Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75152

Hankkeen nimi: Öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristö

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 6550 555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Justiina Halonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: justiina.halonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8514

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa luodaan öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristö testialtaineen. Testiympäristö toimii yhteisenä alustana Xamkin öljyntorjunnan soveltavalle tutkimukselle, Suomen ympäristökeskuksen ja yliopistojen perustutkimukselle, yritysten tuotekehitykselle sekä pelastusviranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen harjoittelulle. Tutkimus- ja testausympäristö kehitetään Kymen Vesi Oy:n Sunilan jätevedenpuhdistamon käytöstäpoistetun jätevesialtaan yhteyteen. Suuri, yli 6 m syvä ja halkaisijaltaan noin 30 m allas mahdollistaa täysmittakaavaiset torjunta- ja keräyslaitetestaukset ja menetelmäkehityksen, öljyn havainnointisensoreiden kehitystyön sekä eri öljylaatujen torjunta- ja vuotokäyttäytymisen tutkimuksen. Kokonaisvaltaisessa kehitystyössä huomioidaan myös öljyn talteenoton, öljy-vesiseosten erottelutekniikan ja vähähiilisten loppukäsittelymenetelmien tehostamistarpeet. Uusi tutkimusympäristö ja sen mahdollistamat menetelmät avaavat mahdollisuuksia sekä T&K&I-toiminnan laajentamiseen että kaupalliseen hyödyntämiseen, vastaavaa ympäristöä ei ole muualla.

Toimintakonsepti kehitetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa yhdessä siten, että tutkimus- ja testausympäristö palvelee valtakunnallisia ja jatkossa myös kansainvälisiä testaus- ja harjoittelutarpeita sekä tutkimusta ja tuotekehitystä pitäen Kymenlaakson öljyntorjuntakehityksen keskiössä ja houkutellen alueelle uutta toimintaa. Yritysyhteistyöhön osallistuu yrityksiä öljyntorjunnan eri segmenteiltä: torjuntalaitekehityksestä, puomivalmistajilta, imeytystuotteiden valmistajilta ja öljynhavainnointitekniikkaa, jätteenkäsittelyä ja välivarastointikapasiteettia tarjoavilta yrityksiltä sekä energiayhtiöiltä.

Hankkeen aluksi varmistutaan ympäristöturvallisuuden edellyttämistä varotoimista (mm. altaan suojaus, pinnoitus ja tarkastuskaivot). Altaan nykyiset kevyet sisäpuoliset rakenteet puretaan ja allas vuorataan geomembraanilla betonirakenteen suojaamiseksi. Tämän jälkeen allas varustetaan kulkusilloilla tai vastaavilla rakenteilla turvallisen työskentelyn takaamiseksi. Allas voidaan lisäksi varustaa liikuteltavilla väliseinämillä ja propulsiolaitteistolla virtausolosuhteiden mallintamiseksi. Tutkimustoiminnan tukena hyödynnetään vedenalaista kuvaamista. Havainnointitekniikan tutkimuksessa voidaan hyödyntää hakijan omia ja toimijoilla olevia RPAS-laitteistoja. Pilotoinneissa testattavat torjuntavälineet ja -laitteet tulevat kultakin toimijalta itseltään. Hakija vastaa toiminnassa käytettävien öljylaatujen hankinnasta sekä öljyn välivarastointiin liittyvistä järjestelmistä. Allas katetaan aina, jos vaarana on lintujen tahriintuminen. Laite- ja menetelmätestien jälkeen altaaseen laskettu öljy kerätään pois, ja veden laatu analysoidaan näytteenotolla. Samaa öljyä voidaan hyödyntää useammassa testissä, ja hankkeen loppupuolella omasta toiminnasta syntynyt öljyjäte hyödynnetään kestävän ja vähähiilisen öljyvahinkojätteen loppukäsittelyn menetelmäkehityksessä.

Hankkeen tuloksena syntyy öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristö ja siinä pilotoidut tutkimus-, testaus- ja harjoituspalvelut ja pilottien tuottama erityisosaaminen. Laite- ja menetelmäkehitys sekä uuden tiedon tuottaminen eri öljytuotteiden käyttäytymisestä lisäävät torjuntaosaamista, nopeuttavat oikean torjuntamenetelmän valintaa öljyvahinkotilanteessa ja vähentävät näin öljyvahingon haittavaikutuksia. Oikealla öljyllä tehdyt torjunta- ja menetelmätestaukset sekä muut pilotit tuottavat toimiviksi todennettuja toimintamalleja, jotka voidaan siirtää yritysten kehitystyöhön ja öljyntorjuntaviranomaisten valmiussuunnitelmiin. Myös toiminnassa syntyvän öljyisen materiaalin käsittely ja kustannusvaikutus antavat ainutlaatuista tietoa öljyonnettomuuden aikaiseen toimintaan ja siihen varautumiseen. Samalla konkretisoituu kaluston ja varusteiden dekontaminaation edellyttämät toimenpiteet, välineet ja tilatarpeet.

