16 (20) hehtaariin, vihannekset ja juurekset 22 (25) hehtaariin)

Hankkeen ansiosta sekä yritysten että kunnan ja kehitysyhtiön viestintätaidot kehittyivät. Lisäksi hankkeen aikana toteutettu uusi visuaalinen ilme/ brändi otettiin Rääkkylän kunnan käyttöön pysyvästi jo hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana. Sen ansiosta ja esimerkistä lähti liikkeelle myös yritysten oma halu kehittää brändiä ja ilmettä liiketoiminnan, oman näkyvyyden ja markkinoinnin tueksi.

Hankkeen aikana testattiin viestintäagenttimallia. Kunta haki vuosittain viestintäagentin tehtävään 3-5 toimijaa. Heidän tehtävänään oli tehdä julkaisuja somekanaviin. Hankeen aikana tehtävässä toimi 9 eri agenttia. Hankkeen aikana testattu viestintäagenttimalli lisäsi ja monipuolisti kunnan viestintää selvästi. Agentit tulivat erilaisista taustoista ja heidän julkaisunsa toivat esille uutta sisältöä Rääkkylästä. Tämä toiminta paransi myös kunnan omaa viestintää. Kunnan somekanavien näkyvyys ja kiinnostavuus on lisääntynyt selkeästi hankkeen aikana.