Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75154

Hankkeen nimi: AutoMate - Alusten sähkö- ja automaatiojärjestelmien etäseuranta sekä tilannekuvan välittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Justiina Halonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: justiina.halonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8514

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

AutoMate-hankkeen tavoitteena on pilotoida uutta teknologiaa alusten sähkö- ja automaatiojärjestelmien etäseurantaan ja tilannekuvan välittämiseen, jotta voidaan tukea vanhojen, konventionaalisten alusten energiatehokkuutta, vähäpäästöisyyttä ja turvallisuutta. Hankkeessa luodaan etäseurannan testaus- ja kokeilualustat yhdessä yritysten kanssa hyödyntäen valmiina olevat sähkö- ja automaatiotekniikan laboratorioympäristöt ja soveltuvat simulaatiolaitteet, sekä pilotoidaan niiden käyttö yrityslähtöisillä toimeksiannoilla. Hanke tähtää tilanteeseen, jossa maista käsin voidaan etänä seurata ja analysoida merellä liikkuvan aluksen toimintoja. Etäseuranta ja tilannekuvan välittäminen kohdistuvat sekä aluksen komentosiltatoimintoihin että konevalvontadataan. Tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan tarkastella kahdella hankkeessa kehitettävällä alustalla: sähkötekniikan laboratoriotilassa automaatiojärjestelmän ja komentosiltasimulaattorissa hankkeessa luotavan tiedonsiirtoyhteyden välityksellä. Tiedonsiirron mahdollistavaa yksittäistä tekniikkaa on olemassa, mutta tiedon kokonaisvaltainen välittäminen, esittäminen ja analysointi edellyttävät soveltamista. Tiedonsiirtoyhteyden rakentaminen tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata uusia sovelluksia ja komponentteja ennen niiden viemistä liiketoimintaympäristöön. Samalla se mahdollistaa datan, alusten kyberturvallisuuden ja tietoturvan analysoinnin ja tutkimuksen sekä lisää varustamojen valmiuksia digitalisaation ja automatisaation muuttaessa merenkulun toimintaympäristöä. Yhteinen toiminta-alusta mahdollistaa turvalliset kokeilut, tuotekehitystyön sekä tarjoaa uusia taitoja älykkääseen erikoistumiseen; erityisesti digitalisaation ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoon vanhoissa aluksissa. Hanke tukee meriliikenteen turvallisuutta, resurssitehokuutta ja vähähiilisyyttä automatisaation myötä lisääntyvän älykkyyden kautta. Hanke edistää kestävää merenkulkua tarjoamalla kehitysalustan juuri suuripäästöisimpien, eli vanhojen alusten toimintakyvyn parantamiseksi. Suomessa käynnissä olevat muut tutkimus- ja kehittämistoimenpiteet keskittyvät uuden alussukupolven, autonomisten alusten ja etäseurannan kokonaisjärjestelmien kehittämiseen. AutoMate-hanke poikkeaa meneillään olevista kehityshankkeista etsimällä ja testaamalla sovelluksia, jotka olisivat käyttöönotettavissa vanhoissa aluksissa.

Euroopan aluekehitysrahaston linjaamat horisontaaliset periaatteet, kestävä kehitys, sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeessa noudatetaan Xamkin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka on linjassa rakennerahasto-ohjelman tavoitteiden kanssa.

Kokeilualustalla tehtyjen pilottien ja tuotekehityksen kautta hankkeella on alusten energiatehokkuutta nostava sekä ympäristövaikutuksia vähentävä vaikutus, jotka molemmat tukevat kestävää kehitystä ja luonnonvarojen riittävyyttä; energiansäästö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Etäseuranta ja automatisaatio myös lisäävät merenkulun turvallisuutta, kun älykkyys ja digitalisaatio vähentävät inhimillisistä virheistä johtuvia riskejä. Automaatisaation ja digitalisaation lisääntymisellä saattaa olla potentiaalia myös tasapainottaa merenkulku- ja logistiikka-alan miesvaltaisuutta fyysisen työn vähentyessä, mikä lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta alalla. Älykäs logistiikka, digitalisaatio ja automaatio, meriliikenteen energiatehokkuus, vähäpäästöisyys ja turvallisuus ovat yhteneviä myös Kymenlaakson maakuntaohjelman, Kymenlaakson älykkään erikoistumisen RIS3-strategian ja Itämeristrategian tavoitteiden kanssa.

Teknologian sovelluskehityksen mahdollistamiseksi tavoitellaan rinnakkaista investointihanketta (hakemusnumero 306676).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat varustamot, etäseuranta-, sähkö- ja automaatiojärjestelmien sekä
komentosilta- ja konevalvomorakenteiden laitevalmistajat, jotka ohjaavat ja tukevat tiedonsiirtoyhteyden luomista ja pilotoivat tuotteitaan sekä saavat uutta osaamista.

Kohderyhmään kuuluvat myös automatisaation edelläkävijät, mm. VTT, OneSea* ja Rajavartiolaitos. Näiden tahojen kanssa tehdään yhteistyötä parhaiden käytänteiden jakamiseksi ja soveltuvien tiedonsiirtomenetelmien arvioimiseksi, jolloin myös oppilaitos/yritys -yhteistyö vahvistuu. Hanke tuottaa myös uutta asiantuntijuutta merenkulun digitalisaatioverkostoihin.


