|
|
|
Hankekoodi: A75138
Hankkeen nimi: RECOIN
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1452836-7
Jakeluosoite: Puuvalonaukio 2 D
Puhelinnumero: 050 341 3210
Postinumero: 04200
Postitoimipaikka: Kerava
WWW-osoite: http://www.keuke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Backman
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yrityspalvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.backman(at)keuke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3056 771
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
RECOIN -hankkeen päätavoitteena on kehittää uusmaalaisten pk-yritysten innovointikyvykkyyttä ja osaamista parantamalla niiden markkina-, tulevaisuus- ja teknologiatietoutta sekä laajentamalla kontaktiverkkoa. Tämä luo osallistuville yrityksille mahdollisuuksia innovoida tuotteita ja palveluja ydinliiketoiminnan ja kotimarkkinoiden ulkopuolelle, rohkeutta uusiin avauksiin sekä potentiaalia myös kansainvälisen t&k&i-rahoituksen kanavoitumiseen suomalaisten pk-yritysten kehittämiseen entistä vahvemmin.
RECOIN -hankkeessa luodaan systemaattinen prosessi pk-yritysten innovaatio-osaamisen ja sitä kautta innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen saattamalla suuryritysten (kannustinyritysten) markkinaymmärrys ja tulevaisuustieto yhdessä viimeisimmän tutkimustiedon kanssa uusmaalaisten pk-yritysten käyttöön. Yritysten innovaatiotoimintaa vahvistetaan laajentamalla tietoisuutta tulevaisuuden teknologioista ja sekä auttamalla tunnistamaan kannustinyritysten imussa eurooppalaisia kasvu- ja kehitysalustoja, joiden kautta kehittämistyöhön voidaan hakea lisäresursseja.
Hankkeen aikana kontaktoidaan aktiivisesti toimialueen pk-yrityksiä, vauhditetaan niiden innovaatiotoimintaa sekä pyritään poistamaan kasvun pullonkauloja. Kannustinyrityksiä kuulemalla kerätään viimeisintä markkina- ja tulevaisuustietoa, jota täsmennetään tutkijahaastatteluin. Brainstormausten, innovaatiosessioiden ja hackathonien avulla viimeisin tieto välitetään kiinnostavalla ja konkreettisella tavalla alueen pk-yritysten innovaatiotoiminnan tueksi.
Hankkeen tuloksena mukana olevien 40-50 yrityksen innovaatio- ja liiketoimintaosaaminen paranee. Ketterästä skannerointi- ja parviälytyöstä tulee pysyvä osa niiden strategiatyötä. Hankkeessa mukana olevat yritykset innovoivat kartoituksia ja avauksia uusille liiketoiminta-alueille tai uusiin markkinoihin. Ne innovoivat tulevaisuudessa toteutettavia uusia tai parannettuja tuotteita, tuotantomenetelmiä, teknologioita tai palveluita. Osa yrityksistä on innovoinut tulevissa uusissa avauksissaan tulevaisuuden teknologioita ja osa on innovoinut vähähiilisyyttä edistäviä, korkean lisäarvon tuotantomenetelmiä tai toimintatapoja. Pidemmällä aikavälillä yritysten edellytykset toimia kilpailukykyisesti kansainvälisillä markkinoilla paranevat ja ne pystyvät menestyksekkäästi kilpailemaan myös kansainvälisestä rahoituksesta hankkeidensa toteutukseen.
Mukana olevat suuryritykset kehittävät hankkeen tuloksena kannustuskilpailukykyään eli tunnistavat paremmin roolinsa alueen elinvoiman vetureina sekä hyödyntävät hackathoneista saatuja kehitysaihioita myös omassa liiketoiminnassaan. Start up -yritykset ovat saaneet kannustinyrityksiltä syötteitä uusista tuote-, palvelu- ja teknologiainnovaatioista ja niillä on valmiudet näiden liikeideoiden kaupallistamiseen. Yrityksiltä ja hankkeen toiminnasta saadut kokemukset parantavat kehittämisyhtiöiden innovaatiopalveluja ja ne pystyvät myös entistä paremmin tuottamaan syötteitä kehittämiskumppaneilleen, mm. Business Finlandin toimijoille.