Suomesta puuttuu mahdollisuudet testata ja harjoitella öljyntorjuntaa oikealla öljyllä. Tämä on koettu merkittäväksi rajoitteeksi todellisen torjuntakyvyn hankkimiseksi. Lisäksi sekä laboratoriotestein että maailmalla sattuiden öljyvahinkojen tuloksena on todettu, etteivät nykyiset raskaille öljylaaduille kehitetyt öljyntorjunta- ja keräysmenetelmät sovellu uusille, kevyemmille tai biopohjaisille polttoaineille. Öljyonnettomuuden riskin arvioidaan kuitenkin kohonneen, ja on yhä todennäköisempää, että vuotoaine on kevyttä tai biopohjaista tuotetta. Hankkeen tavoitteena on edistää uusien polttoaineiden ja -nesteiden käyttöönottoa pienentämällä niiden vahinkoriskiä torjuntamenetelmiä kehittämällä. Lisäksi tuetaan öljyjätteen vähähiilisten loppukäsittelymenetelmien kehitystä sekä vahinkojätteen hyötykäyttöä horisontaalisten periaatteiden ja kestävän kehityksen mukaisesti.

Kymenlaaksossa tehty pitkäjänteinen pelastustoimen ja korkeakoulun välinen yhteistyö öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi antaa hyvät lähtökohdat hankkeen onnistumiselle. Vaikuttavuudessaan ainutlaatuista torjuntaosaamisen kehitystyötä on tehty muun muassa SÖKÖ-hankkeiden kautta vuodesta 2003 nykyhetkeen sekä SCAROIL-hankkeiden kautta vuosina 2016-2018. Hankkeissa kehitetyt öljyntorjunnan toimintamallit on otettu käyttöön valtakunnallisesti. Kymenlaakson rooli öljyntorjunnan kehittäjänä on ollut siten pitkään kansallisesti merkittävä. Uusi tutkimusympäristö mahdollistaa seutukunnan profiloitumisen myös kansainvälisesti.

Öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristö testialtaineen jää pysyväksi osaksi Xamkin ja yhteistyökumppaneiden TKI-infraa. Suomessa Xamk on ainoa korkeakoulu, joka tarjoaa operatiivisen öljyntorjunnan tutkimus- ja kehitystyötä sekä öljyntorjuntakoulutusta. Öljyntorjunta on valittu yhdeksi Xamkin TKI-kärjeksi ja uuden tutkimusympäristön avulla toimintaa voidaan kehittää valtakunnalliselta tasolta kansainvälisesti merkittäväksi. Hanke on Xamkille strategisesti tärkeä ja siinä yhdistyy uudella tavalla usean vahvuusalan osaaminen: Xamkin merenkulkualan öljyntorjuntaosaaminen ja metsä-, energia- ja ympäristöalan erotustekniikka-, päästömittaus- ja materiaalitestausosaaminen, ja lisäksi hankkeessa on mahdollista hyödyntää Xamkin Kuitulaboratorion prosessikameratekniikkaa kuvaamaan öljyn vuotokäyttäytymistä sekä torjunta- ja keräyslaitteiden toimivuutta vedessä sekä veden ja jään alla. Testiympäristön pilotoinnin jälkeen tavoitteena on jatkaa toimintaa yhtenä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusyksiköistä, ja luoda näin uusia työpaikkoja alueelle.

Kestävän kehityksen lisäksi Euroopan aluekehitysrahaston linjaamat horisontaaliset periaatteet sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeessa noudatetaan Xamkin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka on linjassa rakennerahasto-ohjelman tavoitteiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Öljyntorjunta-alan yritykset, jätealan yritykset, torjuntaviranomaiset, pelastuslaitokset, erityisesti alueellinen pelastuslaitos, mutta myös muut pelastustoimialueet, rajavartiolaitos, ympäristöhallinto mm. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja Suomen ympäristökeskus sekä alueen kaupungit ja kunnat jälkitorjuntaviranomaisina. Tutkimusyhteistyöhön osallistuvat yliopistot ja Merikotka tutkimusverkosto, mm. Helsingin yliopisto. Sensorikehitystyössä VTT ja pienoiskopteritoimijat (RPAS, drone).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Varustamot, merenkulun viranomaiset, energiayhtiöt, öljyntorjuntaan linkittyvät vapaaehtoisjärjestöt, rannikon asukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 144 476

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 38 817

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 338 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 53 863