*DIMECC Oy:n OneSea-ekosysteemi tähtää merenkulun autonomisten ratkaisujen kehitysyhteistyöhön, siihen ovat liittyneet mm. ABB, Rolls-Royce ja Wärtsilä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Sidosryhmiin kuuluvat myös merenkulun koulutusta valvova viranomainen Merenkulun turvallisuusvirasto Trafi ja
muut merenkulun viranomaiset, kuten Väylä ja FinnPilot Pilotage hankkeen toteuttamista ohjaavina asiantuntijoina. Lisäksi tiivistä tutkimusyhteistyötä tehdään Merikotka-verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa. Hanke avaa mahdollisuuksia lisätä tutkimusyhteistyötä erityisesti Aalto yliopiston kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 81 245

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 41 028

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 177 444

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 58 611

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan

Kunnat: Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suunnitteluvaiheessa tutustuttiin Xamkin Tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan sekä arvioitiin automatisaation tuomaa muutosta miesvaltaiseen merenkulkualaan fyysisen työn vähentyessä. Hankesuunnittelun pohjaksi etsittiin tietoa toimintaympäristön sukupuolijakaumasta. Merenkulku ja logistiikka-ala ovat tutkitusti miesvaltaisia. Tilastokeskuksen koko maata koskevasta työvoimatutkimuksesta (2012) löytyy toimialaluokka "kuljetus ja varastointi", jonka alla työntekijöistä naisia on 21%. Alueellisia tilastoja tai erityisesti PK-yrityksiin kohdistuvia tilastoja ei ole ilmaiseksi saatavilla, mutta ei ole syytä olettaa, että sukupuolijakauma Kymenlaaksossa merkittävästi poikkeaisi maan keskiarvoista. Tilastollisesti koko kuljetus- ja varastointiala työllistää Suomessa 30 000 naista ja 114 000 miestä (Tilastokeskus 2014). Sama sukupuolijakauma näkyy tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla AMK:ssa: alan opiskelijoista oli 86% miehiä v. 2015. Sama jakauma näkyy teknillisissä tutkinnoissa; esimerkiksi teknillistieteellisen yliopistotutkinnon on suorittanut vain 24 % naisista, kun miesten osuus on 76 %. (Suomen virallinen tilasto 2015. Ammattikorkeakoulukoulutus, verkkojulkaisu. ISSN 1799-0033. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/akop/2015/akop_2015_2016-04-19_tie_001_fi.html[Viitattu: 28.2.2019]. Yrittäjyyttä puolestaan tarkasteltaessa yrittäjistä oli naisia 32% ja miehiä 68% (Tilastokeskus 2014, Naiset ja miehet Suomessa 2014). Yleisesti näistä luvuista voidaan todeta sekä kohderyhmän miesvaltaisuus ja samalla teknologioista kiinnostuneiden nuorten (opiskelijoiden) yhtäläinen miesvaltaisuus.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Xamkin Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti huomioidaan tasapuolisuus projektitiimin kokoonpanossa ja palkkauksessa (palkkaus tehtävänkuvan mukaan). Hankkeen ohjausryhmään ja pilotteihin pyritään ottamaan tasapuolisesti mukaan sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Lisää meriliikenteen energiatehokkuutta. Mahdollistaa tutkimus-, testaus- ja opetustilanteiden siirron aluksilta maalla sijaitsevaan toimipisteeseen, jolloin siirtymät vähenevät.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 10
Vähentää meriliikenteen pakokaasupäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 8
Lisää merenkulun turvallisuutta ja ennaltaehkäisee merionnettomuuksia, joista voisi olla suuret ympäristövaikutukset (kuten öljyvahingoista).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 10
Lisää merenkulun turvallisuutta ja ennaltaehkäisee merionnettomuuksia, joista voisi olla suuret vaikutukset vesiympäristöön. Vaikutuksia energiankulutukseen ja päästöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Yleisesti merenkulun ympäristöystävällisyyttä tukemalla
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Tuetaan ennaltaehkäisevää huoltoa ja kunnossapitoa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 10
Uusi osaaminen tukee energiatehokkuutta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Alueen erikoisosaamisen säilyminen ja kehittyminen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Edesauttaa Suomen asemaa älykkään merenkulun ja automatisaation edelläkävijänä
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Meriliikenteen digitalisaatio- ja automatisaatiokehityksen tukeminen, älykäs logistiikka
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Lisää merenkulun työturvallisuutta
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Uudenlaisten automaatiotekniikoiden edistäminen fyysisesti raskaan työn vähentämisessä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Poikkeuksellisten hätätilanteiden hallinta, ympäristöturvallisuus. Ei vaikutusta kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 3 5
Kymenlaakson alueen merenkulkuperinteen jatkaminen
Ympäristöosaaminen 10 10
Merenkulun turvallisuuden ja energiatehokkuuden kautta ympäristövaikutusten vähentäminen ja merenkulun ympäristöosaaminen lisääntyminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-