Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75110

Hankkeen nimi: Grow with Joe - Kasvuvalmennus

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2921270-1

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: +358 10 419 8000

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.businessjoensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mervi Leminen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysvalmentaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mervi.leminen(at)businessjoensuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400196688

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudun kasvuyritysten määrä on vähäinen. Pohjois-Karjalan kilpailukyvyn säilyttämiseksi on elintärkeää, että alueelle syntyy uusia kasvavia, kehittyviä ja kansainvälistyviä yrityksiä, jotka luovat alueelle taloudellista arvonlisää ja työllistävät alueen väestöä. Alueen kilpailukyvyn kannalta yritysten on oltava myös osaajia houkuttelevia työnantajia ja tehokkaita toimintatavoiltaan ja innovatiivisia ansaintalogiikoiltaan.

Hankkeen tavoitteena on yritysten kasvun edistäminen sekä palvelujen kokonaisvaltainen uudistaminen ja muutos kasvua tukeviin palveluihin. Tavoitteena on siirtyä lyhytkestoisista yksittäisistä yrityskohtaisista interventioista kohti yritysryhmäkohtaista systemaattista ja analysoivaa intensiivivalmennusta. Hankkeessa rakennetaan uusi innovatiivinen kasvuhalukkaille yrityksille suunnattu palvelukonsepti Business Joensuun palveluvalikoimaan. Tavoitteena on kehittää kaksi kokonaan uudenlaista palvelumallia hyödyntäen palvelumuotoilun menetelmiä. Kehittäminen tehdään kokeilujen ja pilotointien kautta, jossa palvelutuotantoa toteutetaan syklisesti lyhyissä ja intensiivisissä aikajaksoissa suunnaten toimintaa eri yritysryhmille ja toimialoille. Tavoitteena on kehittää toimintamallista kokeilevien testausten avulla kasvuvalmennuskonsepti kasvupotentiaalia omaaville toimintaansa aloittaville tai jo pidempään toimineille yrityksille. Toimintamallin lähtökohtana on yhdistää tavoitehakuinen intensiivivalmennus ja yrittäjien keskinäinen vertaistuki toimivaksi palvelukonseptiksi.

Hankkeen aikana 200 yritystä tai yritystoimintaa suunnittelevaa yrittäjää osallistuu kasvuvalmennukseen. Samalla testataan ja kokeillaan erilaisia toteutustapoja ja haetaan parhaita tapoja palvelukonseptin toteuttamiseksi. Hanke jakaantuu 3 eri työpakettiin: TP1 Toimintamallin rakentaminen, TP2 Alkavien yritysten kasvuvalmennus ja TP3 Toimivien yritysten kasvuvalmennus.

Kohderyhmän näkökulmasta haetaan intensiivivalmennuksella ratkaisua vertaistuen kautta syntyvään innovatiiviseen yhteistyöhön, yritysten keskinäiseen sparraamiseen ja yrittäjien hyvinvointia ja johtamisen taitoja tukevaan toimintaan. Kohderyhmän yrityksissä haetaan selkeästi kasvua, joka perustuu kestävään liiketaloudelliseen kannattavuuteen ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Kohderyhmän yritysten välinen yhteistyö, vertaistuki, yrittäjien coachaus sekä esimerkkitarinat antavat tukea ja rohkeutta riskien kohtaamiseen.

Valmennuksen sisällöt koostuvat pääasiassa ryhmäkohtaisista elementeistä, joihin yritykset osallistuvat kasvustrategiaansa tukevan kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Alkavien yritysten kasvuvalmennuksen kautta:
* 100 yritystä osallistuu kasvuvalmennukseen
* Kaikille luodaan oma kasvustrategia, kehittymissuunnitelma ja niitä tarpeita vastaava palvelupolku
* 14 yritystä siirtyy Business Joensuun yrityskiihdyttämöön nopean kasvun palveluihin
* 100 uutta tuote- tai palveluideaa taikka tuotantomenetelmää
* 30 valmennukseen osallistuvaan yritykseen on rekrytoitu työntekijöitä
* 80% valmennukseen osallistuneista perustetuista yrityksistä ovat elinvoimaisia 3 vuoden jälkeen
* 20 yritystä hakee yrityskohtaista hanketta julkisilta (ELY, Leader, Business Finland, Finnvera) ja yksityisiltä (rahoituslaitokset) rahoittajilta

Toimivien yritysten kasvuvalmennuksen kautta:
* 100 yritystä osallistuu toimivien yritysten kasvuvalmennuspalveluun
* Kaikille luodaan oma kasvustrategia, kehittymissuunnitelma ja niitä tarpeita vastaava palvelupolku
* 60 valmennukseen osallistuvan yrityksen liikevaihto kasvaa seuraavan tilikauden aikana
* 30 valmennukseen osallistuvaan yritykseen on rekrytoitu uusia työntekijöitä
* 50 merkittävästi parannettua tuotetta, palvelua tai tuotantomenetelmää
* 50 yritystä on löytänyt uusia markkina-alueita
* 14 uutta merkittävää yritys- tai liiketoiminta-aihiota, joista 5 (spin off) ohjautuu Business Joensuun toimivaan yrityskiihdyttämöön nopean kasvun palveluihin
* 40 yritystä hakee yrityskohtaista hanketta julkisilta (ELY, Leader, Business Finland, Finnvera) ja yksityisiltä (rahoituslaitokset) rahoittajilta

