|
|
|
Hankekoodi: A75158
Hankkeen nimi: Mission Zero Foodprint
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Forum Virium Helsinki Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2170029-2
Jakeluosoite: Unioninkatu 24
Puhelinnumero: 0407440067
Postinumero: 00130
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.forumvirium.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Spilling
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.spilling(at)forumvirium.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840744 8831
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Mission Zero Foodprint -hankkeen päätavoitteena on kehittää ja uudistaa pienten ravintola- ja ruokapalveluyritysten liiketoimintaa sekä tuotteita resurssiviisaammaksi ja kohti hiilineutraaliutta, sekä vahvistaa alan yritysten välistä yhteistyötä ja ympäristöystävällistä imagoa.
Tällä hetkellä ruoka aiheuttaa suomalaisten kasvihuonepäästöistä noin 16 %. Sitran mukaan kuitenkin vain kolmannes kuluttajista pyrkii minimoimaan ruokavalionsa ympäristövaikutuksia ja sama määrä ei näin tee. Samalla vain noin 18 % kertoo pyrkivänsä valitsemaan ravintolassa ilmastoystävällisen aterian. Ravitsemisyrityksiä on Suomessa yli 10 000, ja suomalaiset syövät vuodessa kodin ulkopuolella lähes 900 milj. ruoka-annosta (LUKE 2015 tilasto). Ravintolaruokailun kysyntä on myös ollut jatkuvassa kasvussa. Tuotevalikoimat kasvavat ja uusia myös hyvinkin pitkälle erikoistuneita ruokapalveluyrityksiä perustetaan. Kun huomioidaan ruuan koko ketju alkutuotannosta ravintola-asiakkaan lautaselle, kyseessä on kulinaaristen nautintojen lisäksi myös merkittävä CO2-tekijä. Hiilijalanjälki kertoo tuotteesta tai palvelusta sen, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen elinkaaren aikana syntyy. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan esimerkiksi lounaan keskiverto hiilijalanjälki on noin 1 kg CO2.
Hiilijalanjälkeä on haastavaa arvioida tarkasti. Kokonaishiilijalanjälkeen vaikuttaa niin ravitsemisyrityksen energiankulutus, käytetyt raaka-aineet, kuin esimerkiksi syntynyt ruokahävikkikin. Energian osalta Motivan mukaan ravintoloissa prosessien tehostamisella voidaan saavuttaa jopa 60 % säästö. MaRa:n mukaan energiakulujen pieneneminen parantaa ravitsemustoiminnan kannattavuutta ja näkyy tuloksessa. Ekokompassi -hankkeessa laskettiin keskimääräisen ravintolan (85 annosta/vrk) sähkönkulutukseksi 130 kWh/vrk, mikä tekee keskimäärin 1,49 kWh/annos. Jos tämän esimerkkilaskelman mukaan hankkeen kohderyhmänä olevat 50 ravitsemisalan yritystä kukin säästäisivät 20 % vuotuisesta energiantarpeestaan, tarkoittaisi se 325 MWh:n vähennystä vuodessa. Ruokahävikin osalta puolestaan on laskettu, että keskimäärin sitä syntyy ravintoloissa noin 15-17 kg henkilöä kohden/vuodessa (Hartikainen ym. 2013a). Luonnonvarakeskuksen mukaan ravintolasektorilla noin viidesosa syötäväksi tarkoitetusta ruuasta päätyy biojätteeseen.
Forum Virium ja Laurea-ammattikorkeakoulu alueen innovaatiotoimijoina haluavat viedä pääkaupunkiseudun ravitsemisalan kehitystä kestävällä tavalla eteenpäin ja hankkeen kautta mahdollistaa pientenkin yritysten mukaanottamisen yhteiseen kehityspolkuun. Hankkeen avulla kootaan laaja joukko alueen ravitsemusalan yrityksiä, kehittäjiä ja sidosryhmiä yhteen kehittämään ravitsemusyrityksen koko tuotantoprosessia hyödyntämällä hankkeessa kehitettäviä uusia digitaalisia ratkaisuja ja palvelumuotoiltuja toimintamalleja liiketoiminnallisesti kannattavalla tavalla. Näin toisaalta vahvistetaan kohderyhmän yritysten energia- ja resurssitehokkuutta ja samalla myös kaupallisesti kannattavampaa yritysimagoa.
