Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75147

Hankkeen nimi: Energiavarastot ja lämpöpumput osana tulevaisuuden energiajärjestelmää

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20

Puhelinnumero: 029 446 2111

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tero Tynjälä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: apulaisprofessori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tero.tynjala(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 8309092

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lab-ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Energian varastointi on yksi suurimmista haasteista siirryttäessä vähäpäästöisiin uusiutuviin energiajärjestelmiin. Uusiutuvan aurinko- ja tuulienergiakapasiteetin lisääntyessä energiavarastojen avulla voidaan luoda tarvittavaa joustavuutta ja stabiiliutta lämmön- ja sähkönjakeluun. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Etelä-Karjalaan energian varastointiin liittyvä osaamiskeskittymä. Hankkeen aikana parannetaan uusiin energian varastointiteknologioihin liittyvän yritystoiminnan edellytyksiä sekä luodaan suuntaviivoja alan teollisuuden kasvulle ja pilotointiympäristöille. Hankkeella pyritään vastaamaan ja osallistumaan energiateollisuuden murrokseen luomalla kehitysalusta uusille innovaatioille ja hyödyntämään alueen osaamista mahdollisimman tehokkaasti. Etelä-Karjalassa on merkittävää puhtaaseen energiaan ja ympäristöön sekä prosessiteollisuuteen liittyvää osaamista, jonka pohjalta on mahdollista rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä kestävää kehitystä tukevaa teollisuutta tuleville vuosikymmenille.
Hankkeessa kartoitetaan Etelä-Karjalan alueella toimivat pk-teknologiayritykset, energialiiketoimijat ja energian käyttäjät, joiden liiketoimintamahdollisuuksiin uusilla energiavarastoratkaisuilla on merkitystä. Hankkeessa tuotetaan Etelä-Karjalan energiavarastoinnin Road Map, jossa kuvataan keskeisimmät teknologiat, niiden kehitystarpeet ja –mahdollisuudet, sekä alueellisen hiilineutraalin energiantuotannon että paikallisten teknologiatoimittajien vientimahdollisuuksien kannalta. Alustavasti keskeisimmiksi tulevaisuuden teknologioiksi on kartoitettu korkean lämpötilan lämpövarastomateriaalit ja lämpöpumput, joita tarkastellaan tarkemmin omina toimenpiteinään. Hankkeessa kartoitetaan myös pilot-kohteita uusien energiavarasto- ja lämpöpumpputeknologioiden testaamiseen käytännössä. Varsinainen pilotointi tehdään tämän hankkeen ulkopuolella ja sen toteutukseen haetaan rahoitusta yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Pilotoinnin lisäksi energiajärjestelmämallinnuksen avulla tarkastellaan hiilivapaata Lappeenrantaa ja energiavarastojen roolia sen toteutuksessa.
Hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisten teknologiayritysten, energialiiketoimijoiden sekä paljon energiaa käyttävän teollisuuden ja kiinteistöyhtiöiden kanssa. Tuloksia esitellään hankkeen vuosiseminaareissa. Tiedotusta hoidetaan myös alueellisen Greenreality Networkin, Lappeenrannan kaupungin elinkeino- ja yrityspalveluyksikkö Wirman sekä Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen kautta.
Hankkeessa saadaan uutta tietoa: faasimuutosmateriaaleista ja niiden toiminnasta osana lämpövarastoa, lämpöpumppujen toiminnasta yhdessä lämpövarastojen, kaukolämpöverkon, sähköverkon ja teollisten häviölämpövirtojen kanssa. Tarkastellut ratkaisut ovat osin pilotointivaiheessa ja Lappeenrannassa on useita niiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen kykeneviä yrityksiä. Hankkeen seurauksena arvioidaan syntyvän uutta energiavarastoalan liikevaihtoa useiden M€:n verran, jonka työllisyysvaikutus on kymmeniä henkilötyövuosia.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Etelä-Karjalan pk-energiateknologiayritykset, energiayhtiöt, paljon energiaa kuluttava teollisuus ja kiinteistökehitysyhtiöt. Suuri osa kohdeyrityksistä kuuluu Greenreality -verkostoon (www.greenreality.fi). Keskeisiä kohdeyrityksiä ovat mm. A. Niemi Engineering, Assi Group, Aurelia Turbines, Danfoss Editron, Elstor, Granlund, Greenenergy Finland, Itula, IVH Kampus, Lappeenrannan Asuntopalvelu, Lappeenrannan Energia, LOAS, Lappeenrannan Toimitilat, Lemin lämpö, Proheat, Suomen Yliopistokiinteistöt, The Switch.