Hankkeen myötävaikutuksella Pohjois-Karjalaan ja Joensuun seudulle saadaan
* lisää uusia kasvavia yrityksiä
* yritysten markkina-alue on aiempaa laajempi
* tuote- ja palveluvalikoima on hiottu hyvään kuntoon
* toimintatavat, tuotanto ja ansaintalogiikka ovat tehokkaat
* kasvun johtamisen osaaminen on korkealla tasolla
* osallistuneiden yritysten liikevaihto kasvaa
* yritykset tekevät keskinäistä yhteistyötä
* työllisen työvoiman määrä osallistuvissa yrityksissä kasvaa

Hankkeen aikana syntyvät hyvät esimerkit ja toteutetut onnistuneet kasvuvalmennetut yritykset voivat luoda esimerkeillään onnistumisen ja rohkean yrittämisen ilmapiiriä alueelle. Tämä taas kannustaa uusia toimijoita rohkeisiin kokeiluihin.

Konkreettisena vaikutuksena aluetalouteen on elinvoimaisuuden paraneminen sekä aluetalouden arvonlisän kasvun että työllisyyden parantumisen kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Uudet alkavat yritykset (ennen perustamista kolmeen ikävuoteen saakka), joilla on kasvupotentiaalia.
Kasvuhalukkaat ja kasvupotentiaalia omaavat, mutta ei vielä varsinaisiksi kasvuyrityksiksi luokiteltavat, toimivat pk-yritykset Joensuun seudulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Joensuun seudun asukkaat uusien työpaikkojen syntymisen kautta (työllisyys)
Joensuun seudun paikalliselle markkinalle suuntautuneet yritykset (paikallinen parantunut ostovoima)
Joensuun seudun kunnat ja Joensuun kaupunki (lisääntyvät verotulot)
Joensuun seudulla sijaitsevat yrityspalveluja tuottavat yritykset (alueen yritysten parantunut ostovoima kehittämispalveluille)
Business Joensuu (paremmat palvelut)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 681 472

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 676 354

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 851 840

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 845 442

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Kontiolahti, Joensuu, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty sukupuolinäkökulmasta lähtevää toimintaympäristön analyysiä. Aikaisemmista hankkeista olemme raportoinnin kautta keränneet tietoa myös eri sukupuolten osallistumisesta tämän tyyppisiin hankkeisiin. Samoin kehitysyhtiön normaalitoiminnan myötä on muodostunut käsitys eri toimialojen henkilöstön sukupuolijakaumasta. Hanke on toimialariippumaton, joten hankkeeseen osallistuu yrityksiä sekä mies- että naisvaltaisilta toimialoilta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa valmennetaan yrityksen henkilöstöä yrityksen kehitystarpeiden mukaisesti siten, että yrityksen toiminta saadaan kasvu-uralle. Hankkeen koulutuksissa ja valmennuksissa huomioidaan sukupuolten tasapuolinen näkökulma. Myös toimialojen erityispiirteitä käsitellään sukupuolinäkökulma huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on rakentaa uusi innovatiivinen kasvuhalukkaille yrityksille suunnattu palvelukonsepti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Kiertotalous on yksi merkittävimmistä toimialoista, johon syntyy uusia yrityksiä ja monet toimivat yritykset voivat löytää tältä alueelta uutta liiketoimintaa ja tarvitsevat kasvua tukevaa valmennusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Ilmastonmuutos on noussut vahvasti esiin viime aikoina. Samalla se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uutta teknologiaa kehitetään ja monet pk-yritykset tarvitsevat tähän mm. kasvuvalmennusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Luonnon monimuotoisuuden parissa toimii myös yrityksiä, jotka tarvitsevat kasvuvalmennusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Myös kasvihuonekaasujen vähentäminen on noussut vahvasti esiin viime aikoina. Samalla se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uutta teknologiaa kehitetään ja monet pk-yritykset tarvitsevat tähän mm. kasvuvalmennusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Kiertotalous on yksi merkittävimmistä toimialoista, johon syntyy uusia yrityksiä ja monet toimivat yritykset voivat löytää tältä alueelta uutta liiketoimintaa ja tarvitsevat kasvua tukevaa valmennusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 5
Uusiutuvien energialähteiden käyttö on merkittävä uuden liiketoiminnan lähde, kun haetaan fossiilisille energialähteille korvaavaa. Uudet yritykset tai tälle toimialalle tuotteita ja palveluja kehittävät pk-yritykset tarvitsevat valmennusta kasvuhakuiseen toimintaansa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Uusien kasvuyritysten merkitys on huomattava syntyneiden uusien työpaikkojen, uusien tuote- ja palveluttuotteiden ja yritysten kasvaneen liikevaihdon kautta. Menestyvät yritykset vaikuttavat myös välillisesti koko alueen talouteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Valmennuksen avulla syntyy uusia palvelutuotteita kasvuvalmennukseen osallistuviin yrityksiin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Digitalisaation hyödyntäminen tuote- ja palvelukehityksessä vähentää tarvetta perinteiseen liikenteeseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 7
Kehittyvällä yritystoiminnalla ja työpaikoilla on merkittävä rooli vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden veturina.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 2 4
Ympäristöosaaminen voi olla joillekin yrityksille merkittävä kilpailutekijä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli yritysten kasvun edistäminen ja palvelujen uudistaminen kasvua tukeviksi ryhmämuotoisiksi valmennuspalveluiksi. Tämä toteutettiin kahden valmennuspalvelun avulla: alkaville yrittäjille suunnattu START-valmennus ja toimiville yrityksille suunnattu GROW-kasvuvalmennus. Molemmat valmennuspalvelut kehitettiin palvelumuotoilua hyödyntäen iteratiivisella ja pilotoivalla otteella jatkuvaa palautetta hyödyntäen. Molemmat valmennuspalvelut toteutettiin vertaisryhmissä ja niiden toimivuudesta kerättiin välitöntä palautetta. Projektin päättyessä osallistujilta kysyttiin projektin tuloksia ja vaikuttavuutta.