Hankkeen tulokset saavutetaan seuraavin keinoin:
1. Luodaan ravintola- ja ruokapalveluyritysten sekä asiantuntijoiden ja kummiyritysten yhteiskehittämisen kautta avoimesti saataville tuleva resurssiviisas ja hiilineutraaliuteen tähtäävä ravintoloiden toimintamalli.
2. Toimintamalli pitää sisällään myös älykkäiden digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen ja kehittämisen. Näin tuotettujen mittarien ja indikaattorien avulla ravintoloiden hiilijalanjälkeä ja resurssitehokkuutta kyetään ohjaamaan liiketoiminnan valintojen, esimerkiksi raaka-ainehankintojen, energiaratkaisujen tai esimerkiksi reseptiikan, muutosten kautta.
3. Yritysten ympäristöystävällistä imagoa vahvistetaan kilpailuedun lisäämiseksi. Kohderyhmän yritysten kehittyvää hiilineutraaliutta, energiatehokkuutta ja resurssiviisautta tuodaan esille visuaalisten elementtien kautta kuluttajapalveluissa, ja näin pyritään myös vaikuttamaan välillisesti kuluttajien valintoihin.
4. Lisätään toimijoiden kansainvälistä verkottumista alan uusimman tiedon ja osaamisen hankkimiseksi, tiedon levittämiseksi sekä uusien yhteistyömuotojen kehittämiseksi alan toimijoiden kesken.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on saada hankkeessa rakennettua toimintamallia skaalattua kymmeniin yrityksiin, myös toiminta-alueen ulkopuolelle, ja sitä kautta laajemmin muutettua ravintola- ja ruokapalvelualan yritysten toimintaa todennetusti hiilineutraalimmaksi, sekä aikaansaada myös mittaroituja energiansäästöjä. Samalla tavoitteena on välillisesti vaikuttaa kuluttajien tietoisuuteen ravintoloiden ja ruokapalveluyritysten hiilineutraaliudesta ja ympäristöystävällisyydestä ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan heidän tekemiin valintoihin ja ostopäätöksiin. Hankkeen puitteissa kehitettävät työkalut ja toimintamalli tarjoavat kilpailuetuja resurssiviisaille ravintoloille ja vahvistavat ravitsemusyritysten muutosta kiertotalouden suuntaan.
Hanke tukee hyvin Rakennerahasto-ohjelman erityistavoite 3.1:sen tavoitteita, joissa korostetaan muun muassa pk-yritysten toiminnan ja tuotteiden resurssitehokkuutta esimerkiksi tuotantoprosessien kehittämisen kautta. Rakennerahasto-ohjelmassa nostetaan esille myös verkottumisen tuoma lisäarvo ja yksi tämän hankkeen tausta-ajatuksista onkin ollut mahdollistaa myös pienille yrityksille tällainen yhteiskehitystoiminta, minkä tuloksia he eivät yksin pystyisi välttämättä saavuttamaan. Hanke tukee hyvin myös Uudenmaan Älykkään erikoistumisen strategiaa erityisesti resurssi- ja energiatehokkuuden lisäämisen ja hiilineutraaliustavoitteiden kautta (Urban Cleantech) sekä kaupunkinäkökulman kautta myös Ihmisten kaupunki -teemaa. Samalla hanke tukee yritysten liiketoiminnan kehittämistä sillä kuten Älykkään erikoistumisen strategiassa todetaan, kehittyvien tiedonkeruu- ja analysointimenetelmien myötä toiminta ja päätöksenteko muuttuvat, ja tiedon hyödyntämisestä tulee yhä merkittävämpi kilpailutekijä.Yhtä lailla hanke tukee hyvin esimerkiksi Hiilineutraali Helsinki 2035-toimenpideohjelmaa energiatehokkuusnäkökulmallaan, samoin hanke tukee myös Espoon ja Vantaan hiilineutraaliustavoitteita 2030. Hanke tukee myös Itämeristrategiaa, jossa nostetaan esille yritysten kasvun tavoitteet, sekä alueen vaurauden ja hyvinvoinnin edistäminen ja keinoina muun muassa digitaalisuus ja älykkäät ratkaisut.
Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu myös Rakennerahasto-ohjelman horisontaaliset tavoitteet niin sukupuolinäkökulman, kuin erityisesti kestävän kehityksen edistämisenkin kannalta. Hankkeen toiminta ja syntyvät ratkaisut sekä työkalut hyödyttävätkin niin nais- kuin miesvetoisia ravitsemusyrityksiä. Hankkeen toiminnassa huomioidaan ao. alojen sukupuolipainottuneisuuden näkökulmat ja pyritään tuottamaan sellaisia ratkaisuja, joissa molempien sukupuolten näkökulmat tulee huomioitua.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on pääkaupunkiseudulla toimivat ruokaravintolat ja muut ruokapalvelutoimijat, joista hankkeen toimintaan tavoitellaan mukaan 50 pk-yritystä. Hankkeen pilottien (10:ssä yrityksessä) ensisijaisena kokeilualueena toimii Kalasataman alue sen runsaan ravintolatoiminnan vuoksi. Lisäksi yrityksiä osallistuu myös muualta pääkaupunkiseudulta, kuten esimerkiksi Antell-Ravintolat.
Kohderyhmän yritykset tavoitetaan olemassa olevien verkostojen ja yhteistyöryhmien kautta. Forum Viriumin Fiksu Kalasatama ja muut vastaavat hankkeet ovat tuoneet hyvän rajapinnan myös tuon alueen ravintola-alan yrityksiin. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös Tukkutorin yritysverkoston kanssa. Kompakti pilottialue mahdollistaa kohderyhmän yritysten fyysisen saavutettavuuden helposti. Laurea tukee yritysrekrytointia hyödyntäen BarLaurean LivingLabin monipuolisen ravintola-ala -yhteistyön, sekä mm. Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta- ja Lähiruokaa Uudeltamaalta - hankkeiden myötä rakentuneita vahvoja verkostoja uusmaalaisten ammattikeittiöiden kanssa.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ravintolapalveluita käyttävät kuluttajat, sekä ravintolapalveluita ostavat yritykset, muiden alueiden ravintola- ja ruokapalveluyritykset ja ravintolaketjut, sekä kaupungit. Hanke tarjoaa myös kaupungeille näkökulmia erityisesti siihen, miten pk-yrittäjät voidaan ottaa aktiivisina kumppaneina mukaan kehittämään kestävää kaupunkia ja sen palveluita.
Välillisinä kohderyhminä ovat myös hiilineutraalisuuden ja kestävän toiminnan mittarointiin, visualisointiin ja tukemiseen, tai kuluttajarajapintaan digitaalisia ratkaisuja ja applikaatioita kehittävät yritykset, joille hanke tarjoaa alustan kehittää ja kokeilla yhdessä hyödyntäjien kanssa, ja näin luoda myös uutta liiketoimintaa.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ravintola- ja ravitsemusalan oppilaitokset ja opiskelijat uuden tiedon ja kokeilujen tulosten hyödyntäjinä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 267
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 370 267
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 528 955
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 528 955
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitettävissä toimintamalleissa ja ratkaisuissa korostuu raaka-aineiden kestävä käyttö ravintolapalveluiden tuotannossa, sekä myös lähituotannon käytön edistäminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitettävät työkalut vaikuttavat ravintolapalveluita tuottavien toimijoiden hiilineutraalien toimintamallien käyttöönottoon ja tekevät tämän näkyväksi myös kuluttajille. Hanke vaikuttaa myös kuluttajien käyttäytymiseen ja vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia riskejä myös välillisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Hanke edistää hiilineutraalin kaupungin tavoitteita ja näin vahvistaa osaltaan positiivisia olosuhteita myös kasvillisuudelle, eliöille ja luonnon monimuotoisuudelle | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Hanke edistää energiansäästöjä ja hiilineutraaliutta ravitsemustoimialalla. Osa yrityksistä sijaitsee myös hyvin lähellä luontoa (esim. ranta-alueet). Näin ollen uudet toimintatavat ja mittaroinnin välineet edistävät välillisesti myös maaperän puhtautta. Yhtä lailla syntyvät energiansäästöt edistävät kaupunkien päästövähennystavoitteita. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kohdennu Natura 2000 -alueille | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Hankkeen työkalut pyrkivät vähentämään esimerkiksi ravintolatoiminnan hävikkiä, ja lisäksi otetaan käyttöön kestäviä malleja toimintaan liittyen. Nämä voivat liittyä esim käytettäviin astioihin (esim. vähemmän kertakäyttöä, enemmän biohajoavia materiaaleja). Samalla hanke edistää kiertotalousajattelua. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 7 |