Lisäksi hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuu Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry, jonka kautta hankkeen tulokset saatetaan keskeisten kansallisten lämpöpumpputoimijoiden hyödynnettäviksi. Luonnollisesti yhteistyötä tehdään myös Lappeenranna kaupungin ja erityisesti sen elinkeino- ja yrityspalveluyksikön Wirman kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Etelä-Karjalan kunnat ja asukkaat, jotka ovat kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta ja sen hyödyntämisestä. Hankkeen odotetaan myös synnyttävän alueelle uusia energiateknologian työpaikkoja sekä t&k&i-sektorille että teknologian myynti-, markkinointi- ja asennustehtäviin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 38 895

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 481 023

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 55 564

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Taipalsaari, Rautjärvi, Lemi, Savitaipale, Luumäki, Lappeenranta, Parikkala, Ruokolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teknologiateollisuudessa vuonna 2017 työskentelevistä 78,4 % oli miehiä ja 21,6 % naisia (Teknologiateollisuuden palkkatilastot). Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelevista vuonna 2017 miehiä oli 72,6 % ja naisia 27,4 % (Tilastokeskus), joka vastaa melko hyvin teknologiateollisuudessa työskentelevien toimihenkilöiden jakaumaa. Teknologiayritykset soveltuvat työpaikkoina aivan yhtä hyvin miehille kuin naisille, kuitenkin edelleen alan koulutukseen suuntautuneista valtaosa on miehiä. Tulevaisuudessa energiateknologia-alan työvoiman saatavuudessa voi olla haasteita, mikä voi näkyä yritysten siirtymisenä suurempiin kasvukeskuksiin. Tasa-arvon parempi toteutuminen tekniikan alalla nähdään yhtenä tärkeänä keinona saadaa osaavaa työvoimaa Etelä-Karjalan teknologiayrityksiin, samalla se myös lisää nuorten mahdollisuuksia työllistyä alueelle ja vähentää maakunnan muuttotappioita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa ja viestinnässä pyritään tuomaan energiateknologiayrittämistä ja teknologiayrityksissä työskentelemistä esille tasa-arvoisella ja sukupuolineutraalilla tavalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanke tukee uuden kestävän energialiiketoiminnan syntyä, joka tulee pitkällä aikavälillä johtamaan aiempaa kestävämpään luonnovarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Tarkasteltava energiajärjestelmä perustuu uusiutuvien energialähteiden kestävään hyödyntämiseen, jolloin esim. bioenergian tuotannossa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden ja hiilivarastojen kannalta kestävä taso ja näin edistetään luonnon monimuotisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 10
Energiavarastojen ja lämpöpumppujen avulla voidaan pienentää energiajärjestelmän hiilidioksidipäästöjä. Jo hankkeen aikana toteutettavissa pilotoinneissa on saavutettavissa selviä päästövähenemiä. hankkeen todellisten ilmastovaikutusten oletetaan kuitenkin tulevan välillisesti hankkeessa kehitettävän yritystoiminnan seurauksena.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 10
Energiavarastot ja lämpöpumput mahdollistavat lämpö- ja sähköverkkojen joustavan kytkennän toisiinsa. Tämä mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden kuten tuulen ja auringon tehokkaamman hyödyntämisen. Pääosa vaikutuksista syntyy hankkeen jälkeen mutta jo hankkeen aikana toteutettavisa pilot-kohteissa kasvatetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 10
Hankkeen keskeinen tavoite on tukea yritystoiminnan syntymistä tulevaisuuden energiateknologian kehitykseen ja käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 7
Hanke edistää tietämystä uusista energiaratkaisuista ja avaa mahdollisuuksia mm. kiinteistöyhtiöille tuotettavien uusien energiajärjestelmiin liittyvien palvelukonseptien kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Luodaan alueelle uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua. vaikutukset näkyvät pääosin välillisesti hankkeen jälkeen.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Tuodaan esille energiateknologiayrittäjyyttä positiivisella, tasa-arvoisella ja sukupuolineutraalilla tavalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 4 6
Osallistuvien tutkimuslaitosten ja yritysten osaaminen ympäristön kannalta kestävien energiaratkaisuiden osalta odotetaan kehittyvän merkittävästi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-