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan

Kunnat: Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sunilantie 10

Postinumero: 48900

Postitoimipaikka: Kotka

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Horisontaalisten periaatteiden toteutumista on selvitetty kartoittamalla toimintaympäristön ja työmarkkinoiden sukupuolten mukaista jakautumista. Lisäksi tutustuttu Xamkin Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, sekä Baltic Gender -hankkeen (Horizon 2020) suosituksiin tasa-arvoisen urakehityksen tukemiseksi ympäristötutkimuksessa ja erityisesti merentutkimuksessa (Uusitalo, L., Rantajärvi, E. and Valve, H. (2017) Guidelines for Gender Equality Plans as a part of marine research proposals and project plans). Hanke kohdistuu pääasiassa pelastus- ja ympäristöalaan. Pelastusala on perinteisesti hyvin miesvaltainen suurelta osin operatiivisen työn fyysisyyden vuoksi. Pelastusopisto on tilastoinut naisten osuuden päätoimisesta pelastuslaitosten henkilöstöstä Suomessa vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2016 pelastuslaitosten päätoimisesta pelastushenkilöstöstä oli vain noin 1,2 % naisia. Vuodesta 2013 naisten määrä on kasvanut 15 henkilöllä ja prosentuaalinen osuus on kaksinkertaistunut 0,66 prosentista kokonaishenkilömäärän vähettyä. Hienoista kasvua naisten määrässä on kolmen saatavilla olevan tilastovuoden perusteella havaittavissa, mutta kokonaismäärään verrattuna naisten osuus on edelleen hyvin pieni. (Pelastustoimen taskutilastot 2010-2014, 2011-2015 ja 2012-2016.) Myös ammattikorkeakoulutuksen ympäristöala on miesvaltainen (57 % miehiä), mutta yliopistotasoisen Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus taas on lievästi naisvaltainen (53 % naisia)(Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, Opiskelijatutkimus 2017. EUROSTUDENT VI-tutkimuksen keskeiset tulokset).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Xamkin Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti huomioidaan tasapuolisuus projektitiimin kokoonpanossa ja palkkauksessa (palkkaus tehtävänkuvan mukaan). Hankkeen ohjausryhmään pyritään ottamaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Hankkeessa suunniteltu toiminta ei itsessään ole sukupuoleen sidottua tai toista sukupuolta suosivaa. Altaan ja testiympäristön rakenteissa huomioidaan nosto-, paino- ja ulottuvuus siten, ettei fyysiset rajoitteet määrittele työn tekemistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 10
Uudet menetelmät ja laitekehitys tukevat uusiutuvien ja biopohjaisten polttoaineiden käyttöönottoa lisäämällä tietoa niiden ominaisuuksista ja vähentämällä niiden vahingoista aiheutuvaa haittaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 10
Energiankulutus ja päästöt. Tutkitaan vaihtoehtoja syntyvän jätteen hävittämiseen vähähiilisyyden näkökulmasta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 10
Monimuotoisuuden turvaaminen ympäristövahingon nopealla torjunnalla sekä kohteeseen ja sen lajistoon soveltuvalla keräysmenetelmällä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 10
Testiallas lisää tietoa ja osaamista, jonka edesauttaa ympäristövahinkojen nopeaa hallintaa, jolloin öljypäästön vaikutusaika, liukeneminen vesifaasiin, imeytyminen maaperään ja haitallisten yhdisteiden haihtuminen minimoidaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 4
Lintualueiden huomiointi, altaan kattaminen lintujen öljyyntymisriskin poistamiseksi. Torjuntaosaamisen kasvun vaikutus luonnon suojaamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Varmistetaan öljyjätteen oikeat keräysmenetelmät ja öljyjätteen lajittelu, jolla vähennetään syntyvän jätteen määrää ja jätteen loppukäsittelyn kuormitusta. Vahinkojätteen hyötykäytön suunnittelu. Resurssiviisaan jätteenkäsittelyn tutkimus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Biopohjaisten polttoaineiden käytön tukeminen. Öljyn ominaisuuksien ymmärtäminen erityisesti bio- ja uusiutuvien polttoaineiden osalta lisää ko. aineiden ympäristöturvallisuutta ja käyttöä. Öljyjätteen hyötykäytön suunnittelu.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Kymenlaakson elinvoimaisuuden edistäminen, osaamisen vahvistuminen alueella. Tuotekehitysmahdollisuudet lisäävät alueen kiinnostavuutta öljyntorjunnan laite- ja menetelmäkehittäjien silmissä. EU-rahoituksen kotouttamisen paremmmat mahdollisuudet TKI-työn vahvistuessa ja tutkimusmenetelmien lisääntyessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Ympäristöosaaminen. Edesauttaa uuden tiedon ja osaamisen syntymistä Suomeen.
Liikkuminen ja logistiikka 9 10
Meriliikenteen riskien minimointi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 10
Öljyntorjuntaosaamisen myötä turvallisuutta ja toimintaohjeita toksisen, karsinogeenisen ja mahdollisesti syttyvän ja räjähdysvaarallisen vahinkoöljyn torjuntaan ja käsittelyyn sekä päästöstä aiheutuvien terveydelle haitallisten yhdisteiden haihtumisen hallintaan.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 7
Poikkeuksellisten tilanteiden hallinta, ympäristöturvallisuus.
Kulttuuriympäristö 0 2
Aluetta vahvasti leimaavan merenkulkukulttuurin perinteiden jatkaminen ja edistäminen. Välillisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden huomioiminen ranta-alueen ympäristövahinkojen torjunnassa ja riskikartoituksessa
Ympäristöosaaminen 10 10
Uutta tietoa biopohjaisten ja uusiutuvien polttoaineiden vuotokäyttäytymisestä ja torjunnasta, mahdollistaa uusien ympäristötekniikoiden kehittämisen. Vahvempaa öljyntorjuntaosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-