Projektissa tehtiin runsaasti oppilaitos- ja sidosryhmäyhteistyötä, jotta palvelut vastaisivat kohderyhmän tarpeita ja tulisivat alueen toimijoiden tietoisuuteen. Yhteistyöllä varmistettiin sujuva asiakaspolku valmennukseen ja valmennuksesta muihin asiakkaan tarvitsemiin palveluihin. Kohderyhmiä tavoitettiin hyvin paitsi oppilaitos- ja sidosryhmäyhteistyöllä niin myös projektin viestinnällä ja markkinoinnilla. Erityisesti tuotiin näkyviin asiakastarinoita eri muodoissa ja medioissa.

Valmennuksiin osallistui yhteensä 180 yritystä ja uusia yrityksiä perustettiin valmennuksen vaikutuksesta 57. START-ryhmiä toteutettiin 24 ja GROW-ryhmiä 25. Asiakkaat olivat valmennuspalveluihin erittäin tyytyväisiä. Suositteluindeksillä (NPS) mitattiin kohderyhmän tyytyväisyyttä palveluun. Alkavien yritysten valmennuspalvelun (START-valmennus) suositteluindeksi oli 80 ja toimivien yritysten valmennuspalvelun (GROW-kasvuvalmennus) 77.

Projektin tuloksia ja vaikuttavuutta selvitettiin projektin lopuksi. Yrityksiin oli syntynyt runsaasti uusia tuotteita ja palveluja, tuotantomenetelmiä ja tapoja sekä johtamista oli kehitetty, yritysyhteistyö oli lisääntynyt ja yritykset olivat rekrytoineet runsaasti uusia työntekijöitä. Sekä alkavat että toimivat yritykset olivat aktiivisia kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa ja hakivat niille myös ulkopuolista rahoitusta. Alkavien yritysten valmennukseen osallistuneiden ja perustettujen yritysten elinvoimaisuus oli 96 %. Toimivien yritysten liikevaihdolla mitattu kasvu% (64,9 %) oli huomattavasti suurempi kuin alueella keskimäärin.

Seurantatietojen perusteella projektissa onnistuttiin hyvin tavoitteiden saavuttamisessa. Erityisen hyvin tavoitettiin yritykset valmennuspalveluilla ja yrityksiin syntyi runsaasti uusia tuotteita ja/tai palveluja. Tavoitteista jäätiin start up -tyyppisten yritysten synnyttämisessä. Muiden tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin joko hyvin tai melko hyvin. GROW-kasvuvalmennukseen osallistuneista yrityksistä 83 % arvioi, että valmennuksen aikaisella pysähtymisellä yrityksen kasvun suunnitteluun oli suuri tai erittäin suuri merkitys yrityksen kasvulle ja kehittymiselle.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että coachaavalla vertaisryhmävalmennuksella on mahdollista tehdä tehokasta yrityskehittämistä ja projektissa onnistuttiinkin erinomaisesti ryhmävalmennuspalvelujen kehittämisessä. Business Joensuussa jatketaan molemmille kohderyhmille suunnattujen valmennuspalvelujen toteuttamista ja edelleen kehittämistä. Ryhmämuotoista yrityskehittämistä hyödynnetään laajemminkin palvelujen toteuttamisessa. Lisäksi projektin toiminnalla saatiin hyvin tuettua yritysten elinvoimaisuutta, kasvua ja kehittämistoimintaa.