| Tavoitellut energiansäästöt hiilijalanjäljen vähentämisen kautta edellyttävät yritysten pohdintaa myös käytettävien energialähteiden laadusta. Uusiutuvien energialähteiden käyttö voi näkyä esim. ravintolatoiminnan logistiikkaketjussa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen kohderyhmänä ovat pienet ravintola-alan toimijat ja ja hanke edistää näiden kestävän kehityksen toimintaa pääkaupungiseudulla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeen kohderyhmän yritykset tuottavat ravintola- ja ruokapalveluita, mikä kokonaisuutena, fyysisen ruuan lisäksi, pitää sisällään aineettoman ravintolakokemuksen ja -elämyksen. Hankkeen päätavoite on hiilineutraalutta tukevien ja resurssiviisaiden ratkaisujen ja toimintamallien tuominen kohderyhmän yritysten arkeen mikä tarkoittaa myös tarjottavan ravintolakokemuksen kehittämistä yhtä lailla kuin tarjottavan ruuan pienempää hiilijalanjälkeä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 4 |
| Hankkeen puitteissa katsotaan koko ravintolapalveluiden tuotantoketjua ja tähän liittyy myös logistiikkaratkaisut ja niiden vertailu. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää energiatehokkaita ja resurssiviisaita ratkaisuja ravitsemusyritysten koko toimintaprosessissa. Näiden tavoitteiden toteutuminen tukee alueen asukkaiden ja ravintoloiden asukkaiden hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolten väliset erot suhtautumisessa digitaalisiin ratkaisuihin sekä asiakkaille suunnattujen visuaalisten ilmeiden puhutteluvuus sekä miesten että naisten näkökulmasta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 3 |
| Hiilineutraalisuutta tukevan tiedon saatavuus tukemaan niin ravintolapalveluyrittäjien kuin kuluttajienkin päätöksentekoa, ja kehitetyt hiilineutraalisuutta tukevat toimintamallit kohdeyrityksille llisää tasavertaisia mahdollisuuksia kestävän ruokakulttuurin kehittämiseen. Suuri osa pääkaupunkiseudun ravintoloiden omistajista on ulkomaalaistaustaisia ja on tärkeää, että esimerkiksi hankkeessa tuotettava julkaisu tulee saataville myös englanniksi. Näin vahvistetaan tiedon ja ratkaisujen saatavuus laajemmalle kohderyhmälle. Samalla hankkeessa pohditaan keinoja, joilla syntynyttä hiilijalanjälkitietoa saadaan myös ei-suomea taitaville, mutta englanninkieltä käyttäville asiakkaille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 5 |
| Hanke tukee ravintola-alan pk -yrityksiä ja sitä kautta edistää alueellisen ruokakulttuurin ja ravitsemusliikkeiden toiminnan kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta osana paikallista kulttuuriympäristöä | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 9 |
| Hankkeen avulla käyttöön otettavat työkalut ja toimintamallit tukevat suoraan ympäristötietoisuutta kohderyhmän yrityksissä ja välillisesti myös kuluttajien tietoisuutta. Pitkällä aikavälillä hankkeen kehittämät toimintamallit ja ymmärrys leviävät myös kohdealueen ulkopuolelle ja sitä kautta ympäristöosaaminen vahvistuu laajemmalti. | ||
Mission Zero Foodprint -hanke (EAKR, 2019-2021) edisti kansallisia CO2- ja ruokahävikin vähentämistavoitteita tukemalla ravintoloiden hiilineutraaliutta. Suomessa on yli 16 000 ammattikeittiötä, joissa valmistetaan vuosittain yli 750 miljoonaa ateriaa (Ammattikeittiöt 2020, Taloustutkimus Oy). Näin ollen ravintola- ja elintarviketeollisuudella on keskeinen rooli kaupunkien ympäristöystävällisten ja kestävien ruokapalveluiden ja ruokavalioiden edistämisessä. Suomi on myös mukana YK:n ruokahävikin vähentämistavoitteissa ja sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä.
Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki, kaupungin omistama innovaatioyhtiö, ja kumppanina toimi Laurea-ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli yhdessä luoda ja kokeilla älykkäitä ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka auttavat ravintoloita kehittämään liiketoimintaansa kohti hiilineutraaliutta ja tekemään muutosta näkyväksi kuluttajille. Hanke toteutettiin yhteistyössä ravintoloiden, yritysten sekä kaupungin ja muiden sidosryhmien kanssa Helsingin seudulla. Hankkeen kohderyhmänä olivat pienet ja keskisuuret ravintolat, joille tavoitteena oli yhteiskehittää toimintamalleja hiilijalanjäljen ja ruokahävikin hallinnan ja seurannan tueksi hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja. Päämääränä oli viime kädessä tarjota kuluttajille dataa tietoisten valintojen tueksi ravintoloissa.
Yhteiskehittäminen laajan sidosryhmäverkoston kanssa oli keskiössä kaikissa hankkeen toimenpiteissä. Hankkeen alkupuoliskolla järjestettiin sarja työpajoja ravintoloiden hiilijalanjäljen haasteista, joihin osallistui yli 200 asiantuntijaa ravintola-, ruoka- ja innovaatiokentältä. Tulokset antoivat syvempää ymmärrystä ruokahävikin, energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen haasteista ja tarpeista ravintolakeittiössä. Tämän perusteella määriteltiin avoin kokeiluhaku, jossa etsittiin innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja pienten ja keskisuurten ravintoloiden käyttöön.
Hankkeen puitteissa toteutetut työpajat tuottivat käyttäjäymmärrystä, jonka pohjalta mallinnettiin toimintamalleja kokeiltavaksi pilottiravintoloiden kanssa. Nopeiden kokeilujen ohjelma tavoitti hyvin foodtech-alan yritykset: kaikkiaan 13 yritystä tarjosi ratkaisuaan kokeiluhakuun. Kolme hiilijalanjälkeen ja ruokahävikkiin keskittyvää ratkaisua valittiin kokeiltavaksi kymmenessä pilottiravintolassa. Digitaalisten ratkaisujen kokeilujen tuloksena syntyi markkinoille uusi kaupallinen palvelu aterioiden hiilijalanjäljen laskemiseen, sekä kaksi ratkaisutarjoajaa ruokahävikkin hallintaan ja mittaamiseen pääsi kokeilemaan myös uusien kohderyhmien kanssa. Hankkeessa kokeilemalla kehitetyt digitaaliset ratkaisut ovat kaupallisesti saatavilla hankkeen jälkeen. Kehitetyt toimintamallit ja parhaat käytännöt avataan hankkeen digitaalisessa työkirjassa.
Ilmastoannos -konsepti syntyi yhteiskehittämisprosessissa hankkeen sidosryhmien kanssa. Se kannusti ravintoloita ilmastopositiiviseen ruokalistaan, hiilijalanjälkilaskurien käyttöön sekä ilmastopositiivisiin valintoihin ohjaamiseen Syksyllä 2021 Ilmastoannos-kampanjaan osallistui yhteensä 59 ravintolaa. Ravintoloiden käytössä oli useita eri hiilijalanjälkilaskureita ja kampanjan yhteistyökumppanit edustivat sekä ravintola-alan palveluita että kaupunkisektorin toimijoita. Kampanja sai valtakunnallisesti näkyvyyttä eri medioissa. Ilmastoannos-merkki jäi ravintoloiden käyttöön myös kampanjan jälkeen.
Hanketoimet synnyttivät vuoropuhelun tutkimus- ja innovaatioasiantuntijoiden, foodtech-kehittäjien sekä ravintola-alan ammattilaisten välille. Kokeilujen ja yhteiskehittämisen tuloksia ja oppeja jaettiin valtakunnallisesti hankkeen aikana luotujen yhteistyöverkostojen kautta sekä osana hankkeen loppuviestintää alkuvuonna 2022.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi