Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75118

Hankkeen nimi: Biovalley Finland

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)

Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.chydenius.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jouni Kaipainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistotutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouni.p.kaipainen(at)jyu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 8054 416

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keski-Pohjanmaa tunnetaan Biolaaksosta. Kemian, mineraalitalouden ja maaseutuelinkeinojen yhdistelmä älykkään erikoistumisen profiilina on uniikki, ja erottaa alueen muista Suomen ja Euroopan alueista.

Biovalley Finland on tuki- ja promootiohanke, joka päämääränä on Biolaakson kansainvälistäminen. Päämääränä on, että Biolaaksosta muodostuu kansainvälisesti houkutteleva kiertotalouden ekosysteemi, jossa syntyy uusia yrityksiä, työpaikkoja ja uusia investointeja. Tuloksena on vahva kiertotalousalue, jolla kolme toimialaa (kemianteollisuus, alkutuotanto ja kaivannaisteollisuus) toimivat synergisesti.

Hankkeen avulla edistetään Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen kehittämistä ja toimeenpanoa sekäsekä maakunnan toimijoiden rahoitus- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hanke tukee maakunnan toimintaa ja roolia niillä EU:n älykkään erikoistumisen foorumeilla, joissa Keski-Pohjanmaa on alueena mukana. Tuloksena alueelle kanavoituu uusia kontakteja ja uutta osaamista.

Hanke tukee yhteisesti alueella tehtävää sisällöllistä tutkimusta ja kehittämistyötä sekä yritysten tuotekehitystä. Hankkeen aikana syntyy kiertotalouden valittujen uusien innovaatioiden kaupallistamisprosessin mallinnus. Hanke tekee vaikuttajaviestintää ja tuottaa tarvittavaa materiaalia yhteisesti hyödynnettäväksi. Biolaakson tapahtumat, kuten Kokkola Material Week, ovat keskeinen osa näkyvyyden edistämistä. Hankkeen tuloksena Biolaakson näkyvyys kasvaa kansallisesti ja kansainvälisesti.
Biolaakson puitesopimuksessa on 23 kumppania. Konsortiota koordinoi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Biolaakson yhteistyösopimus uusitaan ja konsortion toiminta vakiinnutetaan pysyväksi toimintamalliksi. Biolaakson neuvottelukunta kansainvälistyy.

Hankkeella on positiivisia vaikutuksia alueen vetovoimaan, työllisyyteen, kansainvälisyyteen ja uusiin kiertotalouden arvoketjuihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat alueen kemian, biotalous-, mineraalitalous tai kiertotalouteen liittyvät pk- ja kasvuyritykset. Kaikki Biolaakso-yhteenliittymän toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat julkiset toimijat alueen hallintoviranomaiset ja päätöksentekijät alueelle mahdollisesti sijoittuvat yritykset ja osaava työvoima, kansalliset ja kansainväliset tutkimuskumppanit jne

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 452 840

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 433 881

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 566 050

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 543 260

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Veteli, Toholampi, Perho, Halsua, Kaustinen, Kannus, Kokkola, Lestijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen tavoitteena on osaamiskeskittymän kansainvälistyminen. Päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toimienpiteitä toteutettaessa niin, että eri sukupuolille pyritään tarjoamaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen ja sen toteutukseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 6
Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hanke tukee yhteisesti alueella tehtävää sisällöllistä tutkimusta ja kehittämistyötä sekä yritysten tuotekehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Innovaaatioalustoiden tehokkaampi hyödyntäminen
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hanke tukee alueen elinvoimaisuutta ja tasapuolista kehittämistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Hanke tukee alueen elinvoimaisuutta ja tasapuolista kehittämistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Pyritään huomioimaan hankkeen toteuttamisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Hanke tukee alueen elinvoimaisuutta ja tasapuolista kehittämistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Pyritään huomioimaan hankkeen toteuttamisessa
Ympäristöosaaminen 6 6
Ympäristötietous ja osaaminen kasvavat

9 Loppuraportin tiivistelmä

Biovalley Finland (BVF) hankkeen tavoitteena oli tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. TKI-osaamiskeskittymän toiminnan tuloksena alueelle on kanavoitunut uusia kontakteja ja uutta osaamista.

Hankkeen tilaamien Tilastokeskuksen tilastojen perusteella Keski-Pohjanmaan biotalous on edennyt suhteellisen vakaasti. Biotalouden sisällä maatalouden merkitys on laskenut, mutta metsätalouden osuus on vastaavasti kasvanut.

BVF kokonaisuudessa on kaksi osiota:
- laajan verkoston jäsenistä koostuva neuvottelukunta, joka käy periaatteellista keskustelua erilaisista linjauksista,
- ja sen työnyrkkinä toimiva BVF-hanke, joka organisoi neuvottelukunnan toimintaa ja toimeenpanee neuvottelukunnan visioita.

BVF oli tuki- ja promootiohanke. BVF loi edellytyksiä, organisaatiot toimeenpanevat suositellut asiat omassa toiminnassaan. BVF ei myöskään voi tukea yritysten investointeja, sillä näille ovat omat tukimuotonsa (ELY, BF, EU ym).

BVF:n yhtenä päämääränä oli kansainvälistää Keski-Pohjanmaan toimijoita kemiaan, biotalouteen ja kiertotalouteen liittyvillä aloilla. Esimerkkejä toteutuneista toiminnoista ovat
- Kokkola Material Weekin (KMW) vuosittaisten kokoontumisten muuttuminen Biolaakson verkoston jäsenten tutkijatapaamisesta kohti koti- ja ulkomaisia vieraita houkuttelevaa tapahtumakokonaisuutta, joka saa Kokkolan elinkeinojen edistäjistä hyvin voimavaroin toimivan jatkajan.
- Kokkolassa 1.6.2022 järjestetty CircLean-verkoston kiertotalouteen ja teolliseen symbioosiin painottunut seminaari, jossa oli puhujina EU:n komission edustajia, valtakunnallisia toimijoita (kuten Motiva), yrityksiä ja alueen muita toimijoita. Seminaari oli osa #EuropeanGreenWeek-tapahtumaviikkoa.

Osaamiskeskittymän tunnettuutta kasvatettiin sekä valtakunnallisesti (maaseutuverkoston järjestämä Verkostoitumistapaaminen Spring ’23 28.-29.3.2023 Tampereella) että kansainvälisesti (6. Congress Ressources 19.10.2022 Troy, France; jäsenyys European Circular Economy Stakeholder Platformilla, esittely European Bioeconomy Network'in sivustolla).

BVF lisäsi yleensä Keski-Pohjanmaahan alueena ja erityisen maakunnan bio- ja kiertotalouteen liityvää tutkimuksellista kiinnostusta. Esimerkiksi Finscapes tutkimusryhmä tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjalaismaakuntiin, jolloin kaikki asukkaat hyötyvät entistä täsmällisemmistä ennusteista, jotka helpottavat ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Monet valtakunnalliset toimijat ovat yhteydessä Biolaaksoon, kun he haluavat "mäkilähdön" toiminnoillen. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön kansallista biostalousstrategiaa jalkauttavat maakunnalliset tapaamiset aloitettiin Keski-Pohjanmaalta, koska täällä oli jo valmiina toimijoiden verkosto.

Hankkeen aikana jatkettiin BVF-verkoston jäsenten Älykkään erikoistumisen teemaryhmissä (Chemical Regions ja akkutyöryhmät) työskentelyä.

Biolaakso on tehnyt sekä suurelle yleisölle suunnattua viestintää some-kanavissa että vaikuttajaviestintää. Eri sidosryhmiä tavoiteltiin nettisivujen, Facebook'in, Twitterin ja uutiskirjeen kautta. Vaikuttajaviestinnästä järjestettiin vielä hankkeen lopuksi BCW Pohjoisrannan luento, jonka ohessa jaettu laaja materiaalinippu valmisteli BVF-verkoston jäseniä ottamaan itse vastuuta vaikuttajaviewtinnän organisoimisesta jatkossa.

Biolaakso-brändin ylläpitämiseksi tehtiin useita englanninkielisiä videoita ja esite.