Hanke edistää erityisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä sekä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Hanke tukee yhtäläisesti kaikkien sukupuolten osallistumismahdollisuuksia sen toimintaan ja se toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Itä-, Länsi- ja Keski-Uudenmaan seutujen (Lohjan, Loviisan, Porvoon, Raaseporin ja KUUMA-seudut) kehitysorientoituneet yritykset, joissa on innovaatiopotentiaalia. Yritysten liikevaihto on pääasiallisesti yli 1 M€ ja toiminta on vakiintunutta. Toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat uusiin innovaatioihin tarttuvat, nopeaa kasvua hakevat start up -yritykset.
Hankkeen pääasiallisen kohderyhmän yritykset edustavat Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiassa nimettyjä kärki- ja kasvualoja. Näissä yrityksissä nähdään myös mahdollisuuksia hyödyntää avainteknologioita (Key Enabling Technologies) innovoitaessa tulevaisuuden toimintaa ydinliiketoiminnan ja kotimarkkinan ulkopuolelle.
Hankkeen toissijaisia kohderyhmiä ovat alueen kansainväliset suuryritykset (kannustinyritykset), yliopistot, tutkimuslaitokset sekä hackathoneissa myös yrittäjäksi aikovat ja opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 434 662
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 420 859
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 620 944
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 601 226
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Järvenpää, Nurmijärvi, Sipoo, Myrskylä, Loviisa, Tuusula, Porvoo, Pornainen, Inkoo, Askola, Karkkila, Lapinjärvi, Hanko, Lohja, Raasepori, Kerava, Siuntio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| RECOIN-hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien ja ympäristöasiat otetaan hankkeen toteutuksessa huomioon hyödyntämällä resurssiviisaita työskentelyvälineitä. Hankkeessa kehitetään yritysten kestävää kasvua ja innovaatioita, jolloin materiaali- ja muu resurssitehokkuus sekä kestävän kehityksen periaatteet otetaan entistä paremmin huomioon yritysten toiminnassa. Hankkeessa mahdollistetaan mm. luonnonvaroja säästävät tuotantoon liittyvät innovaatiot, jolloin resursseja käytetään tehokkaammin vähemmällä materiaalin ja energian kulutuksella. Luonnonvaroja säästävät innovaatiot voivat olla teknologisia, mutta yhtä hyvin ne voivat liittyä palveluun tai toimintatapaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| RECOIN -hankkeen yrityskehitystyössä otetaan huomioon vähähiilisyys, ekologisuus ja resurssitehokkuus, jotka osaltaan vähentävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Osa hankkeen yrityksistä tulee todennäköisesti ottamaan käyttöön innovaatioita, jotka liittyvät uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyteen. Erityisesti tällöin ilmastonmuutokseen liittyvät riskit vähenevät. Suoraan ympäristöliiketoiminnoissa toimivien yritysten kehittäminen edistää myös tätä tavoitetta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Luonnonvarojen liikakäyttö on EU:n luonnon monimuotoisuusstrategian mukaan yksi keskeisimmistä luonnon monimuotoisuutta hävittävistä tekijöistä. Siten luonnonvarojen kestävä käyttö edistää myös luonnon monimuotoisuutta. Silloin, kun RECOIN -hankkeeseen osallistuvat yritykset tekevät innovaatioita liittyen ympäristöteknologiaan tai esim. materiaalitehokkuuteen, on sillä pidemmällä aikavälillä myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| RECOIN -hankkeella ei ole merkittävää suoraa vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun suhteen, mutta innovaatiot esim. materiaalitehokkuudessa tai ympäristöteknologiassa vaikuttavat usein myönteisesti pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan mm. kasvihuonekaasujen vähenemisenä. Siltä osin hankkeelle arvioidaan olevan välillisiä myönteisiä vaikutuksia ko. seikkoihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Mahdollisesti Natura 2000 -ohjelman alueilla toimivat RECOIN -hankkeeseen osallistuvat yritykset noudattavat lupaehtojaan eikä RECOIN -hankkeella ole tarkoitusta muuttaa niitä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Materiaalitehokkuus on yksi osa-alue, jossa hankkeeseen osallistuvat yritykset voivat tehdä innovaatioita. Esimerkiksi suuryritysyhteistyössä syntyvät uudet tuotteet tai liiketoiminnat voivat kohdistua myös sivuvirtoihin ja jätteisiin, jolloin materiaalitehokkuus paranee. Itse hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ottamalla käyttöön sähköisiä sovelluksia oikea-aikaisesti sekä minimoidaan jätteiden määrä ja suositaan kierrätystä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö on yksi osa-alue, jossa hankkeeseen osallistuvat yritykset voivat tehdä innovaatioita. Osa hankkeen yrityksistä tulee todennäköisesti ottamaan käyttöön tuotteita tai palveluita, jotka liittyvät uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyteen. Muutoinkin RECOIN -hankkeen toimenpiteissä ja yritysten innovointikyvyn kehittämisessä kiinnitetään huomiota soveltuvin osin uusiutuvien energialähteiden käyttöön, kuten sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtomuodot, jotka vaikuttavat hiilidioksidimäärien vähenemiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| RECOIN -hanke toteutetaan paikallisesti Uudenmaan alueella. Hankkeessa panostetaan paikallisen elinkenorakenteen kestävään kehittämiseen parantamalla alueella toimivien yritysten innovaatiokyvykkyyttä, mahdollisuuksia ottaa käyttöön tulevaisuuden teknologioita sekä kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Sitä kautta edistetään niiden kasvua ja kansainvälistymistä kestävältä pohjalta. Kokonaisuudessaan RECOIN -hankkeen toimenpiteiden avulla syntyvillä, oman alueensa vahvuuksia ja yhteistyöverkostoja hyödyntävillä innovaatioilla ja sitä kautta aikaansaatavalla kasvulla on merkittävä rooli paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Se on hankkeen kokonaistavoite alueellisesta näkökulmasta nähtynä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Digitaalisuus on hankkeessa merkittävä osatekijä, jonka kautta yritysten kasvun ja viennin esteitä myös puretaan. Hankkeessa mukana olevat yritykset innovoivat aineettomia tuotteita ja palveluita, kun kokevat sen oman liiketoimintansa mukaisesti keskeiseksi tavoitteeksi. Yritysten kasvua ja vientiä tukevat virtuaaliset toimintatavat edistävät uudenlaisten aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä toiminta-alueella. Uudet innovaatioalustat, digitaaliset ekosysteemit, palvelumuotoilu, monistettavat tuotteet ja palvelut on mahdollista skaalata kansainvälisiksi vientituotteiksi. Lisäksi hankkeen tulosten jakamisessa käytetään erilaisia sähköisiä toimintaympäristöjä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| ICT-palvelujen ja digitaalisten sovellutusten käyttöönotto vähentää liikkumisen tarvetta ja tehostaa logistiikkaa mikä osaltaan vähentää liikkumisen ja kuljetusten kasvihuonepäästöjä. Samoin paikallinen tiivis yritysyhteistyö vähentää liikkumista ja pienentää logistisia kuluja. Jatkossa työpaikkojen lisääntyminen hankealueella vähentää asukkaiden pendelöintitarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| RECOIN -hankkeessa toteutettava konkreettinen innovaatiotoiminta mm. hackathoneissa, innovaatiosessioissa ja brainstormauksissa luo erinomaiset mahdollisuudet niihin osallistuvien luovuuden toteuttamiselle. Välillisenä vaikutuksena kehittyvä yritystoiminta edistää laajasti koko kohdealueen hyvinvointia. Kasvuyritykset luovat työpaikkoja ja sitä kautta työllistyminen vaikuttaa yksilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen. Miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Yritysten kasvu avaa työllistymismahdollisuuksia tasapuolisesti miehille ja naisille. Hanketyöhön voi osallistua myös kansainvälistä ja monikulttuurista työvoimaa esim. hackathoneissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Kaikilla kohderyhmän innovaatiopotentiaalin kriteerit täyttävillä yrityksillä on yhdenvertainen mahdollisuus olla mukana hankkeessa ja kehittää itseään valitsemallaan tavalla. Hanketoiminta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta lisäämällä tasalaatuisia innovaatiopalveluja koko Uudenmaan alueella yrityksen sijainnista riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| RECOIN -hankkeen hackathonit ja branstormaukset mahdollistavat eri toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön. RECOIN-hankkeen kulttuurikäsitteeseen kuuluvat myös erilaiset yrityskulttuurit. Yritysten yhteinen tiimityöskentely sekä kehitysyhtiöiden yhteistoiminta rikastavat osallistujien käsitystä toistensa yrityskulttuureista ja toimintatavoista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 3 |
| RECOIN -hanke pitää esillä ympäristötietoisuutta ja lisää sitä kautta yritysten ympäristöosaamista. Ympäristöteknologia-alalla tehtävät innovaatiot edistävät sen alan kehittymistä. Yritykset voivat vaikuttaa myös vaikutuspiirissään olevien muiden yritysten ympäristötietoisuuteen. Maailmanmarkkinoilla menestyminen edellyttää ylipäänsä myös ympäristön suhteen vastuullista toimintaa. | ||
Recoin -hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa uusmaalaisten pk-yritysten edellytyksiä ja valmiuksia kasvaa ja kansainvälistyä, tukea yritysten innovaatiokyvykkyyttä sekä systematisoida kehittämisyhtiöiden innovaatiopalveluja. Hankkeen toimenpiteet kohdistuivat pääasiassa liikevaihdoltaan 1-5 miljoonan euron yrityksiin.
Tavoitteena oli, että yritysten innovaatiokyvykkyyden kasvaessa ne olisivat kyvykkäämpiä innovoimaan uusia tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka kohdistuvat uudelle liiketoiminta-alueelle tai uuteen markkinaan.
Hankkeessa vauhditettiin yritysten innovaatiokyvykkyyden kehittämistä tuomalla kehittämisyhtiöille uusia työkaluja ja -tapoja käyttöön. Hankkeen alkuvaiheessa kerättiin laaja-alaisesti tulevaisuus- ja ennakointitietoa tulevaisuuden tutkijoilta sekä isompien yritysten näkemyksiä tulevaisuudesta.
Hankkeen työkaluina käytettiin erilaisia brainstormauksia, innovaatiosessioita sekä toteutettiin hackathon-tapahtuma, jossa osallistujat haastettiin isomman yrityksen globaaleista liiketoimintanäkemyksistä kumpuavalla haasteella. Hankkeessa tiivistettiin korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa ja yhdistettiin tutkimustietoa yritysten kasvusuunnitelmiin.
Hankkeessa onnistuttiin kaikilla osa-alueilla huolimatta hankkeen alkuvaiheessa alkaneesta Covid19 -pandemiasta. Innovaatiosessioiden osalta toteutettiin sekä yrityskohtaisia että yritysryhmäkohtaisia työpajoja ja oppilaitosyhteistyötä vahvistettiin brainstormausten avulla.
Hankkeessa järjestetyssä hackathonissa johtava globaali öljyntorjuntayritys Lamor esitti yrityksille ja opiskelijoille haasteen synnyttää ideoita ja innovoida liiketoiminta- ja tuotekonsepteja maailman vesistöjen pelastamiseen muoviroskalta. Yritys pyrkii rakentamaan arvoketjun roskien keräämisestä ja lajittelusta, eri materiaalien jälleen käyttämiseen uusioraaka-aineena ja energiana. Lamor oli erittäin tyytyväinen Hackathonissa kehitettyihin innovaatioihin.
Hankkeen kokemusten pohjalta kirjoitettiin innovaatiokäsikirja, jota kehittämisyhtiöt voivat käyttää jatkossa hyödykseen yritysten kilpailukyvyn ja resilienssin kehittämisessä.
Hankkeessa testatut uudet palvelut ja hyvät käytännöt siirtyvät osaksi kehittämisyhtiöiden innovaatiopalveluja, jolloin niiden avulla voidaan vauhdittaa myös muiden yritysten kehittymistä.